Joulukuussa odotukset maailmantalouden aktiviteetin heikkenemisestä saivat lisää vahvistusta, kun monet talouden indikaattorit jatkoivat laskuaan. OECD:n marraskuisen ennusteen mukaan maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 2,2 %, eli selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Eri alueilla on omat haasteensa, mutta yhteisinä nimittäjinä korkea inflaatio, kuluttajien heikentynyt ostovoima ja nopeasti nousseet korot heikentävät kasvunäkymiä.
Vuoden 2023 osalta inflaation odotetaan pysyvän globaalisti yhä tavoitetason (noin 2 %) yläpuolella, mutta maltillistuvan kuitenkin nykytasoltaan. Inflaatiopaineissa on nähtävissä lieventymisen merkkejä, kuten raaka-aineiden hintojen lasku ja toimitusketjujen haasteiden helpottuminen. USA:ssa inflaatio on ollut laskussa jo useamman kuukauden, ja Euroopankin odotetaan saavuttavan inflaatiohuippunsa lähikuukausien aikana. Toisaalta palkkainflaatio voi kiihtyä ja energiahintoihin liittyy paljon epävarmuuksia.
Jos inflaatiopaineet helpottavat, avaa se myös näkymän keskuspankkien koronnostojen päättymiselle. Vielä ei tässä tilanteessa olla, mutta vuonna 2023 teema noussee entistä enemmän tapetille.
USA:ssa maan keskuspankki Fed jatkoi koronnostoja joulukuussa, ja nosti ohjauskorkonsa 4,5 %:iin. Nosto oli kuitenkin suuruudeltaan jo hieman pienempi kuin aiemmat nostot, mikä voidaan tulkita siten, että pahin paine koronnostoille alkaa vähentyä. Korkotason nousu alkaa näkymään hiljalleen myös reaalitalouden puolella ja USA:n talouskasvun odotetaan painuvan lähelle nollaa ensi vuonna. Korkojen nousu näkyy jo voimakkaasti asuntomarkkinoilla, jolla kauppamäärät ovat romahtaneet ja asuntojen hinnat kääntyneet laskuun. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen vahva.
Kiinassa puolestaan korona aiheuttaa edelleen häiriöitä talouteen. Kiinan koronastrategia on kuitenkin muuttunut radikaalisti viimeisen kuukauden aikana. Kiina piti pitkään kiinni tukahduttamisstrategiasta, mutta joulukuussa valtaosasta rajoitustoimia luovuttiin. Muutos tapahtui odotettua nopeammin. Vapautuneiden rajoitteiden myötä tartunnat leviävätkin nyt Kiinassa nopeaa tahtia ja merkittävä osa ihmisistä on sairaina. Vaikka talouden avaamisen odotetaan vilkastuttavan talouskehitystä Kiinassa ensi vuonna, voi lähikuukaudet olla vaikeita niin inhimillisen kärsimyksen kuin suurten sairauspoissaolojen vuoksi.
Euroopassa energiakriisi on muuta maailmaa akuutimpi ongelma, sillä Eurooppa on vahvasti riippuvainen Venäjän energiasta. Talven sääolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, kuinka pahaksi energiakriisi talven aikana eskaloituu. Maat ovat kuitenkin onnistuneet vähentämään sähkön ja kaasun kulutustaan ja kaasuvarastot on onnistuttu täyttämään odotettua paremmin, joten pahimmat pelot ovat helpottaneet. Tästä huolimatta euroalueen talouden odotetaan ajautuvan taantumaan.
Euroalueen talouden veturina pitkän toiminut Saksa ja sen vahva teollisuussektori ovat haasteiden äärellä energiakriisin myötä. Joulukuussa Saksasta saatiin kuitenkin odotuksia parempia taloustilastoja, jotka luovat uskoa siihen, että näkymät hiljalleen jo paranisivat.
Euroopan keskuspankki yllätti markkinat joulukuussa viestillään, että inflaatio säilyy korkealla vielä pitkään ja reippaita koronnostoja vielä tarvitaan. EKP:n kokouksen jälkeen markkinakorot kääntyivätkin jälleen ripeään nousuun. Yleisesti ottaen koronnostojen odotetaan jatkuvan vielä ensi vuonna, mikä osaltaan heikentää kasvunäkymiä.
Muun maailman tavoin myös Suomessa talouskasvu on hidastumassa. Tuoreiden tilastojen mukaan talouskasvu kääntyi jo miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä BKT:n supistuessa 0,2 % edellisneljänneksestä. Säästöpankki ennustaa Suomen talouden ajautuvan taantumaan, joskin melko lievään sellaiseen. Kuluttajien luottamus on ennätyksellisen matalalla, kun kuluttajien mielialoja painaa hintojen ja korkojen nousu. Toisaalta kotitalouksia tukee työmarkkinoiden hyvä tilanne sekä se, että monella on edelleen koronan aikana kertyneitä säästöjä. Myös yritysten luottamus on heikentynyt, mutta ei niin dramaattisesti kuin kuluttajien. Asuntomarkkinoilla kaupankäynti on vähentynyt selvästi ja asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun.
Henna Mikkonen, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti