Ilmastonmuutos näkyy arjessa, mutta näkyykö se liiketoiminnassa?

Viimeiset kahdeksan vuotta ovat olleet kaikkein lämpimimmät kautta maailmanlaajuisen mittaushistorian, totesi Maailman meteorologijärjestö tuoreessa raportissaan YK:n COP 27 marraskuisen ilmastokokouksen alla. Kokous pidettiin Egyptin Sharm el-Sheikhissä ja valtioilta odotettiin uusia, tiukempia päästösitoumuksia lämpötilan nousun rajaamiseksi Pariisin sopimuksen mukaiseen 1,5 asteeseen. Valtioiden päästövähennyksiä kokous ei tällä kertaa onnistunut vauhdittamaan, mikä korostanee samalla myös tarvetta yksityisen sektorin toimille. Ilmastokokouksessa päätettiin kuitenkin perustaa rahasto, jolla korvataan eniten kärsivissä maissa ilmastotuhoja, joihin ei voi sopeutua ja joita ei voida estää.

Moni yritys näkeekin vihreässä siirtymässä mahdollisuuksia, sillä laihaksi jääneen ilmastokokouksen tuloksista huolimatta ilmastomegatrendi on tullut jäädäkseen. Esimerkiksi PwC:n tuoreen tutkimuksen mukaan yli neljännes kaikista pääomasijoituksista sijoitetaan nyt ilmastoteknologiaan. Tutkimuksen mukaan myös kahdeksan kymmenestä sijoittajasta suunnittelee lisäävänsä sijoituksia ESG-tuotteisiin seuraavien kahden vuoden sisällä.

Sijoitukset osana ilmastotoimia

YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan CO2-päästöjä pitäisi vähentää 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2010 tasoihin. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Meillä on Suomessa paljon ratkaistavaa tavoitteen saavuttamiseksi, muun muassa liikenteen ja metsien osalta. Valtioiden rinnalla yksityisten sijoitusten ja toimien merkitys ilmastoasioissa on merkittävä. Vaikka kaikki valtiot toteuttaisivat ilmastolupauksensa, niillä päästäisiin arviolta vähän alle kahden asteen lämpötilan nousuun, mutta jäätäisiin silti Pariisin sopimuksen 1,5-asteen tavoitteesta.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on yhteiskunnallisesti tärkeää ja se heijastuu kasvavassa määrin yritysten toiminnassa. Haaste on yrityksille iso, mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Kaikki eivät tule tässä kilpailussa pärjäämään. Myös lisääntyvä ESG-regulaatio tuo omat vaatimuksensa. Esimerkiksi tulevan yritysvastuudirektiivin (CSDDD) piiriin kuuluvien yritysten tulee laatia suunnitelma liiketoimintamallinsa ja strategiansa yhteensopivuudesta Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen tavoitteen kanssa erityisesti, jos ilmastoriski tai vaikutus toiminnalle on niille merkittävä. Tulevan yritysvastuuraportointidirektiivin (CSRD) piirissä olevien yritysten tulee myös raportoida tähän liittyen - ja ensimmäinen osa alustavista standardeista onkin juuri julkaistu. Tiedonkeruun ja raportoinnin tulee kattaa myös arvoketjun toiminta, mikä laajentaa kyseisen direktiivin vaikutusalaa entisestään.

Ilmasto on Säästöpankin vastuullisuusohjelman yksi pääteema

Ympäristö ja ilmasto on myös yksi Säästöpankkiryhmän helmikuussa lanseeratun vastuullisuusohjelman pääteemoista. Esimerkiksi Säästöpankkien varainhoidossa teemme ESG-analyysia sijoitusten kohteille ja sitä täydentää normipohjainen ja toimialakohtainen seulonta. Tämän avulla rajoitetaan sijoituksia, jos liikevaihdosta merkittävä osa on peräisin tietyistä ympäristön tai yhteiskunnan kannalta haitallisena pidetyistä toiminnoista. Säästöpankkien varainhoidossa raportoimme mm. rahastojemme hiiliriskistä, hiili-intensiteetistä, matalaa hiiliriskiä kuvaavista Low Carbon -lehdistä, nettovaikutuksista ja positiivisista ympäristövaikutuksista. Jatkossa Säästöpankkien varainhoidossa sijoituksen kohteiden seuranta laajenee myös ilmastoasioiden osalta.

Teemme myös säännöllisesti osake- ja korkorahastoillemme ilmastoskenaarioanalyysit sekä -stressitestit. Lisäksi Säästöpankkiryhmän oman toiminnan ja lainakantamme osalta olemme analysoineet hiilidioksidipäästöjä ja jatkamme tätä työtä. Haluamme asettaa Säästöpankkiryhmässä vastuullisuusohjelmallemme uusia vastuullisuustavoitteita, mukaan lukien uusia ilmastotavoitteita. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan julkaisemaan ne vielä tämän vuoden aikana.

Kaikki Säästöpankkien varainhoidon rahastot noudattavat vastuullisen sijoittamisen periaatteita.

Virve Valonen on Säästöpankkiryhmän vastuullisuusjohtaja. Valonen uskoo, että vastuullisuus on osa nykyistä ja tulevaisuuden kilpailukykyä. Sidosryhmien, kuten asiakkaiden ja työntekijöiden odotukset ja tarpeet vastuullisuudelle ovat kasvaneet. Myös sijoittajat, ESG-arvioijat ja luottoluokittajat asettavat vaatimuksia vastuullisuus- ja ESG-asioissa. Lisääntyvä sääntely sekä megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät tavoitteet vauhdittavat myös kestävän rahoituksen kehittymistä. Tämän blogikirjoituksen sisältämiä tietoja ei tule pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana.