Maailmantalous jatkaa pandemian jälkeistä elpymistään, mutta kasvunäkymät ovat edelleen maltillistuneet syyskuun aikana. Deltavariantti, joka oli markkinoiden yksi epävarmuustekijä elokuussa, on saanut seurakseen syyskuussa toimitusketjuongelmat, korkeisiin lukemiin kohonneen inflaation ja energiahintojen voimakkaan nousun. Toimitusketjuongelmat ovat selkeästi rajoittaneet teollisuussektorin kasvunäkymiä, eikä tähän ongelmaan ole näkyvissä ratkaisua lyhyellä aikavälillä.

Nopeasti noussut energian hinta on uusi epävarmuustekijä, joka on kasvattanut tuotantokustannuksia ja nostanut inflaatiopaineita. Yrityksille kasvaneet kustannukset merkitsevät pienempiä katteita ja voivat myös vähentää tuotantoa energiasäästötoimenpiteiden seurauksena. Lähestyvä talvi tuo mukanansa oman lisänsä epävarmuuteen energian saatavuudesta. Jos kriisi kärjistyy, valtiot voivat joutua tukemaan kotitalouksia ja yrityksiä. 
Hintakriisin taustalla on osin Euroopan halu siirtyä vähähiilisen energian käyttöön. Pandemian jälkeinen energian kasvanut kysyntä on sattunut hetkeen, jolloin Euroopan energiavarastot ovat matalalla tasolla. Samaan aikaan energian kokonaistarjonnassa on tapahtunut vähentyminen. Hiilen käyttöä on vähennetty, maakaasun tarjonta on ollut normaalia pienempää ja uusiutuvan energian saannissa on ollut vaikeuksia. Kirsikkana kakussa on maailman suurimman energian ja raaka-aineiden kuluttajan Kiinan käsky valtio-omisteisille yhtiöille varmistaa energian saantinsa mihin hintaan tahansa.

Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankkien kevyen rahapolitiikan syyskuussa ilmoitetut ja markkinoiden kannalta odotetut muutokset otettiin korkomarkkinoilla rauhallisesti vastaan. Keskuspankkien kuukausittaisten arvopapereiden oston asteittainen vähentäminen on askel markkinoiden normalisoitumisen suuntaa. Osakemarkkinoille rahapolitiikan tiukentaminen yhdessä muiden epä-varmuustekijöiden kanssa merkitsee jonkinasteista näkymien heikentymistä. Merkittävämpi muutos markkinoiden kannalta olisi kuitenkin ohjauskorkojen nostot, joita saadaan odottaa vielä pitkään.

Osakemarkkinoiden suuntaan tuli muutos syyskuun aikana talousnäkymien maltillistuessa. Talouden elpyminen on ollut kolmannella vuosineljänneksellä hyvässä vauhdissa Euroopassa ja erityisesti Yhdysvalloissa. Syyskuun aikana elpymisen tahti on hidastunut toimitusketjuongelmien rajoittaessa tuotantoa. Yhdysvalloissa myös työvoiman huono saatavuus on ollut tuotannon kasvattamisen esteenä. Korkealle tasolle nousseet inflaatioluvut ovat kasvattaneet markkinoiden epävarmuutta ja huolta keskuspankkien rahapolitiikan onnistumisesta.

Osakemarkkinoiden kasvanut epävarmuus näkyi syyskuussa laskevina kursseina kaikilla pääosake-markkinoilla. Ainoastaan Aasia-Tyynimerialueen osakkeet tuottivat lievästi positiivisesti. Yritysten hyvän alkuvuoden jälkeen tulosennusteita ei ole enää nostettu. Osakemarkkinoille on odotettavissa haastava loppuvuosi, jos toimitusketjuongelmat ja kohonneet inflaatioluvut, korkeista energianhinnoista puhumattakaan, osoittautuvat pidempiaikaisiksi ongelmiksi.

Korkosijoittajalle syyskuu oli haastava kuukausi markkinakorkojen nousun vauhdittuessa kohonneiden inflaatiolukujen ja energiahintojen noustessa. Yritysten kustannuspaineita kasvattavat toimitusketjuongelmat näyttävät myös pitkittyvän. Markkinaepävarmuus ei kuitenkaan ole vielä näkynyt yrityslainoille maksettavissa tuottolisissä, joiden vaihtelu kuukauden aikana oli vähäistä.

Markkinakorkojen nousu syyskuussa näkyi valtionlainojen negatiivisena tuottona (-1,2 %). Myös korkean luottoluokituksen yrityslainojen tuotto oli negatiivinen (-0,6 %) lainojen peilatessa valtionlainojen liikkeitä. Kuten aikaisemmin on todettu, lainaluokan korkoriski on kasvanut yritysten laskettua liikkeelle yhä pidempiä lainoja, ja myös lainoista sijoittajille maksettavat tuottolisät ovat pysyneet alhaisina. Vähemmän korkoriskiä sisältävät matalan luottoluokituksen yrityslainojen tuotto oli vain niukasti miinuksella. Yhdysvaltojen pitkien markkinakorkojen nousu ja dollarin vahvistumien näkyivät kehittyvien maiden lainojen negatiivisessa tuotossa (-2,0 %).

Sijoitusmarkkinoiden kannalta tulevina kuukausina on tärkeintä keskuspankkien onnistuminen rahapolitiikkansa muutoksessa ja sen kommunikoimisessa markkinoille. Maltillistumisesta huolimatta maailmantalous kasvaa näillä näkymin hyvällä tasolla myös ensi vuonna. Nykyisten epävarmuustekijöidenkin toimitusketjuongelmineen pitäisi poistua ensi vuoden puolelle mentäessä. 

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talous kasvaa, mutta talouden elpymisen vauhti hidastui edelleen syyskuussa toimitus-ketjuongelmien seurauksena. Tämä oli nähtävissä syyskuun laskevissa ostopäällikköindekseissä. Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi laski tasolle 58,6 (elokuu 61,4). Indeksin osatekijöistä tuotanto, kysyntä ja työllisyys laskivat.

Myös palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski ja oli 56,4 (elokuu 59,0). Voimakas lasku elokuusta selittyy kohonneella hintatasolla ja osin talouden rajoitteiden purkamisen jälkeisen lisääntyneen kulutuskysynnän maltillistumisella. Indeksin laskusta huolimatta sektorin näkymät ovat edelleen suhteellisen hyvät, kun sektorin indeksiluku on pysynyt kasvun rajana pidetyn 50 pisteen yläpuolella. Alentuneet indeksitasot sekä teollisuudessa ja palveluissa laskivat yhdistettyä ostopäällikköindeksiä, joka oli syyskuussa 56,2 (elokuu 59,0). 

Euroalueen kokonaisinflaatio jatkoi nousuaan ja oli syyskuussa alustavien tietojen mukaan 3,4 % (elokuu 3,0 %) ylittäen markkinoiden ennusteen. Inflaatiota nosti erityisesti energiahintojen nousu. Ruoan, alkoholin ja tupakan hinnat nousivat maltillisesti. Euroalueen pohjainflaatio nousi elokuusta 0,3 %-yksikköä ja oli vuositasolla 1,9 %. Talouksien avautuessa palveluiden hinnat nousivat.

Inflaatiolukujen odotetaan nousevan näistä jo korkeista tasoista edelleen kallistuvien energiahintojen seurauksena ennen taittumista alemmille tasoille. Edellinen ennätys kokonaisinflaatiolla oli heinäkuulta 2008, jolloin se saavutti 4,1 % tason. Kohonneet inflaatioluvut asettavat keskuspankille haasteen. Onkin mahdollista, että nykyisten kuukausittaisten arvopaperiostojen määrää lasketaan aikaisempaa nopeammin.

Euroalueen työttömyysaste laski elokuussa lähelle pandemiaa edeltäviä tasoja (elokuu 7,5 %, heinäkuu 7,6 %). Suurimmasta osasta laskua vastasi työttömien lukumäärän pienentyminen Espanjassa. Pandemiaa edeltävälle työllisyyden tasolle on vielä matkaa, joten euroalueella palkkainflaatio ei tuo painetta yleiseen hintakehitykseen.

Syyskuun kokouksessaan Euroopan keskuspankin neuvosta päätti laskea maltillisesti PEPP -ohjelman alla tehtäviä kuukausittaisia arvopaperiostoja. Ostojen määrä on ollut viime aikoina 80 miljardia euroa kuukaudessa. Ohjelma on alustavasti suunniteltu päättyvän vuoden 2022 maaliskuussa, mutta tästä ja muustakin rahanmäärän lisäämisestä neuvosto päättää vielä erikseen joulukuussa. Pankki arvioi, että suotuisat rahoitusolosuhteet voidaan säilyttää, vaikka PEPP -ohjelman ostomääriä lasketaankin. 

PEPP -ohjelman mahdollinen päättyminen ei lopeta keskuspankin arvopaperiostoja. Niitä jatketaan vanhan kuukausittaisten arvopaperiostojen ohjelman alla. Ohjelman ostot ovat olleet viime kuukausina 20 miljardia euroa.  Nyt päätettyjen ostojen vähennys ei tarkoita pankin pääjohtajan Lagarden mukaan rahapolitiikan kiristyksen aloitusta. Kyseessä on ennemminkin pandemian vastaisen politiikkavälineen sopeutus uusiin näkymiin.  

Keskuspankki päivitti myös talousennusteensa. Euroalueen kuluvan vuoden talouskasvua päivitettiin aikaisempaa hieman korkeammalle tasolle. Uusi ennuste on 5,0 % edellisen ennusteen ollessa 4,6 %. Seuraavan kahden vuoden ennusteeseen pankki ei tehnyt muutoksia (2022 4,6 % ja 2023 2,1 %). Kuluvan vuoden inflaation ennustetaan olevan 2,2 % ja vuonna 2023 1,5 %.

Sijoittajien kannalta on toivottavaa, että EKP onnistuu rahapolitiikan muutosten ajoituksessa ja kommunikoinnissa. Kohonneista inflaatioluvuista huolimatta EKP on vähätellyt inflaatiopaineita.  Keskuspankin neuvosto julkaisee seuraavan korkopäätöksensä 28.10.2021.

Yhdysvaltojen talous on kasvanut myös kolmannella vuosineljänneksellä hyvää tahtia, mutta kasvuvauhti on syyskuun aikana maltillistunut. Elokuun tavoin talouskasvulle hidasteita ovat olleet sekä teollisuus- että palvelusektorin kohtaamat toimitusketjuongelmat ja työntekijöiden huono saatavuus. Myös virustartunnat ovat edelleen huolenaihe. Talous joutuu elämään toimitusketjuongelmien ja osin niiden seurauksena myös kohonneen inflaatiotason kanssa aikaisemmin oletettua pidempään.

Michiganin yliopiston kuluttajien luottamusmittari toipui hieman syyskuussa koronviruksen deltamuunnoksen heinä-elokuussa aiheuttamasta voimakkaasta laskusta (syyskuu 72,8, elokuu 70.3). Noususta huolimatta indeksi on kuitenkin edelleen lähellä pandemian aikaisia matalia tasoja. Kuluttajien luottamus on parantunut virustartuntojen määrän käännyttyä laskuun, mutta viimeaikaiset korkeat inflaatioluvut ovat hidastaneet luottamuksen kasvua.

Julkistetut inflaatioluvut pysyttelevät edelleen korkealla tasolla. Elokuun kokonaisinflaatio vuodentakaiseen verrattuna oli 5,3 % (heinäkuu 5,4 %). Ydininflaatio laski vastaavasti 4,0 % (heinäkuu 4,3 %). Syyskuun osalta näihin lukuihin ei odoteta paljon muutoksia. Inflaatio-odotukset eivät ole toistaiseksi nousseet merkittävästi, mutta keskuspankkiin kohdistuu enemmän painetta kevyen rahapolitiikan suunnan muuttamiseksi. 

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) nousi syyskuussa elokuusta (syyskuu 61,1, elokuu 59,9) lähinnä toimitusaikojen pidentymisen seurauksena. Indeksin muiden osatekijöiden osalta uudet tilaukset ja tuotanto pysyivät hyvällä tasolla työllisyyden parantuessa hieman. Teollisuuden kasvunäkymät olisivat hyvät ilman toimitusketjuongelmia. Tuotantopanosten ja työvoiman niukka saatavuus yhdistettynä kuljetusongelmiin kasvattavat teollisuuden kustannuksia, jotka ainakin osittain voivat siirtyä kuluttajien maksettaviksi.

Palvelusektorin ostopäällikköindeksi nousi vastoin odotuksia syyskuussa edellisestä kuukaudesta (syyskuu 61,9, elokuu 61,7). Pienentynyt huoli deltavariantin leviämisestä on kasvattanut palveluiden kysyntää. Sektori kärsii kuitenkin edelleen työvoiman huonosta saatavuudesta ja kustannusten noususta. 

Yhdysvaltojen keskuspankki ei tehnyt syyskuun kokouksessaan varsinaisia päätöksiä kevyen rahapolitiikkansa osalta, mutta vihjasi mahdollisesta kuukausittaisten arvopaperiostojen vähentämisen aloittamisesta syksyn aikana. Olettaen, että pandemian jälkeinen työllisyyskehitys jatkuu edes suhteellisen suotuisana, vähennykset voisivat alkaa marraskuusta tai viimeistään joulukuusta lähtien. Pääjohtaja Powellin mukaan vähennykset voitaisiin viedä loppuun ensi vuoden puolivälin tienoihin mennessä. Mahdollinen ohjauskoron nosto tapahtuisi vasta sen jälkeen, kun kuukausittaiset arvopaperiostot on lopetettu. Siten nykyistä ohjauskoron vaihteluväliä, 0 % - 0,25 %, voitaisiin nostaa taloustilanteen niin salliessa ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Avomarkkinakomitean jäsenistä puolet olivat sitä mieltä, että ensimmäisen noston pitäisi tapahtua vuonna 2022.   

Syyskuun kokouksen yhteydessä pankin antamassa päivitetyssä markkinaennusteessa kuluvan vuoden kasvuennustetta laskettiin viimeaikaisen kasvuvauhdin maltillistumisen seurauksena hieman. Pankin arvion mukaan talous kasvaisi vuonna 2021 5,9 %, kun aikaisempi ennuste oli 7,0 %. Ensi vuoden ennustetta nostettiin 0,5 %-yksiköllä tasolle 3,8 %. Pankki näyttäisi olettavan nykyistä talouskasvua hidastavien toimitusketjuongelmien ja deltavariantin vaikutuksen hiipuvan ensi vuoden aikana.

Markkinoilla keskuspankin ilmoitus oli jokseenkin odotettu, eikä sillä ollut merkittäviä vaikutuksia korkomarkkinoilla. Pankin nykyinen osto-ohjelma on täyttänyt tehtävänsä rahoitusmarkkinoiden vakauttamisessa työllisyyden tukemisessa pandemian aikana, eikä sitä enää tarvita nykyisessä kasvavan talouden ympäristössä. Rahapolitiikan kiristäminen on kuitenkin aina aikaisemmin kasvattanut markkinoiden epävarmuutta, joka voi heijastua sijoitusmarkkinoille kasvaneena tuottojen heilahteluna. Keskuspankki ei kokousta lokakuussa. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 03.11.2021.

Syyskuu on historiallisesti ollut haasteellinen kuukausi osakesijoittajalle ja historia toisti jälleen itseään.  Suuret osakemarkkinat olivat varsin heikot, lukuun ottamatta Japanin markkinaa, jossa uuden pääministerin odotetaan tuovan elvytystä. Markkina heikkouteen löytyy useita syitä. Päällimmäinen tekijä on markkinoiden korkea hinnoittelu. Korkea hinnoittelu ei salli epävarmuustekijöitä, eikä korkojen nousua. Kiinalaisen kiinteistöjätin Evergranden ongelmat olivat yksi tekijä, joka heikensi sijoittajien riskihalukkuutta. Evergranden ongelmat saataneen rajattua, mutta Kiinan talouskasvu hidastunee hieman. Kuukauden lopussa FEDin kokouksen viestintä oli haukkamaisempi kuin mitä markkinoilla odotettiin. Korkojen nousu (USA 10 v.) ja lisääntynyt huoli inflaatiopaineista saivat osakemarkkinat notkahtamaan. USA:ssa poliittinen epävarmuus velkakaton tilasta, infrastruktuuripaketista ja sosiaalipoliittisesta paketista oli omiaan lisäämään epävarmuutta.

Energiahintojen nousu, syyskuussa eritysesti kaasun hintapiikki, on lisännyt huolta siitä pystyvätkö yritykset siirtämään kohonneita kustannuksia lopputuototteisiin. Energiahintojen vahva nousu on myös johtanut siihen, että tehtaita on pysäytetty, koska tuotanto ei ole kannattavaa. Tämä voi lisätä pullonkauloja logistiikkaketjuissa, jotka ovat olleet ongelmissa jo jonkin aikaa. Logistiikan pullonkaulat voivat pahimmassa tapauksessa heikentää monille toimijoille tärkeää Joulumyyntiä. Toisaalta koronapandemian tilanteen paraneminen tulee ajan myötä helpottamaan logistiikkaongelmia, kun esimerkiksi satamia ei suljeta. Euroopassa palvelusektorin tilanne on parantunut huomattavasti ja suurempi osa kuluttajien kulutuskorista tullee jatkossa kanavoimaan palveluihin.

Kolmannen kvartaalin tuloskausi, joka alkaa kahden viikon kuluttua, tulee olemaan erittäin tärkeä markkinakehitykselle. Odotukset markkinoilla ovat hieman laskeneet ja luultavasti yritykset kokonaiskuvassa pystyvät saavuttamaan tulosennusteet. Yritysten viestintä tulevasta on avainasemassa ja erityisen tärkeää on, millä tasolla kannattavuus ja kysyntä pysyvät.

Markkinatunnelman heikentyminen ja heilunnan lisääntyminen markkinoilla on luonnollista markkinaympäristössä, jossa hinnoittelu on korkea, talousluvut ovat hidastuneet, inflaatiopainetta on edelleen ja elvytysohjelmia leikataan. Toisaalta markkinasentimentti voi kääntyä nopeasi tulevan tuloskauden aikana, koska markkinoilla on vielä paljon likviditeettiä, joka etsii tuottoja. Osa markkinan huolenaiheista tullaan myös ratkaisemaan ennen pitkää.

Anders Pelli, osakesalkunhoitaja

Syyskuu oli varsin heikko kuukausi riskimarkkinoilla. Vaikka koronatilanne meni parempaan suuntaan, niin tunnelma happani inflaatiohuolien sekä Kiinan kiinteistömarkkinoilta kantautuneista negatiivisista uutisista johtuen. Syyskuun päätarinoita oli myös energiahintojen nousu, jolla ei ole ainoastaan suurta vaikutusta kuluttajiin, mutta aiheuttaa myös päänvaivaa keskuspankeille, jotka tällä hetkellä kohtaavat painetta liian nopeasti nousevasta inflaatiosta. Pitkät korot olivat nousussa syyskuussa. Nousun taustalla ovat inflaatiopaineet sekä runsaat liikkeeseenlaskut.

Euroopan keskuspankki teki odotetun linjanmuutoksen syyskuussa, kun se laski kuukausittaista arvopaperien ostomäärää. Muutos ei ollut dramaattinen, mutta se oli alkusoitto rahapolitiikan poikkeustoimien purulle, joita EKP on enemmän ja vähemmän harjoittanut finanssikriisistä lähtien varsinkin viimeiset kuusi vuotta. Emme siis vielä puhu rahapolitiikan varsinaisesta kiristämisestä vaan arvopaperiosto-ohjelmien alasajosta ja toivottavasti vähitellen myös negatiivisen talletuskoron normalisoinnista. Nykyinen inflaatiokehitys antaa toivoa, mutta toistaiseksi EKP näkee sen tilapäisenä ja kysymys kuuluukin, kuinka pitkään sitä voi väittää tilapäiseksi. EKP:n suunnanmuutos luo painetta korkojen nousulle, kuten myös inflaatiokehitys. 

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed kokousti syyskuussa ja sieltä saatiin selviä viitteitä siitä, että keskuspankki tekee päätöksen elvytyspakettien pienentämisestä marraskuun kokouksessa. Tämä oli markkinoilla varsin odotettu uutinen. Sen sijaan koronnostoista keskuspankki hieman yllätti markkinat viitoittamalla ensimmäistä nostoa jo ensi vuoden jälkipuoliskolla. Vuosina 2023 ja 2024 tapahtuisi kolmea nostoa per vuosi, jonka jälkeen ohjauskorkotaso olisi 1,75 % tasolla vuoden 2024 lopussa. Tämä korkotason nousu oli markkinoiden odotuksia nopeampi, markkinareaktiot jäivät kuitenkin pieniksi.

Vaikka markkinahuolet ovat kasvaneet, niin yrityslainamarkkinoilla riskipreemiot ovat pysyneet rauhallisina. Emissiomarkkina on kesäkauden jälkeen taas herännyt henkiin ja syyskuu oli kuluvan vuoden vilkkain 74 miljardin euron uusemissioilla IG markkinoilla. HY markkinoilla laskettiin liikkeelle liki 10 miljardia euroa uusia lainoja. Vuoden alun jälkeen liikkeeseen laskettujen uusien lainojen kokonaismäärä ylitti merkittävän 100 miljardin rajan ensimmäistä kertaa koskaan.

Korkean riskin yrityslainoissa laatu on heikentynyt viime vuodesta.  Heikompia B -riskiluokituksen lainoja on laskettu liikkeelle enemmän kuin turvallisempia BB-lainoja. Myös lainojen käyttötarkoituksissa on tapahtunut iso muutos. Yritysostoihin tarkoitettuja lainoja on laskettu liikkeelle lähes 25 %, kun viime vuonna vastaava luku oli 17 %. Tämä kertoo siitä, että varovaisuus on hävinnyt High Yield -markkinoilta ja riskinottohalukkuus on korkealla. Alhaisen riskin yrityslainamarkkinoilla on ollut varsin rauhallinen tunnelma kuluvana vuonna. Luottoluokituksissa trendi on säilynyt positiivisena, tällä hetkellä luottoluokittajat nostavat luokituksia enemmän kuin laskevat. Tuottoja IG markkinoilla on ajanut heilahtelut pitkissä koroissa.

Kehittyvillä korkomarkkinoilla huomio on kohdistunut Kiinan kiinteistösektoriin. Evergrande-nimisen yhtiön maksuvaikeudet ovat nostaneet huolta mahdollisesta dominoefektistä Kiinan kiinteistösektorilla. Kiinan valtio on toistaiseksi seurannut tilannetta sivusta, mutta joutuu todennäköisesti puuttumaan tilanteeseen, mikäli kiinteistösektorin maksuhäiriöt lisääntyvät.

Korkonäkemyksemme ei ole muuttunut. Korkosijoituksissa painotamme edelleen sekä matalamman että korkeamman luottoluokituksen yrityslainoja valtionlainojen kustannuksella. Kohollaan oleva inflaatio ja inflaatio-odotusten nousu haastaa valtionlainojen roolin ”salkkuvakuutuksena” nykymarkkinassa.

 

Mark Mattila, korkosalkunhoitaja

Pidimme syyskuun sijoituskokouksessa sijoitusallokaatiomme painot ennallaan ja jatkamme neutraalissa osakepainossa. Elpymisen tahti on hidastunut ja markkinoilla on voimistuneita epävarmuustekijöitä. Energiahintojen nousu, kohonneet inflaatioluvut ja epävarmuus keskuspankkien rahapolitiikan muutosten vaikutuksista puoltavat toistaiseksi pienempää riskinottoa.

Yritysten näkymät ovat suhteellisen hyvät, mutta toimintaympäristöä hankaloittavat mm. odotettua pidempään kestäneet tuotanto- ja logistiikkaketjujen häiriöt sekä kohonneet raaka-aineiden hinnat. Hyvän alkuvuoden jälkeen tulosennusteita ei ole enää nostettu. Loppuvuoden osalta tuntuvat tulosparannukset vuodentakaiseen verrattuna ovat selviö, mutta markkinoiden huomio on jo ensivuodessa. 

Lyhyellä aikavälillä yksittäisiin yrityksiin liittyvä uutisointi voi aiheuttaa markkinahäiriöitä ja kasvattaa markkinoiden kurssiheiluntaa. Pidemmällä aikavälillä uskomme kuitenkin, että yritysten toimintaympäristön kehitys ja keskuspankkien rahapolitiikka ovat merkittävimmät ajurit sijoitusmarkkinoiden kehitykselle. 

Pidämme osakepainon toistaiseksi neutraalissa siten, että kaikki osakesijoitusluokat ovat neutraalipainossa. Pitkällä tähtäimellä osakesijoitukset näyttäytyvät suhteellisesti yhä houkuttelevina. Korkosijoituksissa rahamarkkinat ovat neutraalipainossa. Muissa korkoluokissa painotamme edelleen sekä korkeamman että erityisesti matalamman luottoluokituksen yrityslainoja valtionlainojen kustannuksella. Markkinakorkojen viimeaikainen nousu ei ole tuonut muutosta valtionlainojen huonoihin tuottonäkymiin. Kehittyvien maiden korkomarkkinat ovat ylipainossa.

Säästöpankkien Varainhoidon allokaationäkemys

	OSAKE	KORKO
	50,0 %	50,0 %
Suomi	7,5 %
Eurooppa	17,5 %
Pohjois-Amerikka	15,0 %
Aasia-Tyynimeri	5,0 %
Kehittyvät markkinat	5,0 %
Rahamarkkina		5,0 %
Valtionlainat		7,5 %
Yrityslainat (IG)		20,0 %
Yrityslainat (HY)		10,0 %
Kehittyvien maiden valtionlainat		7,5 %

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Syyskuun 2021 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Syyskuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Amerikka

”Säästöpankki Amerikka sijoitusrahasto on osakerahasto, joka sijoittaa pääasiassa Pohjois-Amerikan osakkeisiin ja osakesidonnaisiin instrumentteihin. Osakevalinnassa rahaston pääpaino on suurissa yrityksissä ja siksi rahaston vertailuindeksinä käytetään S&P 500 tuottoindeksiä. Aktiivisesti hoidettu rahaston tarjoaa sijoittajalle hajautetun ja vaivattoman tavan sijoittaa Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille.” Lue lisää.