Maailmantalouden kasvunäkymät ovat maltillistuneet kolmannen vuosineljänneksen aikana. Vahvojen talouskasvulukujen jälkeen näyttäisi siltä, että pandemian jälkeinen markkinoiden elpyminen on nähnyt huippunsa. Kesän loppupuolella tultaessa eri talouksien kasvuvauhdeissa on nähtävissä eroja. Euroalueen talous on elpymässä samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan talouksien kasvu on hidastunut. Osin tähän on syynä deltavariantti, joka on vähentänyt taloudellista aktiviteettia maailmanlaajuisesti. Euroalue näyttäisi kuitenkin selviävän variantin aiheuttamasta tartuntojen lisääntymisestä melko pienin vaurioin, kiitos suhteellisen laajan rokotekattavuuden.

Deltavariantin lisäksi markkinoiden huomio on ollut toimitusketjun pitkittyneissä ongelmissa ja keskuspankkien odotettavissa olevasta rahapolitiikan kiristyksestä. Toimitusketjuongelmat voidaan ymmärtää laajasti raaka-aineiden ja tuotantopanosten huonontuneena saatavuutena. Tämä on nostanut niiden hintoja ja siten teollisuuden kustannuksia. Siirtyessään kuluttajien maksettavaksi sillä on inflaatiota nostava vaikutus. Toimitusketjuongelmat ovat rajoittaneet myös teollisuuden kasvunäkymiä.

Keskuspankkien kevyt rahapolitiikka on jatkunut toistaiseksi talouskasvun elpymisestä huolimatta. Keskuspankkien syksyn aikana pidettäviltä kokouksilta odotetaan viestiä rahapolitiikoiden suunnan muuttamisesta. Ensimmäisenä muutos koskee markkinoiden likviditeettiä ylläpitäneitä keskuspankkien kuukausittaisia arvopaperiostoja, joiden vähentämisen aloittamisesta pankit ensimmäisenä ilmoittavat. Markkinoiden kannalta tämä on odotettu muutos, mutta perinteisesti kaikki rahapolitiikan kiristymiseen liittyvä uutisointi on otettu osakemarkkinoilla huonosti vastaan. Markkinoille merkittävämpi tekijä on ohjauskorkojen nostot, joiden odotetaan tapahtuvan Yhdysvalloissa aikaisintaan ensi vuoden lopulla ja euroalueella sen jälkeen.

Osakemarkkinoita ei talousnäkymien maltillistumien ole hidastanut. Elokuussa lähes kaikki seuraa-mamme markkinat tuottivat positiivisesti. Yritysten vahvat tulokset ovat ylläpitäneet hyvää kurssikehitystä ja tuloskasvun odotetaan pysyvän vahvana myös lähitulevaisuudessa. Osakemarkkinat eivät vielä elokuussa olleet huolissaan keskuspankkien mahdollisista kevyen rahapolitiikan kiristyksistä. Tähän tuli pieni muutos syyskuun alussa, kun osakemarkkinat hermostuivat talouden hidastuvista kasvunäkymistä, kohonneista inflaatioluvuista ja mahdollisista muutoksista keskuspankkien kevyeen rahapolitiikkaan.

Euroalueen korkomarkkinoilla pitkät markkinakorot kääntyivät nousuun elokuun loppua kohden. Korkojen nousun taustalla oli markkinoiden huoli korkeana pysyttelevästä inflaatiotasosta ja tuotantokustannuksia nostavien toimitusketjuongelmien pitkittyminen. Lisäksi Euroopan keskuspan-kista kuului yksittäisiä puheenvuoroja pankin kevyen rahapolitiikan kiristämisen puolesta. Kommentit saivat markkinoilla suuren painon keskuspankin syyskuun alun kokouksen ajallisen läheisyyden vuoksi. Euroalueen talousnäkymät ovat deltavariantista ja toimitusketjuongelmista huolimatta suhteellisen hyvät.

Markkinakorkojen nousu näkyi elokuussa valtionlainojen negatiivisena tuottona (-0,6 %), Myös korkean luottoluokituksen yrityslainojen tuotto oli negatiivinen (-0,4 %). Lainaluokan korkoriski on pandemian aikana kasvanut, kun yritykset ovat laskeneet liikkeelle yhä pidempiä lainoja. Lainoista sijoittajille maksettavat tuottolisät ovat myös laskeneet ja niiden toimiminen puskureina korkojen nousua vastaan on heikentynyt. Vähemmän korkoriskiä sisältävät matalan luottoluokituksen yrityslainat ja kehittyvien maiden lainat tuottivat positiivisesti.

Korkomarkkinoiden tilanne jatkuu syksyn aikana melko samanlaisena. Nyt korkeiden inflaatiolukujen odotetaan maltillistuvan ensi vuoden alkuun mennessä. Keskuspankit mahdollisesti aloittavat kuukausittaisten arvopaperiostojansa maltillisen vähentämisen vuoden lopulla. Tämä on korkomarkkinoilla odotettua, eikä sillä pitäisi olla suurta vaikutusta markkinoihin. Ohjauskorkojen nostoilla, jotka tapahtuvat näillä näkymin aikaisintaan vuoden päästä, on markkinoille suurempi merkitys.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Euroalueen talous kasvoi lopullisten tietojen mukaan toisella vuosineljänneksellä 2,2 % ensimmäisestä neljänneksestä. Lukua päivitettiin hieman ylöspäin odotettua vahvemman kulutuskysynnän seurauksena. Kulutuskysyntä kasvoi erityisesti palvelusektorilla, kun pandemiasta johtuneita rajoituksia on vähennetty rokotuskattavuuden laajetessa. Näkymiä varjostavat jatkossa koronaviruksen deltamuunnoksen nopea leviäminen ja edelleen jatkuvat toimitusketjun ongelmat. Väliaikaisiksi oletetut toimitusongelmat ovat osoittautuneet pidempikestoisiksi, eikä niiden päättymistä ole lähitulevaisuudessa vielä odotettavissa.

Euroalueen ostopäällikköindeksejä tarkistettiin hieman alaspäin elokuussa. Alueen talouskasvu on jatkunut kolmannella neljänneksellä, mutta sen vauhti on hieman hidastunut elokuun aikana. Palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski elokuussa puolen vuoden nousuputken jälkeen ja oli 59,0 (heinäkuu 59,8). Pienestä laskusta huolimatta palvelusektorin näkymät ovat euroalueella hyvät. Kulutuskysynnän elpyminen tukee kuluvan neljänneksen talouskasvua. Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi puolestaan laski edelleen elokuussa tasolle 61,4 (heinäkuu 62,8). Teollisuuden näkymät ovat toistaiseksi maltillisemmat tarjontaketjun ongelmien hidastaessa tuotantoa. Yhdistetty ostopäällikköindeksi laski elokuussa ja oli 59,0 (heinäkuu 60,2). 

Euroalueen elokuun alustava kokonaisinflaatio oli 3,0 %, mikä oli korkein taso kymmeneen vuoteen (heinäkuu 2,2 %). Inflaatiota nosti myös elokuussa energiahintojen nousu.  Myös ruoan, alkoholin ja tupakan hinnat nousivat. Euroalueen pohjainflaatio nousi heinäkuusta 0,9 % ja oli vuositasolla 1,6 %. Inflaatiolukujen odotetaan nousevan vielä vuoden loppua kohden, mutta tasaantuvan sen jälkeen.

Euroalueen työttömyysaste oli heinäkuussa 7,6 %, mikä tarkoitti parannusta hieman ylöspäin tarkistetusta kesäkuun luvusta (7,8 %). Osin työttömyysasteen pienentyminen johtui työvoiman pienentymisestä. Sen määrä on tällä hetkellä vielä toistaiseksi pienempi kuin ennen pandemiaa. Talouden elpymisen odotetaan kasvattavan työvoiman tarjontaa jatkossa. 

Euroopan keskuspankin neuvosto ei kokoustanut elokuussa. Heinäkuun kokouksesta julkaistun muistion mukaan neuvostossa on ollut jonkin verran erimielisyyttä pankin rahapolitiikkaohjauksen kallistumisesta pehmeämpään suuntaan. Neuvosto päivitti kokouksessa politiikkaohjauksensa vastaamaan pankin uutta strategiaa, joka sallii inflaation ylittää kahden prosentin tavoitetason ja mahdollistaa rahapolitiikan pitämisen kevyenä pidempään. 

Keskuspankki kokoustaa seuraavan kerran 9.9. ja kokouksen päätökset tiedetään ennen tämän katsauksen julkistamista. Markkinaodotusten mukaan keskuspankki voisi hidastaa pandemiaan liittyvän osto-ohjelmansa (PEPP, pandemic emergency purchase program) ostoja loppuvuoden aikana. Ohjelman varoja ei myöskään käytettäisi kokonaisuudessaan ennen ohjelman suunniteltua loppumista maaliskuussa 2022. Ohjauskorkoon keskuspankki ei koskisi vielä pitkään aikaan.

Keskuspankki päivittää kokoukseen myös talousennusteensa, jossa euroalueen talouskasvun ennustetta kuluvalle vuodelle todennäköisesti nostetaan. Myös tulevia inflaatiolukuja todennäköisesti tarkistetaan ylöspäin.

Yhdysvaltojen talousnäkymiä varjosti elokuussa koronaviruksen deltamuunnoksen nopea leviäminen ja edelleen jatkuvat toimitusketjun ongelmat. Kasvaneiden tartuntojen vaikutus oli selkeimmin nähtävissä odotettua heikommissa työllisyysluvuissa vahvan heinäkuun jälkeen. Yritykset ovat joutuneet kamppailemaan toimitusketjuongelmien lisäksi työvoiman löytämisen kanssa. Myös kuluttajien luottamus on laskenut tartuntojen lisääntyessä. 

University of Michiganin kuluttajien luottamusindeksi laski voimakkaasti elokuussa koronaviruksen deltamuunnoksen nopean leviämisen seurauksena (elokuu 70.2, heinäkuu 81,2). Lukema on alin sitten joulukuun 2011. Luottamus laski laajasti eri väestönosissa ja maantieteellisillä alueilla. Jos luottamuksen lasku jää pidempiaikaiseksi, sillä on vaikutusta kulutuskysyntään loppuvuoden aikana. Talouden viimeaikainen inflaatiokehitys huomioiden, korkomarkkinoiden kannalta oli positiivista kuluttajien pitkänajan inflaatio-odotusten maltillinen nousu. 

Julkistetut inflaatioluvut ovat edelleen korkeat. Heinäkuun kokonaisinflaatio nousi vuodentakaisesta 5,4 %. Ydininflaatio nousi vastaavasti 4,3 %. Inflaatio-odotukset eivät ole toistaiseksi nousseet merkittävästi. Niin kauan aikaa kuin näin on, keskuspankin ei tarvitse huolestua hintanäkymistä. Keskuspankin mielestä nykyiset inflaatioluvut ovat vain väliaikaisia ja korjautuvat jatkossa. Vaikka väliaikaisuus on ollut venyvä käsite keskuspankin taholta, markkinoilla odotetaan inflaation laske-van 2 %:n tasolle ensi vuoden alun jälkeen. 

Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) nousi elokuussa heinäkuusta (elokuu 59,9, heinäkuu 59,5). Indeksiä nostivat sen osatekijöistä uudet tilaukset ja tuotanto. Sen sijaan työllisyyskomponentti heikkeni. Myös pandemian aiheuttamat toimitusketjun ongelmat hidastivat yhä kasvua. Palvelu-sektorin ostopäällikköindeksi laski elokuussa edellisestä kuukaudesta (elokuu 61,7, heinäkuu 64,1). Sektori kärsi edelleen työvoiman huonosta saatavuudesta ja kustannusten noususta. 

Elokuun talousluvuista suurimmat otsikot sai aikaan maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen odotuksia selkeästi pienempi lisäys. Uusien työpaikkojen määrä oli vain 235 000, kun odotukset kasvulle olivat yli 700 000. Positiivista oli heinäkuun työllisyyslukujen tarkistaminen ylöspäin. Selkein syy huonoon työllisyyskehitykseen oli deltavariantin leviäminen taloudessa heinäkuun jälkeen. Aikaisempien kuukausien raportoinneista poiketen palvelusektorin työllisyyskehitys käytännössä pysähtyi elokuussa. Tämä siitä huolimatta, että alan palkat olivat nousussa. 

Elokuun työttömyysaste oli 5,2 %, mikä oli heinäkuuta hieman matalampi (heinäkuu 5,4 %). Työ-voiman osallistumisaste ei muuttunut heinäkuusta (61,7 %). Työvoiman huono saatavuus näkyi keskituntiansioissa, joka nousivat 0,6 % heinäkuusta.

Heikko työllisyyskehitys on ongelma keskuspankille, joka oli heinäkuun hyvien lukujen jälkeen kallistumassa kevyen rahapolitiikan kiristämiseen jo syksyn aikana. Markkinoilla odotettiin keskuspankin ilmoittavan kiristyksestä seuraavassa kokouksessaan syyskuussa ja kiristyksen alkavan jo lokakuussa tai viimeistään marraskuussa. Heikentynyt työllisyyskuva voi siirtää keskuspankin päätöksiä hieman myöhemmäksi. Keskuspankin seuraavan kokouksen päätökset julkaistaan 22.9.2021.

Osakemarkkinoiden positiivinen vire jatkui elokuussa. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma -indeksi nousi +2,6 % paikallisissa valuutoissa mitattuna. Keskeisistä markkina-alueista Yhdysvallat (+3,0 %) oli paras ja Kiina (+0,0 %) heikoin. Kiinan osakemarkkina on viime aikoina ollut heikko viranomaisten aloittaessa ”nopean ja aggressiivisen” sääntelyn kiristämisen, joka on koskenut etenkin teknologiatoimialaa.

Toimintaympäristö on edelleen jatkunut suotuisana. Aasiassa koronatartuntojen nousu on paikoittain aiheuttanut tuotantolaitosten ja satamien sulkemisen. Länsimaissa palvelusektori on elpymässä liikkumisrajoitusten asteittaisen poistumisen myötä. Teollisuuden tilaukset ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu on selkeästi hidastunut.

Vuoden toisen vuosineljänneksen tuloskausi oli odotuksia parempi. Yritysjohdon lähitulevaisuuden näkymät olivat yleisesti positiiviset. Huolta aiheuttaa tuotantohyödykkeiden voimakkaasti kohonneet kustannukset sekä tuotantoon että logistiikkaan kohdistuvat pullonkaulat. Valtaosa yrityksistä ovat kuitenkin luottavaisia, että pystyvät nykyisessä kysyntätilanteessa siirtämään kohonneet kustannukset lopputuotteiden hintoihin kohtuullisella aikavälillä.

Vaikka markkinatunnelma on edelleen optimistinen, on kuitenkin syytä tiedostaa, että keskustelu likviditeetin asteittaisesta pienentämisestä on kiihtynyt, talousdata ei ole enää yllättänyt positiivisesti ja tulosennusteiden positiivinen kehitys ei ole enää itsestäänselvyys. Nämä ovat asioita, jotka voivat laukaista nopean muutoksen markkinatunnelmassa.

 

Johan Hamström, osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinoilla elokuu oli valtionlainoille ja IG -yrityslainoille negatiivinen pitkien korkojen noustua. HY -yrityslainat ja kehittyvät korkomarkkinat tuottivat positiivisesti.

Inflaatio on euroalueella kohonnut korkeimmalle tasolle vuosikausiin, mutta Euroopan keskuspankki (EKP) näkee sen väliaikaisena ja rahapolitiikka tulee pysymään erittäin kevyenä vielä vuosia. Ainoa muutos, mitä rahapolitiikan suhteen nähtäneen pian, on PEPP osto-ohjelman koon pienentäminen kohti ensi vuoden maaliskuuta, jolloin sen on ilmoitettu näillä näkymin päättyvän.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajan kommentit Jackson Holen konferenssissa tulkittiin kyyhkymäisiksi. Hän onnistui vakuuttamaan markkinat arvopaperiostojen vähentämisen/lopettamisen ja ohjauskoronnostojen olevan täysin erillisiä toisistaan ja jälkimmäisen olevan selvästi kauempana tulevaisuudessa.

Uskomme pitkien korkojen nousevan vuoden loppua kohden EKP:n ja Fedin linjatessa osto-ohjelmiensa kohtaloa. Niiden lisäksi runsas velkaantuminen, kohonnut inflaatio ja elpyvä talous puskevat pitkiä korkoja ylöspäin.



Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja.

Talousympäristössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia kesän lähetessä loppuaan. Keskuspankkien rahapolitiikka on pysynyt kevyenä ja tukenut sijoitusmarkkinoita. Rokotusten ovat Euroopassa edistyneet ja taloudet ovat jatkaneet avautumistaan. Yritysten julkistetut tulokset toiselta vuosineljännekseltä ovat olleet odotuksia parempia. Näkymät ovat olleet suotuisat sijoittajille.  Vahvan kesän jälkeen olemme lähestymässä aikaa, jolloin muutoksen vauhti on hidastumassa niin yritysten tuloskasvussa kuin keskuspankkien elvytysohjelmissa. Pandemian jälkeiset toimitusketjun ongelmat ovat pitkittyneet ja työvoiman saannin vaikeudet joillakin aloilla ovat hidastaneet kasvua ja nostaneet kustannustasoja. Riski positiivisen markkinatrendin taittumiselle kasvaa. Tästä syystä kevennämme maltillisesti riskitasoa.

Laskemme salkun osakeriskin lievästä ylipainosta neutraaliin siten, että eurooppalaisten ja Pohjois-Amerikkalaisten osakkeiden ylipainot lasketaan neutraaliin. Tämän jälkeen sijoitussalkun kaikki osakesijoitusluokat ovat neutraalipainossa. Vapautuneet varat kohdistetaan rahamarkkinasijoituksiin, jotka nousevat muutoksessa aikaisemmasta nollapainosta neutraaliin.

Tiedostamme, että lyhyellä aikavälillä rahapolitiikan muutosten aikatauluun kohdistuu merkittävää epävarmuutta. Nyt tehty muutos osakepainon laskemiseksi on lyhyen aikavälin muutos näkemyksessämme. Liikkeen osoittautuessa ennenaikaiseksi, olemme valmiita reagoimaan nopealla aikataululla. 

Rahamarkkinapainon lisäystä lukuun ottamatta, emme tee muita muutoksia sijoitussalkun korkoallokaatioon. Odotamme pidemmällä aikavälillä markkinakorkojen suunnan olevan ylöspäin, joten jatkamme valtionlainojen alipainottamista huonojen tuottonäkymien vuoksi. Ylipainotamme edelleen korkeamman ja matalamman luottoluokituksen yrityslainoja sekä kehittyvien maiden korkomarkkinoita.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Elokuun 2021 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Elokuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Ratkaisurahastot 

”Tahdotko sijoittaa jo kertynyttä varallisuuttasi tai aloittaa säännöllisen säästämisen, mutta et tiedä mistä aloittaa? Meillä Säästöpankissa on tarjota sinulle ratkaisurahastoperhe, joka tarjoaa vaivattoman ratkaisun jokaisen säästäjän tarpeisiin. Ratkaisurahastoja on kolme, joista voit valita oman riskinsietokykysi mukaan parhaan vaihtoehdon.”. Lue lisää.