Rahasto Nyt: Säästöpankki Kehittyvät Markkinat

Miksi nyt?

Kehittyvät osakemarkkinat on pitkään ollut erittäin houkuttelevasti hinnoiteltu omaisuusluokka eteenkin ottaen huomioon valtavan rakenteellisen kasvupotentiaalin mitä näiden maiden vaurastumiseen liittyy.

Tästä huolimatta osakemarkkinat ovat kehittyneet heikosti, jos vertaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Kehittyvien maiden osakemarkkinoiden kehityksen välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Eteenkin Kiina, kiinteistöongelmineen on painanut kokonaistuottoja. 

Nyt on kuitenkin valoa tunnelin päässä näkyvissä, kehittyvien maiden tuloskasvu on selkeästi länsimaita nopeampaa tällä hetkellä. Tämä suhteellinen kehitys tulee mitä suuremmalla todennäköisyydellä jatkumaan lähitulevaisuudessa. Koronlaskut Yhdysvalloissa mahdollistaa myös huomattavat koronlaskut kehittyvissä talouksissa, mikä osaltaan pönkittää paikallista kysyntää.

Heikompi taala myös tukee kansainvälisten rahavirtojen ohjautumista kehittyville markkinoille. Länsimaisten korkojen ollessa korkealla ei ollut syytä etsi tuottoja muualta.

Kolmas tärkeä muutos parempaan viimeisten viikkojen aikana on ollut Kiinan aloittama elvytys, joka varmasti nostaa niin sijoittajien kuin kuluttajien riskienottohalukkuutta. Ensimmäiset merkit tästä on jo nähty syys-, lokakuun vaihteessa Kiinan osakemarkkinan noustessa melkein kolmekymmentä prosenttia muutamassa viikossa.

Salkunhoitajan silmin tilanne kehittyvillä markkinoilla näyttää tällä hetkellä erittäin houkuttelevalta eteenkin pidemmällä sijoitushorisontilla. Lyhyellä aikavälillä kurssiheilunnalta ei voi välttyä.

”Olen oppinut, että suuret mahdollisuudet ovat paikoissa, jotka ovat jääneet huomioimatta, mihin muut eivät katso” – Sir John Tempelton

”Ole pelokas, kun muut ovat ahneita. Ole ahne, kun muut ovat pelokkaita.” – Warren Buffet

Kasvua vuosikymmeniksi

Kehittyvillä markkinoilla viitataan yleisesti maihin, joiden talouksien ja osakemarkkinoiden kehityspotentiaali on huomattava. Yhteisestä nimittäjästä huolimatta kyseessä on laaja joukko hyvin erinäköisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia maita kuten esimerkiksi Kiina, Intia, Indonesia, Korea, Brasilia, Meksiko ja Puola. 

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kehittyvät taloudet ovat kasvaneet länsimaita keskimääräistä nopeammin johtuen suotuisasta demografiasta sekä ripeästi nousseesta tuottavuudesta. Talouskehitys on kiihdyttänyt kaupungistumista ja keskiluokkaistumista, mikä osaltaan on lisännyt kuluttajatuotteiden ja palvelujen kuten autojen, kodinkoneiden ja päivittäistavaroiden kysyntää.

Uskomme, että nämä rakenteelliset trendit tulevat jatkumaan, mikä heijastuu ajan myötä paikallisten osakemarkkinoiden positiivisena kehityksenä. Matka ei välttämättä tule olemaan suoraviivainen, ulkoiset ja sisäiset olosuhteet liikkuvat sykleissä, aiheuttaen kasvupyrähdyksiä ja romahduksia. 

Kehittyville markkinoille sijoittamisessa on selkeästi länsimarkkinoita korkeammat riskit. Taloudet ovat nuoria, mikä voi näkyä talouskasvun sekä osake- ja valuuttakurssien voimakkaana heiluntana. Vakautta luovat instituutio ovat vähemmän kehittyneitä. Politiikalla ja poliitikoilla on isompi merkitys.

Vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat eivät myöskään välttämättä vastaa niitä odotuksia, mihin on Pohjoismaissa totuttu, johtuen näiden maiden erilaisesta kehitysvaiheesta. 

Meidän tapa sijoittaa

Sijoitamme ensisijaisesti alueille, missä olosuhteet pidemmän aikavälin suotuisalle kehitykselle ovat otolliset ja osakemarkkinoiden hinnoittelu on houkutteleva.
Hahmotamme trendejä ja käännekohtia tarkastelemalla yksinkertaisia, ”kovia (esim. talousdata) sekä pehmeitä (esim. politiikka) indikaattoreita”. Pitkälle tulevaisuuteen ennustaminen onnistuu harvoin, mutta positiivisen trendin päällä surfaaminen niin kauan kuin se kantaa on järkevää. Isot linjat hahmottuva yleensä paremmin, mitä vähemmän kiinnittää huomiota taustameluun.

Keskeisiä tunnusmerkkejä otollisille olosuhteille ovat mm. uudistusmyönteiset vallanpitäjät, kasvava työikäinen väestö, investoinnit infrastruktuuriin ja tehtaisiin, kasvava ulkomaankauppa sekä konservatiivinen julkisen sekä yksityisen sektorin taloudenhallinta.

Otollisten olosuhteiden ohella aiomme myös hyödyntää opportunistisesti markkinoiden meille tarjoamia lyhyen aikavälin mahdollisuuksia, esim. erinäisiä sijoittajien pelkotiloista aiheutuvia ylilyöntejä.

Osakepoiminnan ulkoistamme paikalliseen markkinaan erikoistuneille salkunhoitajille. Valintaprosessia korostuu; paikallistuntemus, sijoitusstrategian uskottavuus sekä näytöt menestyksekkäästä salkunhoidosta.

Säästöpankki Kehittyvät markkinat -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Johan Hamström

Korkojen noustua nollatasoilta takaisin normaaleille tasoille on korkosijoittaminen palannut juurilleen. Korkosijoittamisen ydin on välttää maksuhäiriöt ja kerätä lainan juoksuaikana kertyvät korot juoksevana tuottona. Korkojen laskiessa sijoittaja saa myös pääomatuottoja arvonnoususta. Paras hetki aloittaa korkosijoittaminen onkin silloin, kun korot ovat korkealla ja lähdössä laskuun. Nyt tämä hetki on käsillä, kun Euroopan keskuspankki on aloittanut koronlaskut ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittanee omat laskunsa syksyn aikana.

Säästöpankki Korkosalkku sijoittaa korkoinstrumentteihin maailmanlaajuisesti. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston sijoituskohteeksi sopii mikä tahansa korkoa maksava instrumentti. Vaihtoehtoja löytyy runsaasti perinteisistä joukkovelkakirjalainoista kahdenvälisiin rahoitussopimuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Joustava lähestymistapa sijoittamiseen on tärkeää. Markkinasyklit ovat nopeutuneet, joten luottoriskiä on pystyttävä säätämään nopeasti. Samoin korkoriskin säätely. Korkojen heilunta on viime aikoina ollut voimakasta ja korkoriskiä aktiivisesti säätämällä on ollut mahdollista tehdä hyviä tuottoja.

Keskeistä rahaston sijoitusstrategiassa on myös sijoittaa erilaisiin riskilisiin, joiden avulla sijoituksista saa korkeampaa tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Tällainen riskilisä voi olla esimerkiksi heikompi likviditeetti, jota kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Tai monimutkaisempi sijoituskohde, josta myös kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Yhdistettynä aktiivinen korko- ja luottoriskin hallinta, sekä riskilisien hyödyntäminen tuo laajaa markkinaa korkeamman tuoton keskipitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Korkosalkku -rahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa kohtuullista tuottoa yli suositellun sijoitusajan. Se sopii myös osaksi hajautettua sijoitussalkkua osakesijoitusten rinnalle.

Säästöpankki Korkosalkku -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto sijoittaa varansa kiinteistömarkkinoille pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston päämarkkina-alue on Suomi, mutta sijoituksia hajautetaan myös hieman Euroopan kasvukeskuksiin. Sijoitukset hajautetaan laajasti erityyppisiin kiinteistöihin, joista jokaisella on omanlaisensa riskiprofiili. Sijoituksia on asunnoissa, liikekiinteistöissä, lähipalvelukeskuksissa, hoivakiinteistöissä, logistiikkakiinteistöissä ja datakeskuksissa. Asunnot sijaitsevat kasvukeskuksissa Suomessa ja Euroopassa. Logistiikkakiinteistöt ovat Euroopan liikenteen solmukohdissa, sekä niin sanottoina viimeisen mailin jakelukeskuksina Euroopan keskeisten kaupunkien liepeillä. Yhteinen nimittäjä kaikilla sijoituskohteilla on hyvä sijainti, missä kysyntä laadukkaille kiinteistöille ei ole poistumassa. Rahaston sijoituksista valtaosa on vakaata vuokratuottoa tarjoavissa laatukiinteistöissä. Lisätuottoa haetaan maltillisella määrällä kiinteistökehityskohteita, missä osa tuotosta muodostuu kiinteistön arvonnousulla vuokratuoton lisäksi.

Inflaatio itsessään ei ole kiinteistösijoituksille ongelma, koska vuokrat ovat sidottu kuluttajahintaindekseihin ja vuokrat tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaamaan. Inflaatiosta seurannut korkojen nousu sen sijaan on laskenut kiinteistöjen arvoja ja hidastanut kiinteistökauppojen toteutumista. Kiinteistösijoittajalle tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia. Alhaisemman ostohinnan ja kohonneen vuokratason ansiosta vuokratuotot ovat aiempaa korkeampia ja pelkällä vuokratuotollakin omaisuus karttuu tasaisesti. Talouden hidastumisesta huolimatta ovat rahaston kohteiden vuokrausasteet pysyneet hyvinä, yli 90 prosentissa. Vuokralaiset ovat myös maksaneet vuokransa ajallaan ja täysimääräisenä. Sijainnin lisäksi vuokralaisten valinta on kiinteistösijoittamisessa tärkeää. Rahaston vuokralaisista suuri osa on kaikkein luottokelpoisimpia suuryrityksiä, sekä julkisen sektorin toimijoita pitkillä vuokrasopimuksilla.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto on erinomainen vaihtoehto säästäjälle, joka miettii kiinteistömarkkinoille sijoittamista tai esimerkiksi asuntosijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksiaan laajemmin kiinteistösektorille. Tämänhetkinen vuokratuotto maltillisesti vivutettuna tuottaa vajaan 10 prosentin vuotuista tuottoa. Korkotason lasku ja talouskasvun voimistuminen tulevat aikanaan tukemaan myös kiinteistöjen arvostuksia.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio

Kasvua vuosikymmeniksi

Kehittyvillä markkinoilla viitataan yleisesti maihin, joiden talouksien ja osakemarkkinoiden kehityspotentiaali on huomattava. Yhteisestä nimittäjästä huolimatta kyseessä on laaja joukko hyvin erinäköisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia maita kuten esimerkiksi Kiina, Intia, Indonesia, Korea, Brasilia, Meksiko ja Puola. 

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kehittyvät taloudet ovat kasvaneet länsimaita keskimääräistä nopeammin johtuen suotuisasta demografiasta sekä ripeästi nousseesta tuottavuudesta. Talouskehitys on kiihdyttänyt kaupungistumista ja keskiluokkaistumista, mikä osaltaan on lisännyt kuluttajatuotteiden ja palvelujen kuten autojen, kodinkoneiden ja päivittäistavaroiden kysyntää.

Uskomme, että nämä rakenteelliset trendit tulevat jatkumaan, mikä heijastuu ajan myötä paikallisten osakemarkkinoiden positiivisena kehityksenä. Matka ei välttämättä tule olemaan suoraviivainen, ulkoiset ja sisäiset olosuhteet liikkuvat sykleissä, aiheuttaen kasvupyrähdyksiä ja romahduksia. 

Kehittyville markkinoille sijoittamisessa on selkeästi länsimarkkinoita korkeammat riskit. Taloudet ovat nuoria, mikä voi näkyä talouskasvun sekä osake- ja valuuttakurssien voimakkaana heiluntana. Vakautta luovat instituutio ovat vähemmän kehittyneitä. Politiikalla ja poliitikoilla on isompi merkitys. Vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat eivät myöskään välttämättä vastaa niitä odotuksia, mihin on Pohjoismaissa totuttu, johtuen näiden maiden erilaisesta kehitysvaiheesta. 

Meidän tapa sijoittaa

Sijoitamme ensisijaisesti alueille, missä olosuhteet pidemmän aikavälin suotuisalle kehitykselle ovat otolliset ja osakemarkkinoiden hinnoittelu on houkutteleva.
Hahmotamme trendejä ja käännekohtia tarkastelemalla yksinkertaisia, ”kovia (esim. talousdata) sekä pehmeitä (esim. politiikka) indikaattoreita”. Pitkälle tulevaisuuteen ennustaminen onnistuu harvoin, mutta positiivisen trendin päällä surfaaminen niin kauan kuin se kantaa on järkevää. Isot linjat hahmottuva yleensä paremmin, mitä vähemmän kiinnittää huomiota taustameluun.

Keskeisiä tunnusmerkkejä otollisille olosuhteille ovat mm. uudistusmyönteiset vallanpitäjät, kasvava työikäinen väestö, investoinnit infrastruktuuriin ja tehtaisiin, kasvava ulkomaankauppa sekä konservatiivinen julkisen sekä yksityisen sektorin taloudenhallinta.

Otollisten olosuhteiden ohella aiomme myös hyödyntää opportunistisesti markkinoiden meille tarjoamia lyhyen aikavälin mahdollisuuksia, esim. erinäisiä sijoittajien pelkotiloista aiheutuvia ylilyöntejä.

Osakepoiminnan ulkoistamme paikalliseen markkinaan erikoistuneille salkunhoitajille. Valintaprosessia korostuu; paikallistuntemus, sijoitusstrategian uskottavuus sekä näytöt menestyksekkäästä salkunhoidosta.

Miksi nyt?

• Hyvät kasvunäkymät
• Houkutteleva hinnoittelu
• Houkutteleva valuutta
• Suotuisat olosuhteet osakepoiminnoille
• Harva omistaa, vielä harvempi välittää

”Olen oppinut, että suuret mahdollisuudet ovat paikoissa, jotka ovat jääneet huomioimatta, mihin muut eivät katso” – Sir John Tempelton

”Ole pelokas, kun muut ovat ahneita. Ole ahne, kun muut ovat pelokkaita.” – Warren Buffet

Salkunhoitaja: Johan Hamström

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto sijoittaa varansa kiinteistömarkkinoille pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston päämarkkina-alue on Suomi, mutta sijoituksia hajautetaan myös hieman Euroopan kasvukeskuksiin. Sijoitukset hajautetaan laajasti erityyppisiin kiinteistöihin, joista jokaisella on omanlaisensa riskiprofiili. Sijoituksia on asunnoissa, liikekiinteistöissä, lähipalvelukeskuksissa, hoivakiinteistöissä, logistiikkakiinteistöissä ja datakeskuksissa. Asunnot sijaitsevat kasvukeskuksissa Suomessa ja Euroopassa. Logistiikkakiinteistöt ovat Euroopan liikenteen solmukohdissa, sekä niin sanottoina viimeisen mailin jakelukeskuksina Euroopan keskeisten kaupunkien liepeillä. Yhteinen nimittäjä kaikilla sijoituskohteilla on hyvä sijainti, missä kysyntä laadukkaille kiinteistöille ei ole poistumassa. Rahaston sijoituksista valtaosa on vakaata vuokratuottoa tarjoavissa laatukiinteistöissä. Lisätuottoa haetaan maltillisella määrällä kiinteistökehityskohteita, missä osa tuotosta muodostuu kiinteistön arvonnousulla vuokratuoton lisäksi.

Inflaatio itsessään ei ole kiinteistösijoituksille ongelma, koska vuokrat ovat sidottu kuluttajahintaindekseihin ja vuokrat tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaamaan. Inflaatiosta seurannut korkojen nousu sen sijaan on laskenut kiinteistöjen arvoja ja hidastanut kiinteistökauppojen toteutumista. Kiinteistösijoittajalle tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia. Alhaisemman ostohinnan ja kohonneen vuokratason ansiosta vuokratuotot ovat aiempaa korkeampia ja pelkällä vuokratuotollakin omaisuus karttuu tasaisesti. Talouden hidastumisesta huolimatta ovat rahaston kohteisen vuokrausasteet pysyneet hyvinä, yli 90 prosentissa. Vuokralaiset ovat myös maksaneet vuokransa ajallaan ja täysimääräisenä. Sijainnin lisäksi vuokralaisten valinta on kiinteistösijoittamisessa tärkeää. Rahaston vuokralaisista suuri osa on kaikkein luottokelpoisimpia suuryrityksiä, sekä julkisen sektorin toimijoita pitkillä vuokrasopimuksilla.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto on erinomainen vaihtoehto säästäjälle, joka miettii kiinteistömarkkinoille sijoittamista tai esimerkiksi asuntosijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksiaan laajemmin kiinteistösektorille. Tämänhetkinen vuokratuotto maltillisesti vivutettuna tuottaa vajaan 10 prosentin vuotuista tuottoa. Korkotason lasku ja talouskasvun voimistuminen tulevat aikaan tukemaan myös kiinteistöjen arvostuksia.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio

Säästöpankki Kotimaa on osakerahasto, jonka varat sijoitetaan pääosin suomalaisiin pörssinoteerattuihin yhtiöihin. Rahasto toteuttaa aktiivista sijoitusfilosofiaa, jossa aktiivinen riski on verrattain korkea ja poikkeamat vertailuindeksin sisältöön ovat merkittäviä. Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa aktiivisella salkunhoidolla hyvä pitkän aikavälin tuotto, joka ylittää vertailuindeksin tuoton. Rahastoon liittyy markkinariski sekä maatieteelliseen keskittymiseen liittyvä riski. Koska rahasto sijoittaa suhdanneherkälle ja varsin pienelle Suomen osakemarkkinalle, sen riskitaso on keskimääräistä korkeampi. Korkeasta riskitasosta johtuen rahaston suositeltu sijoitusaika on vähintään 7 vuotta. Sijoitusrahasto Säästöpankki Kotimaan rahastopääoma on noin 424 miljoonaa euroa.

Säätöpankki Kotimaa sijoittaa laadukkaisiin ja houkuttelevasti hinnoiteltuihin yrityksiin, joilla on kohtuullinen riskiprofiili. Laadukkaiden yhtiöiden suhdanneherkkyys on tavanomaista pienempi ja yritystoiminnan riskit normaalia helpommin ennustettavia. Laadukkaiden yhtiöiden muita tunnusmerkkejä ovat kestävä kilpailuetu, korkea pääoman tuotto, todennäköinen kasvupotentiaali, hyvä asema arvoketjussa, vastuullinen liiketoimintamalli, vähän pääomaa sitova liiketoimintamalli ja hyvä johdon toiminnan laatu sekä uskottavuus. Rahasto käyttää pörssilistan koko markkina-arvoskaalaa. Valtaosa sijoituksista on suurissa yhtiöissä, mutta sekä keskisuuret että pienet yritykset ovat myös edustettuina rahastossa.

Rahaston salkunhoito perustuu rahastonhoitajan ja salkunhoitotiimin näkemyksiin. Rahasto koostuu noin 50 osakkeesta. Fundamentaalianalyysi ja yritysvierailut ovat keskeisiä osakevalinnassa. Suurimmissa sijoituksissa pyritään vierailemaan kerran vuosineljänneksessä. Rahasto ottaa voimakkaasti näkemystä osakevalintojen suhteen, mikä onnistuessaan nostaa huomattavasti rahaston tuottoa. Epäonnistuminen osakevalinnassa puolestaan heikentää osakerahaston tuottoa. Rahaston sijoitusastetta osakkeisiin pyritään laskemaan hieman talousnäkymien synkistyessä. Lisäksi salkun sisältöä vaihdetaan vähemmän riskisiin yhtiöihin, jolloin pyritään välttämään osa kurssilaskusta. Parempien aikojen ja kurssinousujen aikana rahasto pidetään täysin osakkeisiin sijoitettuna. Sijoituskohteiksi valitaan suuremman tuottopotentiaalin ja riskin yhtiöitä, jolloin hyödynnetään kurssinousut.

Suomen pörssissä on listattuna varsin syklisiä osakkeita. Erityisesti konepajayhtiöt ja perusteollisuus ovat vahvasti edustettuina, minkä johdosta Suomen pörssi kehittyy hyvässä suhdannetilanteessa usein muita maailman pörssejä paremmin. Heikossa suhdannetilanteessa kehitys on usein yleistä pörssikehitystä heikompi, kuten vuonna 2023. Suomen pörssin kurssivaihtelu (pörssin beta) on siten muuta maailmaa suurempi. Lisäksi Suomen pörssi on erittäin keskittynyt. Kone (7,5 %) Nordea (7,3 %), Nokia (6,8 %), Sampo (6,5 %), Neste (6,3 %) ja Fortum (4,8 %) muodostavat jo 39,2 % vertailuindeksin sisällöstä. Muita ison painon omaavia yhtiöitä ovat UPM (4,7 %), Wärtsilä (4,3 %), Metso (4,1 %) ja Elisa (4,0 %).

Korkea inflaatio ja sen johdosta tiukentunut keskuspankkipolitiikka on alentanut globaalia toimeliaisuutta, ja globaalin talouden kasvu oli varsin vaatimatonta viime vuonna. Taloudellinen aktiviteetti jatkuu normaalia alhaisemmalla tasolla alkuvuodenkin aikana. Keskuspankkien rahapolitiikka kääntyy kasvua tukevaksi kevään tai viimeistään alkukesän aikana, mikä tukee taloudellista toimeliaisuutta. Tämä näkyy piristyvänä talouskasvuna vuoden toiselta vuosipuoliskolta lähtien. Kevään kuluessa sijoittajien usko piristyvään talouskasvuun lisääntyy, ja sijoittajat uskaltavat katsoa heikon taloudellisen ajan yli loppuvuoteen ja ensi varsinkin ensi vuoteen. Talous- ja sijoitusnäkymien vähitellen piristyessä kansainvälisten sijoittajien kiinnostus kohdistuu kasvavassa määrin syklisiin osakkeisiin, ja siten myös Suomen osakemarkkinoille. Tämä luo hyvän myötätuulen suomalaisten yhtiöiden kurssikehitykselle heikon viime vuoden jälkeen.

Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Olli Tuuri

Säästämistavoitteen toteuttamiseen ei välttämättä tarvitse useita eri sijoituskohteita. Itse asiassa valtaosalle säästäjistä yksi ratkaisu on kaikkein tehokkain valinta. Kun riskinottohalukkuus on määritelty oikein, vastaa salkku riskitasoa aina sovitusti, eikä salkun tasapainottamisesta tule veroseuraamuksia. Säästäjän ei myöskään itse tarvitse kantaa huolta varojen sijoittamisesta eri markkinoille eri markkinatilanteissa. Se hoituu salkunhoitajan toimesta ja säästäjä voi keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Varat on myös joka tilanteessa hajautettu laajasti kansainvälisille arvopaperimarkkinoille ja riski pääoman menetyksestä on pieni. Säästöpankin ratkaisurahastoperheestä löytyy sopiva ratkaisu jokaiselle säästäjälle.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen rahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista sijoitetaan viidennes osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille. Nykyisessä markkinatilanteessa korkosijoitukset tuottavat hyvää juoksevaa tuottoa ja tasapainottavat osakemarkkinoiden heilahteluja. Osakesijoituksista saa korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Ryhti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Se yhdistää osake- ja korkomarkkinoiden parhaat puolet. Osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti pääpainon ollessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkosijoitukset ovat enimmäkseen Euroopassa, eikä valuuttariskistä näin ollen tarvitse huolehtia. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Säästöpankki Kantti sopii sijoittajalle, joka on valmis ottamaan korkeampaa osakeriskiä. Rahaston sijoituksista 80 prosenttia sijoitetaan osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti ja 20 prosenttia hajautetaan pääosain eurooppalaisille korkomarkkinoille tasaamaan salkun markkina-arvon heilahteluja. Korkosijoitukset tasaavat osakemarkkinoiden heilahteluja ja tuovat kuponkituottoa salkkuun. Pitkällä aikavälillä valtaosa salkun tuotoista muodostuu osakesijoituksista.

Rahastojen sijoitukset toteutetaan palkittujen Säästöpankki -rahastojen ja pörssilistattujen ETF -rahastojen avulla. Salkuissa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen parhaat puolet. Säästöpankki -rahastojen noudattama laatuyhtiöstrategia tuottaa todistetusti ylituottoa pitkällä aikavälillä ja passiivisilla rahastoilla sijoittaja saa täyden markkinatuoton.

Ratkaisurahastoja (Maltti, Ryhti ja Kantti) hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallion

Säästöpankki Pitkäkorko -rahasto sijoittaa euroalueen valtionlainoihin. Euromaiden valtionlainat olivat pitkään epäkiinnostava, suorastaan luotaantyöntävä omaisuusluokka, kun rahapoliittinen elvytys oli kiivaimmillaan edellisen 10 vuoden ajan.

Kirjoitushetkellä euromaat tuottavat keskimäärin 3,25 prosenttia ja ainoastaan 20 kuukautta taaksepäin tuottotaso oli 0 prosenttia, hetkittäin jopa negatiivinen. Euroopan keskuspankki (EKP) painoi ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa selvästi negatiiviseksi pyrkiessään palauttamaan inflaation lähelle 2 prosentin tavoitetasoa finanssi- ja velkakriisien jälkimainingeissa. Lisäksi se osti suunnattomat määrät eurovaltionlainoja sekä yrityslainoja markkinoilta kasvattaen taseensa moninkertaiseksi suhteessa lähtötasoon. Inflaatiota ei saatu aikaiseksi millään, kunnes pandemian vaikutukset sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoittivat maailmantalouden.

EKP on nostanut korkojaan 4,25 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltojen Fed vielä enemmän reilussa vuodessa. Vaikutus näkyy mm. ostopäällikköindekseissä heikkoutena ja kiristyksen viimeinen osa on vasta lyömässä läpi reaalitalouteen. Rahapolitiikan kiristysvauhti on ollut historiallinen, kuten oli myös lähtökohta ja ainakin yksi sukupolvi nuoria aikuisia ehti tottua korkojen mataluuteen tai siihen, ettei korkoja ollut. Kaikki tämä huomioiden on hyvin mahdollista, ettei talous kestä nähtyä korkojen nousua ja keskuspankit joutuvat kääntämään politiikkansa suunnan hyvin nopeasti. Inflaatio on euroalueella jo matkalla kohti tavoitetta ja mikäli tarkastellaan euroalueen inflaatiota koko sen historian ajalta, ei inflaatio keskimäärin noussut lähellekään 2 prosentin tasoa – ollen n. 1,7 prosenttia vuodesta 1997 vuoden 2020 loppuun. Mikäli viime vuosien kiivaampi inflaatiovauhti otetaan mukaan tarkasteluun, päästään juuri ja juuri 2 prosenttiin. Tulos on vielä dramaattisempi, mikäli tarkastellaan ns. pohjainflaatiota, josta on poistettu epävakaat energian- ja ruoan hinnan muutokset. Eli ennen pandemiaa inflaatiotavoitteeseen ei ylletty ja viime vuosien inflaatiopiikin aiheutti poikkeusolot, mihin reagoitiin historiallisen tiukasti. Ylilyönti kiristyksessä on siis jopa todennäköinen ja käänne voi tulla yllättäen. Keskuspankkiirit puhuvat palkankorotusten vaikutuksista, mutta minkälainen vaikutus esimerkiksi 10 prosentin korotuksilla on kulutukseen ja sitä kautta inflaatioon, mikäli asuntolainan korkokulut ovat moninkertaistuneet ja energialaskut nousseet dramaattisesti?

Korkotaso on nyt toinen kuin edellisen kymmenen vuoden aikana ja euromaiden valtionlainoissa voidaan nauttia houkuttelevasta juoksevasta tuotosta. Lisäksi vielä tärkeämpi tekijä tässä omaisuusluokassa on sen säästäjän/sijoittajan salkkua tasapainottava vaikutus. Valtionlainat laskevat salkun kokonaisriskiä ja toimii ikään kuin salkkuvakuutuksena, kun markkinoilla syystä tai toisesta myllertää.

Korkosalkunhoitaja: Mikko-Pekka Rautiainen

Säästöpankki Eurooppa on osakerahasto, jonka varat sijoitetaan eurooppalaisiin
laatuyhtiöihin ja osakesidonnaisiin instrumentteihin tai yrityksiin. Rahasto tarjoaa tehokkaasti hajautetun ja vaivattoman tavan sijoittaa eurooppalaisille osakemarkkinoille.

Euroopan talous ja osakemarkkinat eivät ole olleet sijoittajien fokuksessa miesmuistiin. Poliittinen toimintaympäristö on haastava, väestö vanhenee, kasvu on aneemista ja olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin monella rintamalla. Mutta toisaalta pessimismi ja skeptisyys luovat myös hyvät edellytykset onnistuneelle hylättyjen helmien metsästykselle.

Sijoittamalla osakkeeseen ostetaan osa yritystä, ei maanosaa tai valtioita. Se että yritys sattuu olemaan listattuna eurooppalaisen maan osakemarkkinoilla ei tarkoita, että sen kohtalo on sidottu sen maan tai maanosan kehitykseen.

Euroopassa listatut yritykset ovat monikansallisia toimijoita. Esimerkiksi rahaston omistamien yhtiöiden liikevaihto jakautuu seuraavasti: Eurooppa 40 %, Kehittyvät Markkinat 35 % ja Pohjois-Amerikka 25 %. Menestyksekkäät yritykset pyrkivät jatkuvasti muokkaamaan toimintaansa toimintaympäristön muuttuessa, investoimalla sinne missä kannattavia mahdollisuuksia on tarjolla. Tässä mielessä eurooppalainen yritys eroaa huomattavasti eurooppalaisesta valtiosta.

Euroopan markkinoilla on listattu monia toimialansa ylivoimaisia tähtiä (LVMH, ASML, Nestle, L’Oreal, Atlas Copco), mutta myös liuta kehäraakkeja. Tästä syystä osakevalinta korostuu.

Miten me sitten sijoitamme eurooppalaisiin osakkeisiin?

Meitä kiinnostaa yksinomaan yritykset, joiden arvioimme pystyvän kasvattamaan osakekohtaista arvoa yli ajan.

Tällaiset yritykset toimivat usein markkinoilla missä puhaltaa myötätuuli. Niitä ohjaavat osaavat ja motivoituneet tekijät, joilla on oikeanlaiset työkalut louhia näiltä markkinoilta arvoa.

Suosimamme yritykset tuottavat huomattavaa kassavirtaa, jota ne pystyvät investoimaan takaisin liiketoimintaansa houkuttelevalla tuotolla ja näin luomaan kasvua ja lisäämään kassavirtaa. Yli ajan tämä yhtälö kasvattaa yrityksen arvoa.

Tuottoa ei synny, jos maksamme liikaa, tästä syystä olemme ainoastaan kiinnostuneita sijoittamaan silloin kun arvioimme, että edellä mainittu arvonluontipotentiaali ei vielä heijastu vallitsevissa hinnoissa.

Toisin sanoen sijoitamme osakekohtaista arvoa kasvattaviin yhtiöihin kohtuullisella hinnalla ja pyrimme luomaan tällaisista sijoituksista mahdollisimman iskunkestävän salkun.

Olen hoitanut rahastoa tällä samalla lähestymistavalla alkuvuodesta 2011. Matkan aikana on sattunut ja tapahtunut, mukaan on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, odottamattomia tapahtumia ja käänteitä. Tästä huolimatta salkku on tuottanut tällä ajanjaksolla +7,6 % p.a. ylittäen markkinatuoton +0,6 %-yksikköä p.a.-kulujen jälkeen.

Tarinan opetus on se, että pitkäjänteinen osakesäästäminen, ilman turhaa hötkyilyä kannattaa ja että sijoitusstrategiansa kannattaa valita huolella.

Osakesalkunhoitaja: Johan Hamström

Säästöpankki Pitkäkorko -sijoitusrahasto on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa pääasiassa euroalueen valtioiden euromääräisiin viitelainoihin, esimerkiksi kiinteäkorkoisiin joukkovelkakirjalainoihin.

Eurovaltioiden joukkovelkakirjalainoista on tullut pitkän hiljaiselon jälkeen taas mielenkiintoinen sijoituskohde. Nuo jvk-lainat eli bondit ovat pitkän koron sijoituksia, joiden arvo muuttuu markkinakorkojen mukaan käänteisesti eli korkojen noustessa nykyisten sijoitusten arvo laskee. Tästä ilmiöstä näimme karmaisevan esimerkin viime vuonna pitkien korkojen noustua negatiivisen puolelta yli 3 prosentin tasolle eurovaltioiden keskimääräistä korkoa tarkasteltaessa.

Eurovaltioiden bondit olivat pitkään tylsä tai jopa luotaantyöntävä kohde sijoitettavalle varallisuudelle, kun Euroopan keskuspankki (EKP) harjoitti epätavanomaisen kevyttä rahapolitiikkaa painamalla pitkiä korkoja alaspäin massiivisilla osto-ohjelmillaan. Se onnistui painamaan ne niin alhaisiksi, että ajoittain liikuttiin pitkiäkin aikoja negatiivisten korkojen parissa. Mm. Saksan korot olivat kevään 2019 ja tammikuun 2022 välillä lähes poikkeuksetta miinusmerkkisiä pl. aivan pisimmät korot kuten 30-vuotinen.

Noin matalina pitkän koron sijoituksista puuttui kaksi olennaista tekijää, jotka tekevät niistä houkuttelevan sijoituskohteen. Ensimmäinen on tietysti puuttunut juokseva korko, jota ei käytännössä ollut. Toinen tekijä oli lähes olematon vara liikkua koroissa alaspäin. Korkojen laskiessa, nykyisten korkosijoitusten arvo nousee ja näin tapahtuu yleensä markkinoiden panikoidessa asiasta tai toisesta. Eli riskisempien omaisuusluokkien laskiessa on pitkän koron sijoituksilla ollut tapana nousta korkojen laskun myötä, jolloin ne tasapainottavat sijoittajan salkkua toimien ikään kuin salkkuvakuutuksena laskemalla salkun kokonaisriskiä.

Nyt Eurovaltioiden bondien keskikorko on n. 2,8 % ja taantuman iskiessä laskuvaraa on, joten molemmat ehdot omaisuusluokan ”sijoituskelpoisuudelle” täyttyvät.

Korkosalkunhoitaja: Mikko Rautiainen

Säästöpankki High Yield -rahasto sijoittaa varansa houkuttelevan tuottopotentiaalin ja korkeamman riskin eurooppalaisiin yrityslainoihin hajautetusti. Sijoitamme pääosin luokiteltuihin yrityslainoihin. Luokittelemattomia lainoja rahastossa voi olla enintään 20 %. Ajoittain sijoituksia tehdään myös muissa valuutoissa kuin euro (Yhdysvaltain dollarissa tai Iso-Britannian punnissa). Muut kuin euromääräiset sijoitukset suojataan valuuttariskeiltä.

High Yield -markkina on nimensä mukaisesti korkomaailman tuottokuningas. Markkina muodostuu yrityksistä, jotka eivät yllä korkeampaan luottoluokkaan ja tästä johtuen joutuvat maksamaan sijoittajille korkeampaa korkotuottoa. Yllätyksenä monelle kuitenkin tulee se, kuinka tuttuja ja isoja yrityksiä löytyy High Yield -edustajien riveistä. Esimerkiksi suomalaiset Nokia, Teollisuuden Voima ja Citycon ovat vakiintuneita liikkeeseenlaskijoita High Yield -markkinoilla.

Kuluva vuosi on ollut haastava High Yield -markkinoille. Korkeasta inflaatiosta johtuva rahapolitiikan kiristys ajoi markkinakorot ylös ennennäkemättömällä vauhdilla. Korkojen nousun lisäksi Ukrainan sota ja talouskasvun hidastuminen nostivat yrityslainojen riskipreemioita. Ja aina kun uusien lainojen tuottotasot nouse, vanhojen matalimmilla tuottotasoilla laskettujen liikkeelle lainojen hinnat laskevat. Juuri lainojen hintojen lasku jälkimarkkinoilla selittää tämän vuoden High Yield – markkinan heikon tuottokehityksen.

Katsotaan vielä lukujen valossa, miten tilanne korkomarkkinoilla on muuttunut vuoden aikana. Täsmälleen vuosi sitten luottokelpoisuudesta riippuen High Yield -lainojen tuottotasot liikkuivat 2,0 % ja 3,5 % välillä ja tällä hetkellä ne liikkuvat 6,5 % ja 8,5 % välillä. Vastaavia tuottotasoja on viimeksi nähty kymmenen vuotta sitten. Myöskin pidempään historiaan nähden High Yield -lainojen tuottotasot ovat houkuttelevalla tasolla. Ja historia opettaa, että vastavia mahdollisuuksia ei tule usein vastaan.

Säästöpankki High Yield -rahaston strategia on yksinkertainen. Otamme pitkäaikaista näkemystä sijoituskohteista. Kun ostamme lainan salkkuun, mietimme yrityksen kykyä maksaa lainansa takaisin sen erääntyessä (yleensä 3-7 vuoden päästä). Sijoitamme pääsääntöisesti seniorilainoihin, jotka ovat maksuhäiriötilanteissa paremmassa saamisjärjestyksessä suhteessa muihin lainoihin. Näinä epävarmoina aikoina painotamme salkussa vakaampia toimialoja ja yhtiöitä. Lokakuun lopussa salkussa oli noin 128 lainaa pääpainon ollessa High Yield -luokan sisällä paremmin luokitelluissa lainoissa. Rahaston tuottotaso oli 8,6 % ja korkoherkkyys (duraatio) 3,5.

Salkunhoitaja: Evgeny Artemenkov

Tahdotko sijoittaa jo kertynyttä varallisuuttasi tai aloittaa säännöllisen säästämisen, mutta et tiedä mistä aloittaa? Meillä Säästöpankissa on tarjota sinulle ratkaisurahastoperhe, joka tarjoaa vaivattoman ratkaisun jokaisen säästäjän tarpeisiin. Ratkaisurahastoja on kolme, joista voit valita oman riskinsietokykysi mukaan parhaan vaihtoehdon.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen rahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista sijoitetaan viidennes osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille.

Säästöpankki Ryhti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Säästöpankki Kantti sopii sijoittajalle, joka on valmis ottamaan korkeampaa osakeriskiä. Rahaston sijoituksista 80 prosenttia sijoitetaan osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti ja 20 prosenttia hajautetaan korkomarkkinoille tasaamaan salkun markkina-arvon heilahteluja.

Rahastojen sijoitukset toteutetaan palkittujen Säästöpankki -rahastojen ja pörssilistattujen ETF -rahastojen avulla. Salkuissa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen parhaat puolet. Säästöpankki -rahastojen noudattama laatuyhtiöstrategia tuottaa todistetusti ylituottoa pitkällä aikavälillä ja passiivisilla rahastoilla sijoittaja saa täyden markkinatuoton.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio

Säästöpankki Yrityslaina sijoittaa varansa eurooppalaisten yritysten joukkovelkakirjalainoihin, joilla on hyvä luottoluokitus (IG). Rahasto voi myös tuotto-odotuksen nostamista varten sijoittaa alhaisen luokittelun (max 10 %) sekä luokittelemattomiin (max 10 %) yrityslainoihin. Salkunhoitaja vaihtui rahastossa 1.11.2018. Sijoitusfilosofia on pitkäjänteinen sijoittaminen, jossa keskitymme pääoman turvaamiseen ja vakaaseen kuponkituottoon. Painotamme yhtiöitä, joilla on vahva markkina-asema ja ne toimivat vakailla markkinoilla.

Yrityslainamarkkinat ovat kuluvana vuonna kärsinyt nousevista koroista sekä riskipreemioiden samanaikaisesta noususta. Tämä on johtanut siihen, että toteutuneet tuotot ovat olleet surkeat. Näkymät tästä eteenpäin on hieman sumeat. Markkinoilta merkittävä sijoittaja on poistumassa, eli Euroopan keskuspankin osto-ohjelma on loppumassa ja samaan aikaan on nähty ulosvirtaa rahastoista. Tästä johtuen markkinan likviditeetti on heikentynyt. Emissiomarkkina on kuitenkin ollut melko aktiivinen kuluvana vuonna. Syynä lienee se, että rahoitustarvetta yrityksillä on ja osto-ohjelmat ovat loppumassa. Vaikka yritykset joutuvat maksamaan reilua preemiota emissiomarkkinoilla, kuluvan vuoden liikkeeseenlaskut ovat lähes viime vuoden tasoilla.

Eurooppalaiset hyvälaatuiset yritykset ovat hyvässä kunnossa. Velkaantuneisuus on noussut, mutta pysynyt kurissa. IG yrityslainat on matalariskinen omaisuusluokka, jossa maksuhäiriötasot ja tuottojen heilunta ovat matalat. Lainojen riskikorjattu tuotto muodostaa vahvan tukijalan hajautetussa salkussa. Tällä hetkellä eurooppalaisten hyvälaatuisten yrityslainojen tuottoero valtion joukkolainoihin on noin 200 korkopistettä ja korkotaso 3,3 %. Historiallisessa vertailussa arvostustasot ovat näin ollen tällä hetkellä melko houkuttelevat. Syksyn keskeisiä kysymyksiä alhaisen riskin yrityslainamarkkinoilla ovat, toteutuvatko kovat odotukset koronnostojen suhteen ja taittuuko inflaatio laskuun?

Rahaston kuluvan vuoden tuotto on tällä hetkellä lievästi vertailuindeksiä parempi. Korkoriski rahastossa on ollut alipainossa jo pidempään. Olemme osallistuneet uusiin emissioihin valikoidusti. Tällä hetkellä emissiomarkkinoilla on ostajan markkinat ja tasot mielenkiintoiset. Liikkeeseenlaskijat joutuvat maksamaan preemiota uusista lainoista. Rahaston juokseva korkotaso on noin 3,9 % ja duraatio eli korkoriski 3,9.

Salkunhoitaja: Mark Mattila

Säästöpankki Itämeri sijoittaa Pohjoismaisille (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska) osakemarkkinoille. Pohjoismaat ovat suhteellisen nopeasti kasvava ja poliittisesti hyvin stabiili sijoitusympäristö. Suuri yhtiömäärä ja lukuisat erilaiset toimialat mahdollistavat rahaston varojen tehokkaan hajauttamisen ja sijoittamisen. Eri maiden ja toimialojen toisistaan poikkeavat syklit tasaavat rahaston riskitasoa. Vaikka rahaston valitut yhtiöt ovat listattu Pohjoismaissa, monen yrityksen liikevaihto tulee muilta esim. USA:n ja kehittyvien maiden markkinoilta ja ei näin ollen ole riippuvainen vain Pohjoismaiden tai Euroopan tilanteesta. Lisäksi Pohjoismaista löytyy useita erittäin nopeasti kehittyviä liiketoiminta-alueita, joihin on hyvä sijoittaa. Pohjoismaiset yhtiöt ovat yrityskulttuuriltaan luotettavia ja siten arvostettuja sijoituskohteita. Yleensä Pohjoismaiset yhtiöt ovat edelläkävijöitä ESG-asioiden läpiviennissä ja niiden ESG-profiili on erittäin vahva.

Sijoitusfilosofiamme on etsiä kasvavia ja kannattavia sekä suuria, keskisuuria että pieniä yhtiöitä, jotka ovat kohtuullisesti hinnoiteltuja. Yritämme hahmottaa, miten yhtiön toimiala kehittyy ja minkälaiset edellytykset yhtiöllä on menestyä alallansa. Analysoimme ja hahmotamme, että miltä yhtiö näyttää kolmen vuoden päästä ja kuinka tulevaisuudenodotukset on hinnoiteltu osakkeeseen. Löydettyämme lupaavan sijoituskohteen, kasvatamme sijoituksia kyseiseen yhtiöön asteittain.

Pohjoismaat ovat markkina-alueena varsin pieni, mikä on pakottanut yritykset hakemaan liiketoiminnan kasvua kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Yhtiöistä on vuosien kuluessa kehittynyt globaaleja toimijoita, joilla on omissa liiketoiminnoissaan vahvat markkinaosuudet.

Pohjoismaiset yhtiöt toimivat hyvin erilaisissa liiketoiminnoissa. Ruotsissa on listattuna paljon hyvin perinteisiä teollisuusyrityksiä. Lisäksi siellä on paljon kauppaan ja muotiin liittyviä yhtiöitä. Ruotsalaiset ovat perinteisesti olleet hyviä kaupan alan konseptien kehittäjiä. Kööpenhaminan pörssi on tunnettu lääketeollisuuteen ja merenkulkuun liittyvistä yhtiöistään. Oslon pörssiä leimaa öljyyn liittyvät yhtiöt. Kotimaan pörssissä on listattuna paljon syklisiä yhtiöitä.

Tuloskausi oli erittäin vahva. Kysyntä on laajalla rintamalla edelleen hyvällä tasolla. Hidastumista on kuitenkin havaittavissa kulutustavarayhtiöissä. Tätä selittänee osittain kuluttajaluottamuksen lasku, mutta myös kysyntärakenteen normalisoituminen pandemiaa edeltäville tasoille. Teollisuusyritysten tilaukset jatkavat edelleen kasvuaan, ja yritysjohdon lyhyen aikavälin näkymien kommentit ovat positiivisia. Vaikka yritykset ovat saaneet hyvässä kysyntätilanteessa vietyä hinnankorotuksia kiitettävästi läpi, on kuitenkin selkeästi havaittavissa, että tulosmarginaalit ovat heikentyneet. Eteenkin Venäjän hyökkäyssodan ja Kiinan pandemiarajoitusten aiheuttamat häiriöt ovat rasittaneet kannattavuutta. Kuitenkin on positiivista, että yritykset kommentoivat tuotanto- ja logistiikkaongelmien vähänevän ja kehittyvän parempaan suuntaan.

Markkinoiden keskimääräinen hinnoittelu on laskenut, mutta on edelleen heikkenevässä makroympäristössä korkealla tasolla. Keskuspankkien kiristäessä likviditeettiä ja nostaessa korkoja, arvostuskertoimiin kohdistuu edelleen paineita. Osakevalinta on muuttunut vaikeammaksi kuin aiemmin. Oikea osakevalinta ratkaisee pitkälti rahaston tulevan tuoton.

Salkunhoitaja: Olli Tuuri

Tahdotko sijoittaa jo kertynyttä varallisuuttasi tai aloittaa säännöllisen säästämisen, mutta et tiedä mistä aloittaa? Meillä Säästöpankissa on tarjota sinulle ratkaisurahastoperhe, joka tarjoaa vaivattoman ratkaisun jokaisen säästäjän tarpeisiin. Ratkaisurahastoja on kolme, joista voit valita oman riskinsietokykysi mukaan parhaan vaihtoehdon.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen rahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista sijoitetaan viidennes osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille.

Säästöpankki Ryhti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Säästöpankki Kantti sopii sijoittajalle, joka on valmis ottamaan korkeampaa osakeriskiä. Rahaston sijoituksista 80 prosenttia sijoitetaan osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti ja 20 prosenttia hajautetaan korkomarkkinoille tasaamaan salkun markkina-arvon heilahteluja.

Rahastojen sijoitukset toteutetaan palkittujen Säästöpankki -rahastojen ja pörssilistattujen ETF -rahastojen avulla. Salkuissa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen parhaat puolet. Säästöpankki -rahastojen noudattama laatuyhtiöstrategia tuottaa todistetusti ylituottoa pitkällä aikavälillä ja passiivisilla rahastoilla sijoittaja saa täyden markkinatuoton.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto on kiinteistörahastoihin sijoittava rahastojen rahasto. Rahasto sijoittaa varansa pääsääntöisesti sellaisten toisten sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten tai/ja vaihtoehtorahastojen osuuksiin, jotka sijoittavat varansa asuntoihin, liikehuoneistoihin, kiinteistöihin tai näitä koskeviin arvopapereihin.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto tuotti vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,02 % kulujen jälkeen. Rahaston sijoituskohteista suoraan kiinteistömarkkinalle sijoittavat erikoissijoitusrahastot jatkoivat loistavaa menestystään myös alkuvuonna. Kiinteistömarkkinoiden yleisvire on viimeaikaisesta yleisestä epävarmuudesta huolimatta säilynyt positiivisena. Transaktiovolyymit niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ovat jatkaneet nousevalla trendillä myös tänä vuonna hyvän viime vuoden jälkeen. Kiinteistöjen arvot ovat myös paikoin kallistuneet edelleen ja vuokrat ovat vähintään pitäneet tasonsa. Sijoittajille kiinteistöt ovat siis edelleen tarjonneet mukavan suuruista tuottoa hyvin pienellä heilahtelulla. Tässä maailman ajassa houkutteleva yhdistelmä.

Täysin immuuneja kiinteistömarkkinat maailman tapahtumille eivät tietenkään ole. Esimerkiksi koronapandemialla, nousevilla koroilla ja geopoliittisilla jännitteillä on ollut rajattu vaikutus myös kiinteistömarkkinoilla. Näin varmasti on myös jatkossa.

Korkean inflaation pakottama kiristyvä rahapolitiikka nostaa väistämättä korkoja ja sitä kautta rahan hintaa. Tällä on vaikutusta kiinteistömarkkinoiden likviditeettiin, ja joitain kauppoja riskisemmästä päästä alkaen voi kaatua. Tästä on varsinkin Yhdysvalloista jo pieniä merkkejä. Vaikutusten on kuitenkin arvioitu olevan ainakin näin alkuvaiheessa pieniä ja sekä alueellisesti että toimialoittain rajattuja.

Vaikka Ukrainassa käynnissä olevalla sodalla ei ole juurikaan suoria vaikutuksia eurooppalaiseen kiinteistömarkkinaan, voivat esimerkiksi kasvaneet raaka-aineiden ja energian hinnat pitkittää valmisteilla tai suunnitteluvaiheessa olevia projekteja ja hankaloittaa saneerausaikatauluja. Rakennuttajat, kehittäjät ja kiinteistöjen pyörittäjät saavat todennäköisesti suurimman osan kasvaneista kuluista siirrettyä hintoihin ja vuokriin, mutta prosessissa on viive.

Epävarmoista ajoista huolimatta ja oikeastaan myös niiden takia kiinteistöt ovat edelleen loistava sijoituskohde ja salkun hajauttaja! Vaikeina aikoina sijoittajat suuntaavat hajautuksen ja alemman riskin perään, ja tällöin kiinteistöihin päin nähdään positiivista kassavirtaa.

Kotimaisia kiinteistösijoittajia kiinnostanee myös viimeaikaiset tiedot Suomen maariskistä kansainvälisten sijoittajien silmissä. Asia on ollut paljon esillä Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen jälkeen. Huojentavat uutiset ovat, että ulkolaisten sijoittajien mielestä Suomen maariski ei ole juurikaan muuttunut. Vastauksissa asiasta kysyttäessä on korostettu Suomen EU-jäsenyyttä ja pitkää historiaa osana läntistä yhteisöä. Selvää myös lienee, että viimeisiä silauksia vaille oleva sotilaallinen liittoutuminen ei tilannetta ainakaan heikennä. Hyvä asia kautta linjan, koska kiinteistöjä ei voi siirtää.

Salkunhoitaja: Tatu Paasimaa

Rahasto pähkinänkuoressa

Säästöpankki Ympäristö on erikoissijoitusrahasto, jonka sijoituskohteet keskittyvät ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä ympäristöinnovaatioihin. Säästöpankki Ympäristö on temaattinen rahasto, jossa kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat sijoitusprosessia. Rahaston sijoitukset noudattavat Sp-Rahastoyhtiön ESG-politiikkaa (ESG on lyhenne sanoista Environmental (ympäristö), Social (yhteiskuntavastuu) ja Governance (hallintotapa)).

Sijoitusfilosofia

Säästöpankki Ympäristö sijoittaa 4 omaisuusluokkaan, jotka ovat: suorat osakkeet, osakerahastot, korkopohjaiset sijoitukset ja pääomasijoitukset eli suorat sijoitukset yrityksiin tai hankkeisiin. Näissä kaikissa sijoituskohteissa yhteisenä nimittäjänä on ympäristöä edistävä toiminta. Betolar, johon sijoitimme listautumisannissa, on tästä hyvä esimerkki. Betolar on vuonna 2016 perustettu suomalainen materiaaliteknologiayritys. Yhtiö tarjoaa ratkaisun betonin ilmastopäästöjen merkittävään vähentämiseen. Betolarin materiaali- ja tuotekehitysinnovaatiot voivat vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 80 % perinteiseen, sementin käyttöön perustuvaan, betonin valmistukseen verrattuna. Betolarin ratkaisulla saadaan myös hyötykäyttöön teollisuuden sivuvirtoja betonin valmistuksessa. Betolar on vielä varhaisessa kasvuvaiheessa, minkä myötä riskit ovat suuret, mutta toisaalta kasvumahdollisuudet ja tarve vähentää rakentamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ovat valtavat.

Rahastossa sovellamme samoja sijoitusstrategian peruspilareita, kuin muissa rahastoissamme. Peruspilarimme omistamissamme yrityksissä ovat hyvä yrityskulttuuri, selkeät kilpailuedut, kannattava kasvu ja vahva taloudellinen asema.

Julkaisemme vastuullisuusraportin rahaston sijoituksista neljä kertaa vuodessa. Raportissa kerromme myös sijoituskohteistamme tarkemmin ja mitä muutoksia olemme niihin tehneet.

Miksi juuri nyt?

EU esitteli maaliskuun alussa REPowerEU ohjelman, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista ennen vuotta 2030. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi: “Mitä nopeammin pystymme siirtymään uusiutuviin energialähteisiin ja vetyyn ja parantamaan energiatehokkuutta, sitä nopeammin saavutamme aidon energiaomavaraisuuden energiajärjestelmiemme suhteen.”.

Ohjelman keskiössä on siis energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energialähteiden lisääminen, lisääntyvä sähköistyminen ja vedyn käytön lisääminen. REPowerEU ohjelma tulee jo aikaisemmin julkaistun ’Fit for 55’ ohjelman päälle. Konkreettisena lisäyksenä aikaisempiin suunnitelmiin on tavoite lisätä aurinko- ja tuulivoimakapasiteettia 80 GW:lla vuoteen 2030 mennessä. Lisääntyvä uusiutuva sähköntuotanto mahdollistaa myös vetytalouden luomisen. Korkealle nousseet energianhinnat Euroopassa edesauttavat myös siirtymää uusiutuviin energiamuotoihin, koska suhteellinen kannattavuus paranee.

Edellä mainitut tekijät tukevat ympäristöteeman sijoituksia. Kohonneet raaka-aine kustannukset, toimintaketjujen häiriöt, korkeammat korot ja kiristyvä rahapolitiikka ovat tekijöitä, jotka myös varjostavat ’greentech’ osakkeiden kurssikehitystä, mutta muihin toimialoihin verrattuna näissä osakkeissa on olemassa vahva poliittinen tuki ajurina.

Rahaston merkinnät ja lunastukset tehdään neljännesvuosittain. Seuraava sijoitusikkuna sulkeutuu 30.6.2022.

Salkunhoitaja: Anders Pelli

Säästöpankki High Yield -rahasto sijoittaa varansa houkuttelevan tuottopotentiaalin ja korkeamman riskin eurooppalaisiin yrityslainoihin hajautetusti. Sijoitamme pääosin luokiteltuihin yrityslainoihin. Luokittelemattomia lainoja rahastossa voi olla enintään 20 %. Ajoittain sijoituksia tehdään myös muissa valuutoissa kuin euro (Yhdysvaltain dollarissa tai Iso-Britannian punnissa). Muut kuin euromääräiset sijoitukset suojataan valuuttariskeiltä.

High Yield -markkina on monille sijoittajille jo tuttu sijoitusvaihtoehto, mutta monelle se on vielä tuntematon. High Yield -markkina on tarjonnut korkosijoittajille osakkeiden kaltaista tuottoa jo yli 20 vuotta. High Yield -lainojen korkeampi korkotuotto perustuu lainojen tarjoamiin marginaaleihin (riskipreemioihin) riskittömän koron päälle (Saksan valtion lainat). Sen jälkeen, kun laina on laskettu liikkeelle, muutokset riskipreemioissa vaikuttavat lainojen hinnoitteluun jälkimarkkinoilla.

Juuri riskipreemioiden nousu on High Yield -markkinan heikon alkuvuoden kehityksen takana. Ensin nopea rahapolitiikan kiristys ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vauhdittivat epävarmuuden ja marginaalien nousua. Toisaalta nousun jälkeen riskipreemiot ovat nyt selvästi historiallisten keskiarvojensa yläpuolella. Luottokelpoisuudesta riippuen High Yield -lainojen marginaalit liikkuvat tällä hetkellä 3,5 % ja 5,5 % välillä. Historiaan nähden näille tuottotasoille pääsee vain harvoin ja yleensä se on ollut hyvä hetki sijoittaa High Yield -markkinoille. Lisäherkkuna tulee High Yield -lainojen lyhyt juoksuaika verrattuna muihin korkosijoitusluokkiin, kuten valtionlainoihin tai paremman riskiluokan yrityslainoihin. Nousevien korkojen ympäristössä lyhyen juoksuajan lainojen arvostukset laskevat vähemmän.

Ukrainan sota vaikuttaa väistämättä Euroopan talouteen ja yrityksiin. Venäjälle asetetut pakotteet ja Venäjän vastapakotteet katkaisevat toimitusketjuja ja vaikeuttavat raaka-aineiden saatavuutta Euroopassa ja maailmalla. High Yield -markkina on kuitenkin hyvin laaja ja hajautettu maittain ja sektoreittain. Markkinoilta löytyy paljon yrityksiä, jotka eivät kärsi vallitsevassa markkinatilanteessa. Suoratoistopalveluyhtiö Netflix, puhelinoperaattorit ja lääkeyhtiöt ovat tästä kaikki hyviä esimerkkejä. Aktiivisella salkunhoidolla pyrimme hyödyntämään nykyistä epävarmuutta keskittymällä turvallisiin yhtiöihin ja poimimalla salkkuun markkinatilanteesta kärsineitä, mutta luottokelpoisia firmoja.

Säästöpankki High Yield -rahaston strategia on yksinkertainen. Otamme pitkäaikaista näkemystä sijoituskohteista. Kun ostamme lainan salkkuun, mietimme yrityksen kykyä maksaa lainansa takaisin sen erääntyessä (yleensä 3-7 vuoden päästä). Sijoitamme pääsääntöisesti seniorilainoihin, jotka ovat maksuhäiriötilanteissa paremmassa saamisjärjestyksessä suhteessa muihin lainoihin. Maaliskuun puolivälissä salkussa oli noin 129 lainaa pääpainon ollessa High Yield -luokan sisällä paremmin luokitelluissa lainoissa. Rahaston tuottotaso oli 4,6 % ja korkoherkkyys (duraatio) 3,3.

Salkunhoitaja: Evgeny Artemenkov

Säästöpankki Eurooppa sijoittaa nimensä mukaan Eurooppaan listattuihin yrityksiin.

Eurooppaa mielletään velkaantuneena, taantuvana aneemisen kasvun maanosana, jossa väestö vanhenee ja sääntely vaikeuttaa liiketoimintaa. Tämä ehkä osittain kuvastaakin totuutta. Euroopan sisällä löytyy toki dynaamisia alueita (kaupunkeja), jotka ovat kilpailukykyisiä, houkuttelevat osaajia ja joista kumpuaa innovaatioita.

Sijoittajina meidän olisi kuitenkin syytä tehdä eroa eurooppalaisten yhtiöiden ja maiden välillä. Euroopan markkinoilta löytyy paljon kiinnostavia kansainvälisiä markkinajohtajia kasvavilla toimialoilla. Tässä joitakin esimerkkejä: luksustuotteet (Louis Vuitton, Ferrari), autoteollisuus (Michelin) kansainvälisen kaupan mahdollistajat (Intertek, Kuehne+Nagel), kaivosteollisuuden helmiä (Epiroc, Weir), päivittäistavarayhtiöt (Nestle, Unilever, Heineken), pitkäjänteiset perheyhtiöt (Investor AB, Exor), ympäristöteknologian edelläkävijöitä (Vestas, Infineon, Aalberts, Schneider Electric) ja paljon muita.

Miten sijoitamme?

Omistamamme yritykset tarjoavat asiakkailleen tuotteita ja palveluita, jotka luovat heille todellista lisäarvoa. Tämä mahdollistaa yhtiöille hyvän, kannattavan kasvualustan. Investoimalla arvoa luovasti esimerkiksi tuotekehitykseen, markkinointiin ja tuotantoon yhtiöt pystyvät yli ajan vahvistamaan omaa kilpailuasemaansa. Näemme vastuullisen toiminnan todellisena kilpailuetuna. Arvostamme yhtiöitä, jotka pitävät hyvää huolta työntekijöistään, asiakkaistaan ja toimintaympäristöstään. Uskomme, että tämä on perusedellytys pitkän aikavälin menestykselle.

Olemme pitkäjänteinen sijoittaja, koska uskomme, että edellä mainitut asiat korostuvat yli ajan meidän asiakkaidemme hyödyksi.

Sijoituskohteiden hinnoittelu on hyvin tärkeässä asemassa, kun teemme sijoituspäätöksiä. Historia on osoittanut, että maksamalla liikkaa hyvästä sijoituskohteesta saavutettavat tuotot jäävät maltilliseksi.

Emme hallitse markkinaliikkeitä sen enempää kuin puutarhuri hallitsee sääolosuhteita, mutta pystymme luomaan salkun, joka toimii mahdollisimman hyvin mahdollisimman monessa markkinaolosuhteessa.

Miksi juuri nyt?

Eurooppa on erittäin kiitollinen markkina löytää hyviä vahvoja laatuyhtiöitä toisin kuten lehtien synkistä otsikoista voisi päätellä. Hinnoittelu on maltillinen ja uskomme, että vahvat kansainväliset toimijat tulevat pärjäämään hyvin myös tulevaisuudessa.

Salkunhoitaja: Johan Hamström

Rahasto pähkinänkuoressa

Säästöpankki Osake Maailma on osakerahasto, joka sijoittaa osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti pääosin kehittyneille markkinoille. Laaja sijoitusuniversumi mahdollistaa riskien jakamisen useille markkinoille. Rahasto sijoittaa varansa pääosin maailman osakemarkkinoille suorilla osakesijoituksilla. Rahaston omistusten valinnassa hyödynnetään Sp-Rahastoyhtiön koko osakesalkkutiimin osaamista – eli eri alueiden erikoisosaaminen on Säästöpankki Osake Maailmassa saatavilla yhdessä rahastossa.

Sijoitusfilosofia

Säästöpankki Osake Maailmassa sovelletaan samoja sijoitusstrategiamme peruspilareita kuin muissa osakerahastoissamme. Peruspilarimme omistamissamme yrityksissä ovat hyvä yrityskulttuuri, vastuullisuus, selkeät kilpailuedut, kannattava kasvu ja vahva taloudellinen asema. Uskomme, että lähestymistapamme ja painotuksemme laatuyhtiöihin pienentää riskejä ja parantaa pitkän aikavälin tuottoja. Hinnoittelu on avainasemassa, kun valitsemme sijoituskohteet. Tämä sen vuoksi, että maltillinen hinnoittelu sijoituksissa mahdollistaa korkeammat tuotto-odotukset. Olemme pitkän aikavälin sijoittaja, koska aika korostaa entisestään laadun ja hinnoittelun merkitystä.

Tilannekatsaus

Rahaston strategian myötä korkeilla arvostuskertoimilla olevat kasvuyritykset ovat edelleen aliedustettuina rahastossa. Muutama poikkeus tosin löytyy, koska uskomme, että esimerkiksi Nvidian kasvu tulee olemaan vahvaa maailmassa, jossa digitalisaatio on avainasemassa. Viime vuonna osallistuimme yhteen listautumisantiin ostaessamme Elopakia salkkuun. Elopak sopii hyvin laatuyhtiöstrategiaamme, koska yrityksellä on vahva markkina-asema ja sen tuotteet (nestepakkaukset) täyttävät vastuullisuus kriteerit. Johdannaisia olemme käyttäneet lisätäksemme painoa rahoitus ja energiasektoriin. Nämä edellä mainitut toimialat eivät ole yhtä alttiita koron nousuille ja inflaatiopaineille. Teknologia osakkeiden sisällä olemme edelleen pitäneet puolijohde valmistajat ylipainossa. Pitkällä tähtäimellä megatrendit tukevat toimialaa ja lyhyellä tähtäimellä uskomme hyvän kysyntätilanteen jatkuvan. Maantieteellisesti painot ovat tällä hetkellä 60 % Pohjois-Amerikka, 30 % ja Eurooppa ja 10 % Aasia. Neljä suurinta suoraa osakeomistusta ovat: Microsoft, Apple, Google ja Royal Dutch Shell.

Miksi juuri nyt?

Epävarmuus markkinoilla on tällä hetkellä suuri. Sijoittajien tunnelmaa painostavat koronapandemian vaikutukset talouskasvuun, geopoliittinen tilanne ja kiristyvä keskuspankkipolitiikka. Omassa sijoitussuunnitelmassa kannattaa pysyä. Markkinanotkahdukset kuuluvat vallitsevaan taloustilanteeseen ja niitä voi hyödyntää lisäämällä osakeriskiä, mikäli kestää suuria heiluntoja lyhyellä aikavälillä. Osake Maailma on maantieteellisesti ja osakevalinnoissa laajasti hajautettu rahasto, joka voi tarjota sopivan tuotto-riskitason pidempi aikaiselle sijoittajalle vallitsevassa epävarmuudessa. Uskomme, että tämän vuoden tuloskasvu tulee yltämään 7–8 %, mikä antanee edellytykset positiivisille tuotto-odotuksille. Alkuvuoden heikkouden myötä korkeat arvostuskertoimet ovat tulleet alas – tämän myötä yksi riskitekijä on pienentynyt.

Salkunhoitaja: Anders Pelli

Säästöpankki Pienyhtiöt -rahasto perustetiin vuonna 2011 täydentämään Säästöpankkiryhmän sijoitusrahastojen kokonaisuutta ja mahdollistamaan rahastosijoittamisen laajentaminen myös pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin. Rahasto sijoittaa Suomen osakemarkkinoille, mutta pieni osa varoista voidaan kohdistaa hyvän sijoitusmahdollisuuden tarjoaviin eurooppalaisiin osakkeisiin.

Säästöpankki Pienyhtiöt on vuonna 2011 perustettu, pääosin Suomen osakemarkkinoille pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sijoittava rahasto. Rahasto voi myös sijoittaa pienen osan varoistaan hyvän sijoitusmahdollisuuden tarjoaviin eurooppalaisiin osakkeisiin.

Sijoitusfilosofiamme on etsiä kohtuullisesti hinnoiteltuja, kasvavia ja kannattavia laadukkaita pieniä ja keskisuuria yhtiöitä. Haluamme omistaa yhtiöitä, jotka tarjoavat asiakkailleen tuotteita ja palveluita, mitkä luovat asiakkaille todellista lisäarvoa. Haluamme, että yhtiöt pyrkivät vahvistamaan markkina-asemaansa investoimalla tuotekehitykseen ja asiakaskokemukseen. Arvostamme yhtiöitä, jotka pitävät hyvää huolta työntekijöistään ja omasta toimintaympäristöstään. Edellä mainitut tekijät ovat ajan saatossa osoittautuneet hyvin vahvoiksi kilpailueduiksi. Konkreettisesti saavutettu kilpailuetu muuttuu liiketoiminnaksi, joka generoi merkittävää kassavirtaa, mikä pystytään sijoittamaan takaisin liiketoimintaan korkealla pääomatuotolla. Tämä luo kannattavaa kasvu ja yli ajan kasvattaa yhtiön arvoa selkeästi keskivertoa yritystä enemmän.

Yritämme hahmottaa, miltä sijoituskohteemme toimiala näyttää ja minkälaiset edellytykset yhtiöllä on menestyä alallaan. Mietimme, miltä yhtiö näyttää viiden vuoden päästä ja kuinka tulevaisuudenodotukset on hinnoiteltu osakkeeseen. Lupaavan sijoituskohteen löytyessä, kasvatamme asteittain sijoituksia kyseiseen yhtiöön. Tavoitteena on, että uudet sijoitukset tulevat merkittävällä painolla salkkuun. Pyrimme siihen, että suurimman kurssinousupotentiaalin omaavat yhtiöt ovat isolla painolla salkussa. Kurssinousun toteuduttua painoja pienennetään vähitellen.

Hyvän taloudellisen kehityksen ja kurssinousujen aikana rahaston riskitasoa nostetaan selkeästi. Sijoituskohteiksi valitaan suuremman tuottopotentiaalin ja riskin yhtiöitä, jolloin hyödynnetään paremmin kurssinousut. Markkinoiden käänteet pyritään aistimaan ja sijoitusnäkemykset kääntämään havaintojen mukaisiksi.

Sijoitushorisonttimme on pitkä. Olemme aktiivisia omistajia ja otamme suhteellisen voimakasta näkemystä yritysanalyysimme perusteella valittuihin osakkeisiin. Sijoitussalkun peruskoostumus on kohtuullisen muuttumaton. Välillä teemme runsaasti muutoksia, toisinaan emme käy kauppaa lainkaan.

Rahaston sijoitusten hoidossa satsataan riskienhallintaan, sillä hyvissäkin yhtiöissä kurssivaihtelut saattavat olla todella suuria. Sijoittajat reagoivat välillä pieniinkin asioihin voimakkaasti. Erityisesti ulkomaisten sijoittajien myydessä osakkeitaan kurssivaikutukset voivat olla merkittäviä. Parasta riskienhallintaa on pitkäaikainen kokemus, koska sen avulla välttää suurimmat virhesijoitukset. Siihen mitä ei ymmärrä, ei kannata sijoittaa.

Vuonna 2020 rahasto tuotti 38,9 %. Kuluvan vuoden tuotto on noin 21 %. Kolmessa vuodessa rahasto on tuottanut 128 %. Pitkällä aikavälillä rahaston tuottokehityksen odotetaan olevan markkinoiden tavanomaista kehitystä parempaa. Suositeltava sijoitusaika Säästöpankki Pienyhtiöihin on yli 7 vuotta. Säästöpankki Pienyhtiöt sopii täydentämään sijoitussalkkua suuriin yrityksiin sijoittavan rahaston rinnalla.

Salkunhoitaja: Olli Tuuri