Varainhoidon markkinakatsaus huhtikuu 2025

Maaliskuussa maailmantalouden kasvun kokonaisnäkymät olivat varsin kohtuulliset. Esimerkiksi OECD julkaisi tuoreen ennusteensa, jonka mukaan maailmantalouden kasvun odotettiin hidastuvan 2,9 %:iin viime vuoden 3,1 %:sta. Kuun aikana talousdata USA:sta kertoi kasvun olevan siellä hidastumassa ja datan heikkeneminen on ollut yllättävän nopeaa. Pelot USA:n ajautumisesta taantumaan ovat lisääntyneet. Euroopan osalta sen sijaan kasvunäkymät olivat piristymässä, joskin lähtötaso oli varsin vaatimaton. Saksa ilmoitti uusista massiivisista puolustus- ja infrainvestoinneista, joiden odotetaan piristävän koko euroalueen kasvua lähivuosina.

Maaliskuun talousnäkymä happani kuitenkin nopeasti huhtikuun alussa, kun Trump ilmoitti uusista tulleista maailman eri maille. Ilmoituksen mukaiset tullit olivat odotuksia suurempia. Kauppasota vaikuttaa nyt alkaneen, etenkin USA:n ja Kiinan välillä. Tätä kirjoitettaessa kokonaiskuva on vielä epäselvä; mille tasolle tullit loppujen lopuksi asettuvat, kuinka pitkään ne ovat voimassa ja miten muut maat vastaavat. Joka tapauksessa kauppasota heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä ja lisää epävarmuutta merkittävästi.

Suomessa talouden elpyminen on alkanut

Suomessa talouden elpyminen on alkanut, vaikkakin varsin verkkaisesti. Myönteisiä tekijöitä Suomen taloudessa on korkotason lasku, kuluttajien ostovoiman kasvu sekä yritysten luottamuksen orastava elpyminen. Kauppasota luo varjoja myös Suomen talouden elpymiselle. Etenkin vienti ja investoinnit kärsivät lisääntyneestä epävarmuudesta.

Toisaalta voi olla, että tullien myötä Euroopan keskuspankki laskee korkoja jopa odotuksia enemmän, mikä puolestaan hyödyttäisi Suomen taloutta. Olemme laskeneet Suomen talouskasvuennustettamme vuodelle 2025 tammikuun 1,4 %:sta 0,7 %:iin. Kauppasota siis vie pois puolet Suomen kasvusta, mutta plussalla pysytään kuitenkin. Tilannekuva voi tosin muuttua nopeastikin, koska Trumpin liikkeet ovat pikaisia ja arvaamattomia. 

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä eurooppalaiset osakkeet olivat valonpilkahdus muuten mollivoittoisessa markkinassa. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma indeksi laski -5,4% ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja -7,5% maaliskuussa. Isoista markkina-alueista Yhdysvallat oli heikoin (Q1 -8,3%, maaliskuu -9,3%) ja Eurooppa paras (Q1 +5,9%, maaliskuu -4,0%).

Heikko markkinakehitys johtuu epävarmuuden noususta, joka liittyy keskeisesti amerikkalaisen uuden hallinnon aggressiivisesta ja poukkoilevasta talouspolitiikasta ja heidän negatiivisesta suhtautumisesta liittolaisiinsa. Myös tekoälynarratiivi, joka on ollut keskeinen markkina-ajuri edellisten vuosien aikana, kyseenalaistettiin kiinalaisten esitellessä tekoälymalleja, jotka ovat suorituskyvyltään lähellä amerikkalaisia, mutta kustannuksiltaan selkeästi halvempia. Amerikkalaiset teknologiayhtiöt olivat siksi voimakkaassa paineessa.

Huhtikuun alussa Yhdysvallat täsmensi kauppapolitiikansa, joka johti markkinoita voimakkaasti ravisuttaneeseen tulliralliin. Voit lukea aiheesta markkinastrategi Kalle Ainalan kommentin verkkosivuiltamme. Näillä tulee todennäköisesti olemaan hidastava vaikutus globaaliin toimintaympäristöön ja yritysten tuloskehitykseen. Odotamme, että yritykset tulevat kertomaan varovaisemmista tulevaisuuden näkymistä muutaman viikon päästä alkavalla tuloskaudella ja analyytikoiden laskevan kuluvan vuoden tuloskasvuennusteita.

Suosimme allokaatiossa edelleen eurooppalaisia ja kehittyvien maiden osakkeita, joiden uskomme kehittyvän amerikkalaisia paremmin tulevien kuukausien aikana.

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja

Maaliskuu oli korkomarkkinoilla poikkeuksellisen tapahtumarikas ja volatiili. Markkinoita heiluttivat erityisesti keskuspankkien rahapolitiikan linjaukset, inflaatio-odotusten tarkistukset, geopoliittiset jännitteet sekä Saksan finanssipolitiikan suunnanmuutos.

Keskuspankkien osalta maaliskuu ei tarjonnut yllätyksiä: Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkoaan odotetusti 25 korkopisteellä, kun taas Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) piti korot ennallaan. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde viittasi infrainvestointien ja puolustusmenojen mahdolliseen kasvua tukevaan vaikutukseen euroalueella, vaikkakaan nämä tekijät eivät vielä heijastu virallisissa ennusteissa. Fedin puolelta viesti pysyi varovaisena – Jerome Powellin mukaan keskuspankki on hyvin asemoitunut muuttuvien riskien keskellä ja pysyy jatkossakin datariippuvaisena.

Kuukauden merkittävin yksittäinen tapahtuma tuli Saksasta: maan perustuslaillista velkajarrua päätettiin viimein lieventää. Saksan liittopäivät hyväksyivät lakiesityksen, joka mahdollistaa jopa 500 miljardin euron suuruiset julkiset investoinnit infrastruktuuriin ja puolustukseen. Lisäksi tulevat hallituspuolueet ovat hahmotelleet jopa 1 000 miljardin euron investointikokonaisuuden seuraavan vuosikymmenen ajalle. Tämä finanssipoliittinen linjanmuutos sai aikaan nopean ja voimakkaan reaktion korkomarkkinoilla: Saksan korkokäyrä nousi 20–40 korkopistettä, ja vaikutus heijastui laajasti koko euroalueen velkakirjamarkkinoille.
Sijoittajat hinnoittelevat nyt lisääntyvän velanoton ja sen mukanaan tuomien inflaatiopaineiden vaikutuksia. Korkojen nousu kertoo paitsi näistä odotuksista, myös kasvavasta valtionlainojen tarjonnasta – sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa kompensoidakseen lisääntynyttä riskiä.

Maaliskuu tarjosi selkeän muistutuksen siitä, kuinka keskuspankkien varovaiset liikkeet, finanssipoliittiset muutokset ja geopoliittinen epävarmuus voivat yhdessä nostaa korkotasoja nopeasti ja laajalla rintamalla. Euroopassa Saksan finanssipoliittinen suunnanmuutos näyttäytyy nyt keskeisenä ajurina pitkien korkojen kehityksessä. Myös huhtikuun alkupuolella julkaistut odotuksia kovemmat tariffit vaikuttavat korkomarkkinan kokonaiskuvaan. 

Lähde: Bloomberg & Säästöpankkien Varainhoito

Mark Mattila
korkosalkunhoitaja

Pitkän, raastavan korpivaelluksen jälkeen Euroopan osakemarkkinat ovat taas fokuksessa. Vuosi on alkanut vahvasti, kun tuloskasvu on ollut hieman odotettua vahvempaa ja taloudessa on orastavia merkkejä paremmasta. Keskustelu mahdollisesta tulitauosta Ukrainassa ja puolustusmenojen merkittävästä kasvattamisesta on myös lisännyt kiinnostusta houkuttelevasti arvostettuja eurooppalaisia yhtiötä kohtaan.

Rakenteelliset ongelmat ja suurvaltapolitiikan luomat moniulottiset haasteet eivät ole mihinkään hävinneet. Näistä huolimatta olemme kuitenkin optimistisia valikoitujen eurooppalaisten yhtiöiden kyvystä menestyä kansainvälisessä kilpailussa ja luoda osakkeenomistajille huomattavaa arvoa pitkällä aikavälillä.

Salkussamme olevat yritykset ovat lähtökohtaisesti monikansallisia toimijoita, jotka eivät ole riippuvaisia yhdestä maasta tai maanosasta. Salkkuyhtiöidemme liikevaihto jakautuu maaosittain seuraavasti; Eurooppa 40%, Kehittyvät Markkinat 35%, Pohjois-Amerikka 25%. Menestyksekkäät yritykset pyrkivät jatkuvasti muokkaamaan toimintaansa toimintaympäristön muuttuessa ja investoimaan sinne, missä kannattavia mahdollisuuksia on tarjolla. Tässä mielessä eurooppalainen yritys eroaa huomattavasti eurooppalaisesta valtiosta.

Eurooppa talous ja osakemarkkinat ovat olleet sijoittajien sylkykuppi niin kauan kuin muistan. Toisaalta se on ihan ymmärrettävää, sillä poliittinen toimintaympäristö on haastava, väestö vanhenee, kasvu on aneemista ja olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin monella rintamalla. Toisaalta pessimismi ja skeptisyys luovat myös hyvät edellytykset onnistuneelle hylättyjen helmien metsästykselle.

Euroopan markkinoilla on listattu monia toimialansa ylivoimaisia tähtiä kuten LVMH, ASML, Haleon, L’Oreal, Atlas Copco, Epiroc, Dassault Systemes ja monia muita.

Miten sitten sijoitamme eurooppalaisiin osakkeisiin?

Meitä kiinnostaa yksinomaan yritykset, joiden arvioimme pystyvän kasvattamaan osakekohtaista arvoa yli ajan. Tällaiset yritykset toimivat usein markkinoilla, missä puhaltaa myötätuuli. Niitä ohjaavat osaavat ja motivoituneet tekijät, joilla on oikeanlaiset työkalut louhia näiltä markkinoilta arvoa. Suosimamme yritykset tuottavat huomattavaa kassavirtaa, jota he pystyvät investoimaan takaisiin liiketoimintaan houkuttelevalla tuotolla ja näin luoden kasvua ja lisää kassavirtaa. Yli ajan tämä yhtälö kasvattaa yrityksen arvoa.

Tuottoa ei synny, jos maksamme liikaa. Tästä syystä olemme ainoastaan kiinnostuneita sijoittamaan silloin, kun arvioimme, että edellä mainittu arvonluontipotentiaali ei vielä heijastu vallitsevissa hinnoissa. Toisin sanoen sijoitamme osakekohtaista arvoa kasvattaviin yhtiöihin kohtuullisella hinnalla ja pyrimme luomaan tällaisista sijoituksista mahdollisimman iskunkestävän salkun.

Olen hoitanut rahastoa tällä samalla lähestymistavalla alkuvuodesta 2011 asti. Matkan aikana on sattunut ja tapahtunut, mukaan on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, odottamattomia tapahtumia ja käänteitä. Tästä huolimatta salkku on tuottanut tällä ajanjaksolla +7,8% p.a. (per vuosi) ylittäen markkinatuoton +0,2%-yksikköä p.a. kulujen jälkeen.

Tarinan opetus on se, että pitkäjänteinen osakesäästäminen, ilman turhaa hötkyilyä kannattaa, ja että sijoitusstrategiansa kannattaa valita huolella.

Johan Hamström
salkunhoitaja

Mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan. Rahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Teksti on kirjoitettu maaliskuussa 2025.