Millainen tilanne markkinoilla on ollut heinäkuussa 2021? Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat analysoivat katsauksessa sijoitusmarkkinoita sekä talouden tilannetta. Varainhoidon markkinakatsaus kertaa menneen kuukauden tapahtumat sekä ottaa katsetta tulevaan.
Lue alta, mitä mieltä Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat ovat sijoitusmarkkinoista. Pääset lukemaan osiot klikkaamalla otsikkoa. Säästöpankkien Varainhoidon markkinakatsaus julkaistaan jatkossa uudessa kokonaan sähköisessä muodossa. Katsauksen julkaisu aika on pääsääntöisesti kuukauden toinen viikko.
"Maailmatalouden kasvunäkymät ovat edelleen suhteellisen hyvät kuluvalle vuodelle, kun eri maat ovat pystyneet avaamaan talouksiansa rokotusten edistyessä. Aikaisempiin näkymiin on kuitenkin tullut säröjä rokotteiden saatavuuden kautta. Kehittyneiden maiden tilanne on saatavuuden osalta suhteellisen hyvä, kun taas kehittyvillä markkinoilla tilanne on toinen. Kehittyneetkään maat eivät ole täysin suojassa koronaviruksen helpommin tarttuvan deltamuunnoksen levitessä ja mahdollisesti rajoittaessa taloudellista toimintaa. Pandemian jälkeinen markkinoiden elpyminen on jo ehkä nähnyt huippunsa. Valtioiden ja keskuspankkien vahva tuki markkinoille kuitenkin tukee talouskasvua vielä toistaiseksi."
- Ilkka Laru, salkunhoitaja
Maailmatalouden kasvunäkymät ovat edelleen suhteellisen hyvät kuluvalle vuodelle, kun eri maat ovat pystyneet avaamaan talouksiansa rokotusten edistyessä. Aikaisempiin näkymiin on kuitenkin tullut säröjä rokotteiden saatavuuden kautta. Kehittyneiden maiden tilanne on saatavuuden osalta suhteellisen hyvä, kun taas kehittyvillä markkinoilla tilanne on toinen. Kehittyneetkään maat eivät ole täysin suojassa koronaviruksen helpommin tarttuvan deltamuunnoksen levitessä ja mahdollisesti rajoittaessa taloudellista toimintaa. Pandemian jälkeinen markkinoiden elpyminen on jo ehkä nähnyt huippunsa. Valtioiden ja keskuspankkien vahva tuki markkinoille kuitenkin tukee talouskasvua vielä toistaiseksi.
Osakemarkkinat nousivat heinäkuussa, mutta markkinat olivat jakautuneet kahtia. Kehittyneiden markkinoiden tuottaessa positiivisesti kehittyvien maiden osakekurssit laskivat sen jälkeen, kun Kiinan viranomaiset puuttuivat joidenkin teknologia- ja koulutusyhtiöidensä toimintaan. Kiinan toimia yrityksiä kohtaan voidaan pitää poliittisen riskin toteutumisensa. Toiminnalle on kuitenkin löydettävissä useampia syitä, joista osa on samoja kuin kehittyneillä markkinoilla on ollut, kuten lainsäädännön jääminen jälkeen teknologisesta kehityksestä ja kasvaneet varallisuuserot. Osa syistä liittyy kiristyneisiin kansainvälisiin suhteisiin ja maan tavoitteeseen teknologisesta omavaraisuudesta.
Osakemarkkinoiden nousun takana on yritysten vahvat tulokset. Tuloskasvun odotetaan pysyvän vahvana myös lähitulevaisuudessa. Kriittinen tekijä osakemarkkinoiden kannalta on inflaationäkymät ja keskuspankkien kevyen rahapolitiikan jatkuminen. Euroalueella korot pysyvät matalina vielä pitkään. Yhdysvalloissa sen sijaan on talouden näkymien parantuessa viritelty keskustelua rahapolitiikan suunnan muuttamisesta. Vaikka ensimmäiset alustavat askeleet kiristyksessä otettaisiin alkavan syksyn aikana, ei ohjauskoron nostoa ole odotettavissa vielä pitkään.
Sijoitusmarkkinoita aikaisemmin huolestuttaneet korkeat inflaatioluvut eivät enää kesän aikana ole olleet ongelma. Keskuspankit saivat myytyä markkinoille näkemyksensä kohonneiden inflaatiolukujen väliaikaisuudesta. Keskuspankit ovat myös käyttäneet paljon aikaa pitääkseen pitkät markkinakorot maltillisemmilla tasoilla. Sekä Yhdysvaltojen että euroalueen pitkät markkinakorot laskivat kesän aikana. Osasyynä korkojen laskuun oli myös uudet virustartunnat ja näkymät maailmantalouden kasvuvauhdin maltillistumisesta. Vasta viime aikoina koroissa on ollut havaittavissa pientä noususuuntausta.
Korkosijoittajalla on edessään sama ongelma kuin aikaisemminkin. Markkinoilta on vaikea löytää sijoituksiin liittyvät riskit huomioiden kohtuullisesti tuottavia sijoituskohteita. Näin on edelleenkin, vaikka heinäkuussa kaikki korkosijoitusluokat tuottivat positiivisesti valtionlainojen johdolla. Valtionlainat tuottivat heinäkuussa peräti 1,8 %, mikä on hyvä tuotto valtionlainakorkojen matala lähtötaso huomioiden. Korkean ja matalan luottoluokan yrityslainojen hyvä kysyntä piti näille lainoille maksettavien tuottolisien tasot edelleen matalina. Kuten aikaisemminkin on todettu korkosijoitusten yhteydessä, jollain aikavälillä nousevat markkinakorot ja riskillisille yrityslainoille maksettavien tuottolisien alhainen taso ei ole houkutteleva yhdistelmä.
Ilkka Laru, korkosalkunhoitaja
Euroalueen talous kasvoi alustavien tietojen mukaan toisella vuosineljänneksellä 2,0 % ensimmäisestä neljänneksestä. Odotuksia suurempaa kasvuvauhtia kasvatti reunavaltioiden ja erityisesti niiden palvelusektoreiden elpyminen vuoden alun tartuntahuippujen jälkeen. Rokotusten edistymisen myötä näkymät ovat euroalueen alkaneelle kolmannen vuosineljänneksen kasvulle positiiviset. Näkymiä varjostavat koronaviruksen deltamuunnoksen nopea leviäminen ja edelleen jatkuvat ongelmat tuotantopanosten tarjontaketjussa.
Euroalueen ostopäällikköindeksien mukaan talous on jatkanut hyvää kasvua kolmannen neljänneksen alussa. Talouksien avautuminen ja kulutuskysynnän kasvu on siirtänyt kasvun painoa palvelusektorille. Palvelusektorin ostopäällikköindeksi nousi heinäkuussa kuudetta kuukautta ja oli 59,8 (kesäkuu 58,3). Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi puolestaan laski heinäkuussa tasolle 62,8 (kesäkuu 63,4). Teollisuuden näkymät ovat toistaiseksi maltillisemmat tarjontaketjun ongelmien hidastaessa tuotantoa. Yhdistetty ostopäällikköindeksi nousi kuudetta kuukautta peräkkäin ja oli 60,2 (kesäkuu 59,5).
Euroalueen heinäkuun alustava kokonaisinflaatio nousi energian hinnan kallistumisen seurauksena kesäkuusta ja oli 2,2 % (kesäkuu 1,9 %). Inflaation nousuun vaikutti myös vuoden takaiseen vertailukohtaan ajoittunut Saksan arvonlisäveron väliaikainen lasku, joka poistui vuodenvaihteessa. Euroalueen pohjainflaatio laski kesäkuusta osin myös teknisistä syistä (heinäkuu 0,7 %, kesäkuu 0,9 %). Jatkossa inflaatiotasoihin kohdistuu edelleen nousupaineita vuoden loppua kohden talouksien avautuessa pandemian jälkeen. Hintojen nousun odotetaan maltillistuvan ensi vuoden puolella.
Euroalueen työllisyyskehitys on parantunut kevään jälkeen. Työttömyysasteen tuorein luku kesäkuulta oli 7,7 %, mikä tarkoitti parannusta toukokuulta (8,0 %). Talouden positiiviset näkymät tukevat työllisyyskehitystä jatkossakin.
Euroopan keskuspankin neuvosto julkisti ennen heinäkuun kokoustansa hieman etuajassa uuden strategiansa, joka on ollut työn alla viime vuoden alusta alkaen. Keskeisin muutos koskee pankin inflaatiotavoitetta, joka uudessa strategiassa muotoillaan aikaisempaa hieman korkeammaksi. Vanha tavoite inflaatiovauhdille oli alle 2 %, mutta lähellä sitä. Uusi tavoite on 2 % keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on symmetrinen eli pankin kannalta tavoitteen ylittäminen tai sen alittaminen ovat yhtä ei-toivottuja tilanteita. Poikkeaman korjaamiseen tarvittavan rahapolitiikan voimakkuuden määrittää pankin mukaan poikkeaman lähde, määrä ja pysyvyys. Rahapolitiikasta päätettäessä huomioidaan myös muut hintavakauden kannalta merkittävät tekijät. Pankki muuttaa myös politiikkaohjauksensa muotoilua, joka on jatkossa ilmaisultaan aikaisempaa kiteytetympi ja lyhyempi.
Euroopan keskuspankin neuvosto ei tehnyt muutoksia pankin ohjauskorkoon heinäkuun kokouksessaan. Uuden strategian mukaisesti ohjauskoron kerrottiin pysyvän nykyisellä tai matalammalla tasolla, kunnes pankin 2 %:n inflaatiotavoite saavutetaan. Inflaation pitää myös pysyä pidempään tavoitetasossa ennen mahdollisia muutoksia ohjauskorossa.
Markkinoiden tulkinnan mukaan keskuspankin rahapolitiikka pysyy kevyenä odotettua pidempään. Uudistettu strategia antaa keskuspankille enemmän aikaa ohjauskoron nostoon, vaikka inflaatiotavoite saavutettaisiinkin. Keskuspankin neuvosto julkaisee seuraavan korkopäätöksensä 9.9.2021.
Yhdysvaltojen taloudesta saatavat luvut kertovat kohtuullisesta talouskasvusta, mutta hidasteina ovat ongelmat työvoiman ja tuotantopanosten saatavuudessa. Näistä ongelmista huolimatta kolmasvuosineljännes on alkanut suhteellisen vahvoissa merkeissä. Samoin kuin Euroopassa, näkymiä varjostavat koronaviruksen deltamuunnoksen nopea leviäminen ja edelleen jatkuvat ongelmat tuotantopanosten tarjontaketjussa.
Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski heinäkuussa kesäkuusta (heinäkuu 59,5, kesäkuu 60,6). Indeksiä laskivat sen osatekijöistä tuotanto ja uudet tilaukset. Positiiviselle puolelle voidaan laskea työllisyyden paraneminen. Pandemian aiheuttamat tarjontaketjun ongelmat vaivaavat yhä taloudellista toimintaa. Pahin on ehkä takanapäin, mutta kestää aikansa ennen kuin tilanne normalisoituu.
Palvelusektorin ostopäällikköindeksi nousi heinäkuussa mittaushistoriansa korkeimmalle tasolle (heinäkuu 64,1, kesäkuu 60,1) lähes kaikkien indeksiin kuuluvien sektorien kasvaessa. Sektori kärsi edelleen työvoiman huonosta saatavuudesta ja kustannusten noususta.
Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys heinäkuussa yllätti markkinat positiivisesti. Uusien työpaikkojen määrä oli 943 000. Myös kesäkuun työllisyyslukuja tarkistettiin ylöspäin. Kuten aikaisemminkin työllisyys kasvoi erityisesti palvelusektorilla, jossa työpaikkojen lisäys oli 659 000. Heinäkuun hyvistä luvuista huolimatta työllistettyinä on edelleen hieman yli 3 miljoonaa työntekijää vähemmän kuin ennen pandemian alkua.
Heinäkuun työttömyysaste oli 5,4 %, mikä oli kesäkuuta matalampi (kesäkuu 5,9 %). Työttömyysaste laski työvoiman osallistumisasteen hienoisesta noususta huolimatta (heinäkuu 61,7 %, kesäkuu 61,6 %). Keskituntiansiot nousivat 0,4 % kesäkuusta.
Parantunut työllisyystilanne tukee kulutuskysyntää. Jos heinäkuun suhteellisen vahvat työmarkkinaluvut saavat jatkoa tulevina kuukausina, keskuspankin kevyt rahapolitiikka voi muuttaa suuntaa jo syksyn aikana. Heinäkuun luvuissa ei kuitenkaan vielä näy koronaviruksen deltamuunnoksen vaikutusta, joka voi olla talouskasvua vaimentava tekijä.
Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitean lausunto heinäkuun kokouksen jälkeen toi nykyisen kevyen rahapolitiikan päättymisen hieman lähemmäksi. Pankin mukaan taloudessa on menty kohti pankin tavoitetta täystyöllisyydestä ja hintavakaudesta. Talouden sektorit, jotka ovat eniten kärsineet pandemiasta, ovat edistyneet pandemian jälkeisessä palautumisessaan, mutta eivät vielä riittävässä määrin. Keskuspankki jatkaa edelleen arvopapereiden kuukausittaisia ostojansa.
Markkinoilla keskuspankin lausuntoa pidetään varovaisena askeleena kohti kevyen rahapolitiikan kiristämistä. Keskuspankilta odotetaan syksyn aikana ilmoitusta kuukausittaisten arvopaperiostojen vähentämisestä. Rahapolitiikan tuleva suunta voi tulle esille myös elokuun lopulla Jackson Holessa pidettävässä keskuspankin jokavuotisessa seminaarissa. Ilmoitus rahapolitiikan kiristämisestä tulee joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen sen varsinaista toteutusta.
Markkinoilla pidetään ostojen nykyistä määrää rahoitusmarkkinoiden tilanne huomioiden jo ylimitoitettuina. Ostojen vähentäminen ei markkinoille olisi negatiivinen asia. Koronaviruksen deltamuunnoksen nopea leviäminen ja vielä toistaiseksi korkeahkot työttömyysluvut voivat viivästyttää pankin seuraavaa liikettä. Keskuspankin seuraavan kokouksen päätökset julkaistaan 22.9.2021.
Osakkeet jatkoivat tasaista nousuaan heinäkuussa. Maailman osakemarkkinoita kuvaava indeksi nousi +1,7 % paikallisissa valuutoissa mitattuna. Paras markkina-alue oli Suomi (+5,8 %) ja heikoin Kehittyvät markkinat (-6,1 %). Euroopassa kurssit nousivat +1,5 % ja Yhdysvalloissa +2,3 %.
Talouden elpyminen jatkuu pikkuhiljaa ja kasvuennusteita on edelleen nostettu. Talouden avautuminen ja merkittävät tukiohjelmat puoltavat noususuhdanteen jatkumista toistaiseksi. Markkinat hinnoittelevat jo vahvasti lähitulevaisuuden kasvunäkymien pysymistä erittäin vahvana.
Yritysten raportoidut tulokset ovat yllättäneet todella positiivisesti. Toisella vuosineljänneksellä S&P 500 -yhtiöiden liikevaihto nousi 27,5 % ja tulokset huimat 99,3 %. Vertailukausi oli epätavanomaisen heikko, mutta tuloskehitys oli suuri positiivinen yllätys. Vielä huhtikuussa Q2-tulosten odotettiin nousevan 52 % ja tuloskauden alussa 64 %. Q3:lle ja Q4:lle markkinat odottavat tulosten kasvavan 29 ja 19 %. Tuloskehitys on siten piikannut, mutta jatkuu edelleen erittäin vahvana.
Osakemarkkinoiden hinnoittelu on haastava, mutta vaihtoehtoisia tuotonlähteitä on vaikea löytää. Inflaatio näyttää jo piikanneen ja Inflaatio-odotusten arvioidaan kääntyneen laskuun. USA:n viimeaikaiset vahvat työllisyysluvut luovat uskoa talouden vahvuuteen. Tämän johdosta FED aloittaa QE-ostojen alasajon vielä kuluvan vuoden aikana mahdollisesti jo syyskuussa, mikä kiristää rahapolitiikkaa ja markkinoiden likviditeettiä. Korkojen nousu kiristää myös osakkeiden hinnoittelua. Tällä on lyhyellä aikavälillä suora vaikutus riskinottohalukkuuteen sekä osakemarkkinoiden hinnoitteluun. Osakkeiden erittäin vahva kehitys tasaantuu. Erittäin vahva talouskasvu ja vahvasti negatiiviset reaalikorot tukevat osakkeita nousevassa korkoympäristössä, mutta kuinka paljon.
Jatkamme toistaiseksi osakkeiden maltillista ylipainottamista
Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja
Heinäkuussa korkomarkkinoilla oli positiivinen tunnelma, kun korot jatkoivat laskuaan. Pitkien korkojen laskun taustalla oli pandemian kääntyminen jälleen huonompaan suuntaan deltavariantin myötä. Markkinat näyttävät myös uskovan keskuspankkien viestiä inflaation väliaikaisuudesta, jolloin rahapolitiikan kiristymiseen olisi vielä vuosia. Inflaatio saattaa kuitenkin yllättää pysymällä selvästi tavoitteita korkeampana ainakin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Euroalueella inflaation uhka on varmasti pienin ja Euroopan keskuspankki (EKP) uudistikin strategiaansa heinäkuun alussa tavoitellen nyt symmetristä 2 prosentin inflaatiota. Heinäkuun lopun kokouksessa EKP uudisti vielä ohjeistustaan rahapolitiikan osalta uutta strategiaa vastaavaksi, mikä entisestään vahvistaa rahapolitiikan ultrakeveyttä.
Yrityslainamarkkinoilla positiivinen vire kumpusi pitkien korkojen nousun taittumisesta laskuun ja riskipreemiot ovat nyt alhaisimmillaan moneen vuoteen. Alhaisen riskin yrityslainamarkkinoilla oli varsin rauhallinen tunnelma. Emissiomarkkina on edelleen melko hiljainen kesälomakauden sekä tuloskauden johdosta. Heinäkuussa alhaisen riskin lainat tuottivat 1,14 % ja kuluvan vuoden tuotto on nyt positiivinen kyseisessä korkosegmentissä. High Yield -markkinat nauttivat laskevista koroista ja jatkuvasta tuottojen metsästyksestä. Erityisesti pitkät ja turvalliset BB-lainat olivat suosiossa. Riskiluokituslaitos Moody’sin raportoima 12 kuukauden juokseva maksuhäiriöprosentti Euroopassa laski 3,9 % tasolle heinäkuussa. HY lainat tuottivat 0,40 % heinäkuussa.
Näkemyksemme korkoriskistä on edelleen sama, näemme pitkien korkojen suunnan olevan loppuvuonna ylöspäin. Uskomme, että viestintä tulevasta rahapolitiikan keventämisestä tulee olemaan selkeää, mutta samalla tämä on yksi avainkysymyksistä markkinoilla. Säilytämme valtionlaina-allokaation alipainossa. Sijoitusvaihtoehtojen puuttuessa jatkamme IG ja HY yrityslainojen ylipainottamista. Luottoriskinäkemyksemme pysyy neutraalina.
Mark Mattila, korkosalkunhoitaja.
Sijoitusmarkkinoiden tunnelma on pysynyt kesän aikana suhteellisen positiivisena. Yritysten julkistetut tulokset toiselta vuosineljännekseltä ovat olleet tähän mennessä vahvoja. Rokotukset Euroopassa ovat edistyneet hyvin ja pienentäneet huolia koronaviruksen deltamuunnoksen vaikutuksista talouskasvuun uusien rajoitteiden kautta.
Pidimme sijoitussalkkumme painotukset ennallaan heinäkuussa. Salkun osakeriski on edelleen lievässä ylipainossa. Yritysten tulokset ovat pysyneet vahvoina toisella vuosineljännekselläkin ja näkymien odotetaan pysyvän suhteellisen vahvoina jatkossakin. Kevyen rahapolitiikan jatkuminen tukevat osakkeiden ylipainottamista. Osakesijoitusten sisällä eurooppalaiset ja Pohjois-Amerikkalaiset osakkeet ovat maltillisessa ylipainossa. Kaikki muut osakesijoitusluokat ovat neutraalipainossa.
Emme tehneet muutoksia myöskään sijoitussalkun korkoallokaatioon. Odotamme pidemmällä aikavälillä markkinakorkojen suunnan olevan ylöspäin, joten jatkamme valtionlainojen sekä rahamarkkinan alipainottamista näiden sijoitusten huonojen tuottonäkymien takia. Ylipainotamme edelleen korkeamman ja matalamman luottoluokituksen yrityslainoja sekä kehittyvien maiden korkomarkkinoita.
Korkeamman ja matalamman luottoluokituksen yrityslainoissa paino on näiden kahden sijoitusluokan sisällä paremmin luokitelluissa lainoissa. Luottoriskin keventäminen johtuu yrityslainojen laadun heikentymisestä etenkin heikomman luottoluokituksen lainoissa. Laadun heikentyminen näkyy sijoittajille matalampana lainoista saatavana riskipreemiona ja mm. lainaehtojen rapautumisena.
| OSAKE | KORKO | |
| 55,0 % | 45,0 % | |
| Suomi | 7,5 % | |
| Eurooppa | 20,0 % | |
| Pohjois-Amerikka | 17,5 % | |
| Aasia-Tyynimeri | 5,0 % | |
| Kehittyvät markkinat | 5,0 % | |
| Rahamarkkina | 0,0 % | |
| Valtionlainat | 7,5 % | |
| Yrityslainat (IG) | 20,0 % | |
| Yrityslainat (HY) | 10,0 % | |
| Kehittyvien maiden valtionlainat | 7,5 % |
Heinäkuun kuukauden rahasto: Säästöpankki High Yield
”Säästöpankki High Yield -rahasto sijoittaa varansa houkuttelevan tuottopotentiaalin ja korkeamman riskin eurooppalaisiin yrityslainoihin hajautetusti. Sijoitamme pääosin luokiteltuihin yrityslainoihin. Luokittelemattomia lainoja rahastossa voi olla enintään 20 %. Ajoittain sijoituksia tehdään myös muissa valuutoissa kuin euro (Yhdysvaltain dollarissa tai Iso-Britannian punnissa). Muut kuin euromääräiset sijoitukset suojataan valuuttariskeiltä”. Lue lisää.
Evgeny Artemenkov, korkosalkunhoitaja; Mark Mattila, korkosalkunhoitaja; Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja; Ilkka Laru, korkosalkunhoitaja; Anders Pelli, osakesalkunhoitaja; Anna Varpula, vastuullisen sijoittamisen asiantuntija; Petteri Vaarnanen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja; Lassi Kallio, salkunhoitaja; Tatu Paasimaa, osakesalkunhoitaja; Johan Hamström, osakesalkunhoitaja; Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja.