Viime vuoden lopun markkinaoptimismi ei kantanut enää tammikuulle, joka oli sijoitusmarkkinoille hyvin haastava kuukausi. Markkinoilla oli jo ennen vuoden alkua tiedossa epävarmuustekijöitä, kuten keskuspankkien rahapolitiikan kiristäminen, pandemian pitkittyminen ja geopoliittiset riskit, joiden odotettiin hidastavan talouskasvua ja vaikuttavan sijoitusnäkymiin. Näistä pandemian kanssa taloudet ovat oppineet jo elämään, jonka lisäksi nykyisen omikronvariantin tartunnat ovat taittuneet laskuun. Keskuspankkien rahapolitiikan osalta riski on ehkä toteutumassa.

Tuotanto- ja toimitusketjuongelmista seurannut kysynnän ja tarjonnan epätasapaino ja nopeasti kohonnut energian hinta ovat nostaneet inflaation tasolle, joka pakottaa keskuspankit toimimaan odotettua aikaisemmin ja ehkä voimakkaammin. Yhdysvalloissa inflaatio on suurempi ongelma kuin euroalueella. Keskuspankin (Fed) ja hallinon pandemian aikainen voimakas tuki markkinoille ja kuluttajille yhdistettynä pandemiasta johtuviin rakenteellisiin ongelmiin on johtanut hintojen yleisen nousun lisäksi palkkainflaatioon, jolla voi olla maan inflaatiotasoon pidempiaikaisia vaikutuksia.

Yhdysvaltojen historiallisen korkeille tasoille kohonnut inflaatio pakottaa Fedin toimimaan rahapolitiikkansa kiristämisen osalta ennakoitua nopeammin. Sijoitusmarkkinoita huolettaa tuo nopeampi aikataulu, joka ei tarkoita pelkästään ohjauskoron nostoa, mutta myös keskuspankin taseen nopeampaa pienentämistä. Näiden toimenpiteiden seurauksena markkinoiden likviditeetti on heikentymässä tilanteessa, jossa osakemarkkinoiden arvostustasoa voidaan pitää haastavana.

Myös euroalueella inflaatio on kohonnut korkealle tasolle. Nousun taustalla on kuitenkin pääasiassa energiahintojen nousu, jota voidaan pitää väliaikaisena. Työvoiman saanti ei euroalueella ole ollut ongelma, eikä palkkojen maltillinen nousu ole Yhdysvaltojen tavoin muodostumassa inflaation lähteeksi. Niinpä Euroopan keskuspankilla (EKP) ei ole samanlaista pakottavaa tarvetta ohjauskoron nostoon kuin Fedillä. EKP on kuitenkin ilmoittanut tarkistavansa rahapolitiikkaansa kevään aikana ja mahdollisesti myös nopeuttavansa rahapolitiikkansa normalisointia.

Keskuspankkien tiukentuneet puheet rahapolitiikan kiristämisestä näkyivät sijoitusmarkkinoilla tammikuun aikana kasvaneena epävarmuutena. Aika nopeasti hinnat sekä korko- että osakemarkkinoilla kääntyivät suhteellisen laajamittaiseen laskuun. Osakemarkkinoilla kaikki markkinat laskivat tammikuussa.

Markkinaepävarmuus oli laaja-alaista ja nosti korkomarkkinoilla sekä lyhyitä että pitkiä markkinakorkoja. Tämä näkyi tammikuussa kaikkien korkosijoitusluokkien negatiivisina tuottoina. Myös yrityslainoille maksettavat tuottolisät nousivat. Lisät nousivat jopa siinä määrin, että korkoriskille valtionlainoja vähemmän herkempien sekä korkeamman että matalamman luottoluokan yrityslainojen negatiiviset tuotot olivat valtionlainojen tuottoja huonommat.

Epävarmuuden kasvu näkyi myös euroalueen ns. reunavaltioiden lainoissa, joiden korkotasot nousivat ydinvaltioiden korkoja nopeammin. Tätä velkaantuneimpien valtioiden rahoituskustannusten nousua EKP on rahapolitiikan kiristyksessä halunnut välttää. Reunavaltioihin liittyvä riski on merkittävä markkinaepävarmuuden lähde, jonka EKP joutuu jatkossa huomioimaan.

Sijoittajille alkanut vuosi on haastava. Näyttäisi siltä, että keskuspankkien rahapolitiikka määrittää sijoitusmarkkinoiden näkymät ainakin kuluvan vuoden osalta. Pandemialla olisi tässä enää pienempi merkitys ainakin sen nykymuodossa. Keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka, tai sen uhka, pitää korkomarkkinat epävarmuudessa. Tarjolla olevat tuotot ovat parhaimmillaankin vain maltillisia.

Osakemarkkinoilla yritysten viime vuoden viimeisen neljänneksen osalta tuloskasvu on ollut hyvällä tasolla vahvan kysynnän tukemana. Lyhyellä aikavälillä osakemarkkinoiden tuotot riippuvat kiristyvän rahapolitiikan vaikutuksista talouskasvuun ja yritysten tuloksentekokykyyn. Pidempiaikainen osakesijoittaja voi istua tämänkin epävarmuuden ylitse.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talous kasvoi vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 4,6 % vuoden aikana. Kasvu viimeisellä neljänneksellä oli huomattavasti hitaampaa kuin kolmannella vuosineljänneksellä (2,3 %), mutta on siitä huolimatta elpynyt pandemiaa edeltävälle tasolle. Kasvua hidastivat odotetusti deltavariantin ja neljänneksen loppua kohden levinneen omikronvariantin lisäksi teollisuustuotantoon vielä edelleenkin vaikuttavat tuotanto- ja toimitusketjuongelmat. Hitaan kasvun odotetaan jatkuvan myös alkaneen vuoden puolella. Omikronvariantin leviämisen taittuminen laskuun ja toimitusketjuongelmien näkyvissä olevan helpottumisen ennustetaan vauhdittavan kasvua vuoden toisella neljänneksellä.

Euroalueen yhdistetty ostopäällikköindeksi laski tammikuussa tasolle 52,3 (joulukuu 53,3). Indeksin mukaan euroalueen talous kasvaa edelleen, mutta viime vuoden lopun kasvun hidastumien on jatkanut kuluvan vuoden alussa. Indeksiä laski palvelusektori, jonka ostopäällikköindeksi heikkeni joulukuusta (tammikuu 51,1, joulukuu 53,1). Palvelusektoriin vaikuttivat omikronvariantista aiheutuneet laajat kiristystoimenpiteet, jotka näkyivät vähentyneenä matkailuna ja vapaa-ajantoimintana. Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi puolestaan nousi joulukuusta (tammikuu 58,7, joulukuu 58,0) toimitusketjuongelmien hieman helpottaessa ja tilausten kasvaessa.

Euroalueen työttömyysaste laski joulukuussa mittaushistoriansa alhaisimmalle tasolle (joulukuu 7,0 %, marraskuu 7,1 %), vaikka osa laskusta selittyy työvoiman vähenemisellä. Työttömyys laski suurimmassa osassa eurovaltioita. Työttömyyden lasku ja työmarkkinoiden hyvä tilanne ennakoivat palkkojen nousua jatkossa. Tästä syntyvä työvoimakustannusten nousu ei ole euroalueella ongelma toisin kuin Yhdysvalloissa.

Euroalueen inflaatio nousi tammikuussa vastoin markkinoiden odotuksia sen taittumisesta laskuun (tammikuu 5,1 %, joulukuu 5,0 %). Kokonaisinflaatiota nosti energiahintojen nousu, joka ylitti mm. vertailusta poistuneen Saksan veroalennuksen inflaatiota laskevan vaikutuksen. Myöskään inflaation laskennassa käytetyn tuotekorin muutoksilla ei ollut odotettua inflaatiota laskevaa vaikutusta. Näyttäisi siltä, että kokonaisinflaatio pysyttelisi korkeana vielä jonkin aikaa. Energiahintojen odotetaan pysyvän korkealla tasolla ja palvelusektorin hinnoissa on ollut myös jonkin verran nousupaineita. Euroalueen ydininflaatio laski tammikuussa (tammikuu 2,3 %, joulukuu 2,6 %).

Euroopan keskuspankin neuvosto yllätti markkinat helmikuun alussa pitämänsä kokouksen yhteydessä. Itse kokouksessa keskuspankki ei tehnyt muutoksia jo joulukuussa kuultuun ohjeistukseen. Pankki lopettaa hätäosto-ohjelmansa (PEPP) maaliskuussa ja vanhan osto-ohjelman kuukausittaiset arvopaperiostot laskevat niiden väliaikaisen noston jälkeen 20 miljardin euron tasolle vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sen sijaan kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa pankin pääjohtaja Lagarden näkemys pankin rahapolitiikan jatkosta oli paljon odotettua jyrkempi.

Odotettua korkeammat inflaatioluvut joulukuussa ja erityisesti tammikuussa ovat saaneet pankin muuttamaan näkemystänsä. Lagarden mukaan riskit inflaatiolle ovat lähiaikoina ylöspäin. Pankki oli aikaisemmin ennustanut, että inflaatiotaso taittuisi laskuun nyt tammikuusta alkaen asettuen noin kahden prosentin tasolle ensi vuonna. Nykyinen rahapolitiikka joutuukin päivityksen kohteeksi ja mahdollisista muutoksista kuullaan maaliskuussa.

Pankki ei enää sulje pois mahdollisuutta ohjauskoron nostolle kuluvana vuonna. Jos ja kun pankki pitää kiinni siitä, että ohjauskorkoa ei nosteta ennen kuin kuukausittaiset arvopaperiostot on lopetettu, niin tämä tarkoittaisi ostojen nopeutettua lopettamista ehkä jo ennen vuoden viimeistä neljännestä.

Markkinoille keskuspankin äkkikäännös oli yllätys. Markkinakorot nousivat kaikissa maturiteeteissa ja reunavaltioiden korkoero ydinvaltioihin kasvoi. Euro vahvistui hieman dollaria vastaan. Muuttuneessa tilanteessa keskuspankin ennustetaan nostavan ohjauskorkoansa kerran tai kaksi kuluvan vuoden aikana. Keskuspankin seuraava korkopäätös julkaistaan 10.03.2022.

Yhdysvaltojen talous kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä alustavien tietojen mukaan kausitasoitettuna vuositasolla 6,9 % edellisestä neljänneksestä. Koko vuoden 2021 kasvuvauhdiksi tuli 5,5 %, mikä on nopein kasvuvauhti sitten vuoden 1984. Kasvu vauhdittui selkeästi kolmannesta neljänneksestä, jolloin talouskasvu oli vastaavasti 2,3 %. Kasvun lähteissä on kuitenkin toivomisen varaa. Suurin osa kasvusta tuli varastojen kasvusta, mikä puolestaan johtui kulutuskysynnän voimakkaasta vähenemisestä vuoden lopulla omikron variantin levitessä nopeasti.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski tammikuussa edellisestä kuukaudesta (tammikuu 57,6, joulukuu 58,8) omikronvariantin leviämisen seurauksena. Indeksin osatekijöistä uudet tilaukset, tuotanto ja varastotilanne laskivat. Työllisyys sen sijaan hieman parani.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi (ISM) laski omikronvariantin leviämisen seurauksena tammikuussa edellisestä kuukaudesta (tammikuu 59,9, joulukuu 62,3). Indeksin osatekijöistä aktiviteetti ja uudet tilaukset laskivat. Nopeasti levinneet tartunnat näkyivät myös työntekijöiden huonona saatavuutena. Indeksin laskusta huolimatta palvelusektori kasvaa edelleen ja näkymät jatkon osalta ovat paremmat tartuntojen määrän taittuessa laskuun.

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys tammikuussa oli selvästi markkinoiden odotuksia korkeampi. Uusien työpaikkojen lisäys oli kuukauden aikana 467 000. Lisäksi joulukuun ja marraskuun lukuja tarkistettiin työllisyyslaskennan jokavuotisen päivityksen yhteydessä ylöspäin yhteensä yli 700 000 työpaikalla. Loppuvuoden työllisyyskehitys onkin ollut ilmoitettuja lukuja parempi. Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta kokonaistyöllisyys on edelleenkin alemmalla tasolla kuin ennen pandemian alkua.

Työttömyysaste nousi hieman joulukuusta (tammikuu 4,0 %, joulukuu 3,9 %) työvoiman osallistumisasteen noustessa hieman joulukuusta (tammikuu 62,2 %, joulukuu 61,9 %). Keskituntiansioiden nousu vauhdittui jo marraskuun vahvasta tasosta (joulukuu 5,7 %, v/v). Johtotehtävien ulkopuolisissa toimenkuvissa nousu oli tätäkin vahvempaa (6,9 % v/v).

Tammikuun työllisyysluvut olivat vahvat ja kertovat hyvästä työmarkkinoiden momentista. Lukujen tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa samaan ajankohtaan sattunut työllisyyslaskennan päivitys ja se, miten sairauspoissaolot huomioidaan työllisyyttä laskettaessa. Vahvoista työllisyysluvuista huolimatta noin 3,6 miljoonaa amerikkalaista oli tammikuussa pois töistä sairauden vuoksi.

Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitea ei tammikuun kokouksessaan tehnyt uusia päätöksiä. Kuukausittaiset arvopaperiostot loppuvat aikaisemman ilmoituksen mukaisesti maaliskuussa. Komitean mukaan on kuitenkin odotettavissa, että keskuspankin ohjauskoron vaihteluväliä nostetaan piakkoin. Selkeästi yli kahden prosentin inflaatio ja vahva työllisyystilanne mahdollistavat noston. Komitea tiedostaa myös uusien virustartuntojen nopean leviämisen ja sen mahdolliset vaikutukset talouskasvuun. Jos nämä vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, kasvu jatkuu vahvana. Pankki haluaa pitää vaihtoehdot rahapolitiikan kiristämisen osalta avoimina, eikä kiinnittyä mihinkään ennalta määrättyyn aikatauluun.

Markkinoilla odotettiin keskuspankin kommentointia mielenkiinnolla. Jo ennen kokousta kuultiin avomarkkinakomitean suunnalta mielipiteitä aikaisemmin ennakoitua nopeampaa rahapolitiikan kiristämistä. Näitä puheita voitiin pitää jo eräänlaisina markkinoita ohjaavine ulostuloina. Nykyinen inflaatiotaso on ennätyksellisen korkea ja keskuspankki on joutunut muuttamaan aikaisempaa maltillista näkemystään kevyen rahapolitiikan kiristämisvauhdista. Myös markkinoilla on oltu etunojassa rahapolitiikan kiristämisen vauhdista. Jos keskuspankki ennakoi joulukuussa vuoden 2022 ohjauskoron nostojen lukumääräksi kolme, niin markkinoiden ennuste on tällä hetkellä viisi nostoa.

Markkinat odottavat keskuspankin nostavan ohjauskorkonsa vaihteluväliä 0,25 %-yksiköllä maaliskuussa. Tämän jälkeen olisi vuorossa keskuspankin taseen pienentäminen, joka voisi pankin pääjohtajan mukaan alkaa mahdollisesti jo kesäkuussa. Pienentyminen tapahtuisi pankin salkussa olevien arvopaperien erääntymisen tahtiin. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 16.3.2022.

Vuosi on alkanut mollivoittoisesti. Keskeisimmät osakemarkkinat laskivat keskuspankkien viestiessä odotettua nopeampaa rahapolitiikan normalisoimista. Inflaation voimakas nousu on pääsyy keskuspankkien aggressiivisempaan rahapolitiikan linjaukseen. Samaan aikaan kiristynyt geopoliittinen tilanne on myös aiheuttanut epävarmuutta sijoittajien keskuudessa.

Korkojen noustessa etenkin korkeasti arvostetut kasvuyhtiöt olivat paineessa. Pienissä yhtiöissä korjausliike oli hyvinkin voimakas. Korjausliikkeen myötä arvostuskertoimet ovat halventuneet huomattavasti.

Viimeisen vuosineljänneksen tuloskausi on lähtenyt kohtalaisesti käyntiin. Tulokset ovat keskimäärin yllättäneet positiivisesti, mutta markkinareaktiot ovat olleet vaisuja. Kysyntä on edelleen hyvällä tasolla ja tilauskirjat pullistelevat. Epävarmuutta lyhyen aikavälin tuloskehityksestä aiheuttavat tuotantopanosten odotettua voimakkaammin kohonneet hinnat, jotka luovat kannattavuuspainetta ainakin vuoden ensimmäiselle vuosipuoliskolle.

Jatkamme edelleen osakkeiden osalta maltillisessa ylipainoissa, mutta tiedostamme, että rahapolitiikan kiristyminen ja hintojen nousun vaikutukset kysyntään ja kannattavuuteen voivat hillitä osakemarkkinoiden kehitystä lyhyellä aikavälillä.

Johan Hamström, osakesalkunhoitaja

Tammikuu alkoi positiivisissa merkeissä korkomarkkinoilla, mutta kääntyi kuitenkin nopeasti hermostuneeksi, kun markkinakorot lähtivät uuteen nousuun. Korkomarkkinoilla teemat ovat pääosin säilyneet ennallaan, edelleen puheenaiheena on inflaatio sekä keskuspankkien suunnanmuutos. Korot ovat jatkaneet noususuunnalla, kun odotettua korkeampi ja pitkäkestoisempi inflaatio on saanut keskuspankit kääntämään rahapolitiikan suuntaa. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed alkaa kiristämään rahapolitiikkaa maaliskuussa ja nyt myös Euroopan keskuspankin (EKP) viesti muuttui helmikuun alun kokouksessa selvästi tiukemmaksi inflaation suhteen. Markkinat hinnoittelevat jo useampaa talletuskoronnostoa kuluvalle vuodelle, mikä näyttää ylilyönniltä. EKP piti edelleen kiinni viestistään, että arvopaperiostot lopetetaan ennen koronnostoja ja nykylinjauksella ne jatkuvat vuoden loppuun. Maaliskuun kokous saattaa kuitenkin tuoda muutoksia aikataulutukseen riippuen talousdatasta.

Saksan valtion viiden vuoden lainan korko nousi 25 korkopistettä -0,20 % tasolle. Pidempi 10-vuotinen sen sijaan nousi lievästi plussan puolelle 18 korkopisteen nousulla. Valtiolainat Euroopassa tuottivat -1,1 % tammikuussa. Kehittyvillä korkomarkkinoilla tammikuu oli myös heikko, kun Yhdysvaltain markkinakorkojen nousu hermostutti sijoittajia.

Yrityslainamarkkinoilla nähtiin melko heikko kuukausi, kun markkinakorot sekä riskipreemiot nousivat samanaikaisesti. Tuotot olivat näin ollen heikot, alhaisen riskin yrityslainat tuottivat -1,3 % ja korkean riskin yrityslainat -1,5 %. Markkinamyllerryksestä huolimatta emissiomarkkina toimi kuitenkin suhteellisen normaalisti tammikuussa. High Yield -markkinoilla tehtiin useampi emissio ja jopa riskilliset ja pitkät lainat menivät hyvin kaupaksi.

Kuluvana vuonna korkosijoittajan mielenkiinto kohdistuu inflaation kehitykseen sekä keskuspankkien toimiin. Markkinaodotukset ovat nousseet reilusti viime aikoina ja kovia ja nopeita toimia odotetaan. Keskuspankkien viesti markkinoille on nyt melko selvä, korkojen suunta on ylöspäin. Mutta toteutuuko kovat markkinaodotukset ohjauskorkojen nostojen suhteen, se jää nähtäväksi.

Mark Mattila, korkosalkunhoitaja

Pidimme osakkeet lievässä ylipainossa myös tammikuussa. Emme myöskään muuttaneet sijoitussalkun muita painotuksia.

Inflaation kiihtymisen myötä rahapoliittinen keskustelu on siirtynyt erityisesti Yhdysvalloissa entistä kiristyvämpään suuntaan. Yhdysvaltain keskuspankin FED odotetaan aloittavan koronnostot maaliskuussa ja taseen supistamisen tämän vuoden aikana. Myös euroalueella inflaatio on noussut kallistuneen energiahinnan myötä odottamattoman korkealle. Euroopan keskuspankin hätäosto-ohjelma loppuu maaliskuussa ja vanha kuukausittainen arvopapereiden osto-ohjelma saa väliaikaisesti enemmän painoa. Inflaatiopaineista huolimatta pankilta ei kuitenkaan odoteta ohjauskoron nostoa vielä alkaneen vuoden aikana.

Markkinakorkojen nousu ja pelko kiristyvästä rahoitustilanteesta on näkynyt osakemarkkinoilla voimakkaana tyylirotaationa missä ns. arvoyhtiöt ovat kehittyneet selkeästi kasvuyhtiötä paremmin. Tässä muutoksessa ovat energia- ja rahoitustoimiala hyötyneet eniten.

Vuoden 2021 viimeisen vuosineljänneksen tuloskausi on alkanut hyvissä merkeissä. Loppukysyntä on edelleen jatkunut vahvana. Yritysjohdon kommentit lähitulevaisuuden kehitysnäkymistä tulevat taas olemaan huomion keskipisteessä. Lyhyellä aikavälillä loppukysyntään kohdistuu tilapäisiä epävarmuustekijöitä, etenkin nykyisen pandemia-aallon vaikutukset kysyntään sekä tarjontaan. Nousevien investointi- ja kulutustavaroiden hintojen odotetaan vaikuttavan pidemmällä aikajänteellä hidastavasti kysynnän kasvuun. Tästä huolimatta, nykytiedon varassa, arvioimme kuluvan vuoden tuloskasvun olevan hyvällä tasolla.

Jatkamme edelleen osakkeiden ylipainottamista. Maantieteellisesti suosimme Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Aasian markkinoiden kehitystä edesauttaa Kiinan elvytystoimenpiteet, alhainen hinnoittelu ja pessimistinen markkinatunnelma. Pohjois-Amerikka on kärsinyt kasvuosakkeiden voimakkaasta korjausliikkeestä, lyhyellä aikavälillä vastaliike voi olla hyvinkin mahdollinen.

Korkojen suunta on suurella todennäköisyydellä edelleen ylöspäin. Korkoallokaatioon emme tee muutoksia. Jatkamme korkoriskin alipainottamista ja luottoriskissä pysymme neutraalissa. Suosimme edelleen korkeamman ja matalamman luottoluokan yrityslainoja ja kehittyvien maiden joukkovelkakirjalainoja.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Tammikuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Tammikuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Pienyhtiöt

”Säästöpankki Pienyhtiöt -rahasto perustetiin vuonna 2011 täydentämään Säästöpankkiryhmän sijoitusrahastojen kokonaisuutta ja mahdollistamaan rahastosijoittamisen laajentaminen myös pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin. Rahasto sijoittaa Suomen osakemarkkinoille, mutta pieni osa varoista voidaan kohdistaa hyvän sijoitusmahdollisuuden tarjoaviin eurooppalaisiin osakkeisiin.” Lue lisää.