Vaatiko yritysten herääminen vastuullisuuteen koronakriisin?

Parhaillaan jylläävä koronakriisi on vaikuttanut meihin kaikkiin. Arki on monella muuttunut ja uuteen tilanteeseen totuttelu vaatinut muutoksia. Myös yritykset ovat joutuneet muokkaamaan toimintaansa ja etsimään uusia keinoja selviytyä. Mutta miten kestävä kehitys ja vastuullisuus on näkynyt kriisin keskellä?

Kriiseissä yrityksen arvot ovat testissä ja varsinkin sosiaalisen vastuun merkitys korostuu. Vastuulliset toimintatavat vähentävät riskejä yritysten toiminnassa ja vaikuttavat suoraan yrityksen arvoon. Vastuulliset yritykset ovat usein vahvempia kohtaamaan haasteita. Kestävät ja vastuulliset yritykset ja rahastot näyttävät pärjäävän ihan hyvin vaikeissakin olosuhteissa, vaikka eivät tietenkään immuuneja kriiseille olekaan.

Ympäristö voi paremmin kuin ennen koronakriisiä

Varsinkin ympäristöasiat ovat olleet isosti esillä viime vuosina. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi suurimmista haasteistamme. Ennusteiden mukaan koronakriisi todennäköisesti johtaa suurimpaan hiilidioksidipäästöjen putoamiseen, vähennystä olisi 5-6 prosenttia tänä vuonna. Satelliittikuvista on nähty selkeä päästöjen vähentyminen koronakriisin aikana. Vähentyneiden ilmansaasteiden vuoksi esimerkiksi Himalaja näkyy Pohjois-Intian puolella vuosikymmeniin. Ja Suomen puolelta saattaa hyvällä säällä nähdä Tallinnaan asti!

Eri maiden elvytyspaketeissa on rajuja eroja

Kestävät ratkaisut lienevät merkittävässä asemassa valtioiden elvytyspaketeissa. Tosin eri maiden välillä eroja löytyy, ja lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat saattavat näyttää eroavan paljonkin. Esimerkiksi USA:ssa autojen tiukkoja päästönormeja on höllennetty ja Kanadassa öljy- ja kaasuteollisuus on ehdottanut hiiliveron jäädyttämistä ja uuden ilmastolain viivästyttämistä. Toisaalta Saksassa keskustelu maan vetystrategiasta etenee. Teknisen ryhmän loppuraportti EU taksonomiasta, eli määritelmistä kestävän kehityksen mukaisesta taloudellisesta toiminnasta, valmistui maaliskuussa.

Osa EU-poliitikkoja, yrityksiä, lainsäätäjiä ja aktivisteja peräänkuuluttavat kestävää jälleenrakentamista ja nimenomaan Euroopan Green Dealin huomioimista koronaelvytyksessä. Kotimaassa Sitra on listannut kestäviä toipumistoimia, joilla voidaan samalla ratkaista ekologista kestävyyskriisiä. Tulevaisuutta voisi rakentaa esimerkiksi investoimalla kiertotalouteen ja hiilineutraalisuuteen. Suomen hallituksen ilmastotavoitteet näkyvät myös koronakriisin aikana. Vaikka osaa päätöksistä siirtyy myöhemmälle, ilmastolain uudistus etenee.

Vastuullisuutta mitataan uudella tavalla

Koronakriisi on vaikuttanut yrityksiin eri tavalla. Osa yrityksistä on joutunut ajamaan alas toimintonsa, toisilla taas vain vähän on muuttunut. Jotkut yritykset ovat saattaneet joutua arvioimaan uudestaan arvoketjuaan ja laajentamaan toimintaansa oman ydinosaamisensa ulkopuolelle. Esimerkkinä yritykset, jotka ovat alkaneet valmistaa kasvomaskeja tai käsidesiä. Toimintatapojen muuttuessa on tärkeää, miten yritys kohtelee työntekijöitään. Koronakriisi on tuonut ansaitusti huomiota myös sosiaalisiin tekijöihin.

Uskon, että tulevaisuudessa sijoittajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota vastuullisuusasioihin. Perinteisten taloudellisten lukujen lisäksi sijoittajia kiinnostaa miten yritykset ovat varautuneet esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin haasteisiin tai äkillisiin muutoksiin. Sijoittajat varmasti pohtivat yhä enemmän onko yrityksellä tarjota ratkaisuja vai onko se osa ongelmaa.

Anna Varpula

Anna Varpula toimii vastuullisen sijoittamisen asiantuntijana Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä, joka on osa Säästöpankkiryhmää. Tämän kirjoituksen näkemykset ovat kirjoittajan omia henkilökohtaisia näkemyksiä, eivätkä välttämättä vastaa Säästöpankki -rahastoja hallinnoivan Sp-Rahastoyhtiön sijoitusnäkemystä.

Kirjoituksen sisältöä ei pidä ymmärtää sijoitussuosituksiksi tai sijoitusneuvonnaksi. Mikään tässä kirjoituksessa esitetty ei ole sitova tarjous ostaa tai myydä sijoitusrahasto-osuuksia tai muita arvopapereita eikä kehotus ryhtyä muuhun sijoitustoimintaan. Sijoittaja tekee jokaisen sijoituspäätöksensä itsenäisesti ja omalla vastuullaan.