Varainhoidon markkinakatsaus
Missä markkinoilla mennään juuri nyt? Säästöpankin varainhoidon markkinakatsaus analysoi talouden tilannetta kokonaisuutena. Lue uusin julkaisu.
Missä markkinoilla mennään juuri nyt? Säästöpankin varainhoidon markkinakatsaus analysoi talouden tilannetta kokonaisuutena. Lue uusin julkaisu.
Lue alta, mitä mieltä Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat ovat sijoitusmarkkinoista. Pääset lukemaan osiot klikkaamalla otsikkoa. Säästöpankkien Varainhoidon markkinakatsaus julkaistaan jatkossa uudessa kokonaan sähköisessä muodossa.
"Joulukuussa odotukset maailmantalouden aktiviteetin heikkenemisestä saivat lisää vahvistusta, kun monet talouden indikaattorit jatkoivat laskuaan. OECD:n marraskuisen ennusteen mukaan maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 2,2 %, eli selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Eri alueilla on omat haasteensa, mutta yhteisinä nimittäjinä korkea inflaatio, kuluttajien heikentynyt ostovoima ja nopeasti nousseet korot heikentävät kasvunäkymiä."
Henna Mikkonen, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
Joulukuussa odotukset maailmantalouden aktiviteetin heikkenemisestä saivat lisää vahvistusta, kun monet talouden indikaattorit jatkoivat laskuaan. OECD:n marraskuisen ennusteen mukaan maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 2,2 %, eli selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Eri alueilla on omat haasteensa, mutta yhteisinä nimittäjinä korkea inflaatio, kuluttajien heikentynyt ostovoima ja nopeasti nousseet korot heikentävät kasvunäkymiä.
Vuoden 2023 osalta inflaation odotetaan pysyvän globaalisti yhä tavoitetason (noin 2 %) yläpuolella, mutta maltillistuvan kuitenkin nykytasoltaan. Inflaatiopaineissa on nähtävissä lieventymisen merkkejä, kuten raaka-aineiden hintojen lasku ja toimitusketjujen haasteiden helpottuminen. USA:ssa inflaatio on ollut laskussa jo useamman kuukauden, ja Euroopankin odotetaan saavuttavan inflaatiohuippunsa lähikuukausien aikana. Toisaalta palkkainflaatio voi kiihtyä ja energiahintoihin liittyy paljon epävarmuuksia.
Jos inflaatiopaineet helpottavat, avaa se myös näkymän keskuspankkien koronnostojen päättymiselle. Vielä ei tässä tilanteessa olla, mutta vuonna 2023 teema noussee entistä enemmän tapetille.
USA:ssa maan keskuspankki Fed jatkoi koronnostoja joulukuussa, ja nosti ohjauskorkonsa 4,5 %:iin. Nosto oli kuitenkin suuruudeltaan jo hieman pienempi kuin aiemmat nostot, mikä voidaan tulkita siten, että pahin paine koronnostoille alkaa vähentyä. Korkotason nousu alkaa näkymään hiljalleen myös reaalitalouden puolella ja USA:n talouskasvun odotetaan painuvan lähelle nollaa ensi vuonna. Korkojen nousu näkyy jo voimakkaasti asuntomarkkinoilla, jolla kauppamäärät ovat romahtaneet ja asuntojen hinnat kääntyneet laskuun. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen vahva.
Kiinassa puolestaan korona aiheuttaa edelleen häiriöitä talouteen. Kiinan koronastrategia on kuitenkin muuttunut radikaalisti viimeisen kuukauden aikana. Kiina piti pitkään kiinni tukahduttamisstrategiasta, mutta joulukuussa valtaosasta rajoitustoimia luovuttiin. Muutos tapahtui odotettua nopeammin. Vapautuneiden rajoitteiden myötä tartunnat leviävätkin nyt Kiinassa nopeaa tahtia ja merkittävä osa ihmisistä on sairaina. Vaikka talouden avaamisen odotetaan vilkastuttavan talouskehitystä Kiinassa ensi vuonna, voi lähikuukaudet olla vaikeita niin inhimillisen kärsimyksen kuin suurten sairauspoissaolojen vuoksi.
Euroopassa energiakriisi on muuta maailmaa akuutimpi ongelma, sillä Eurooppa on vahvasti riippuvainen Venäjän energiasta. Talven sääolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, kuinka pahaksi energiakriisi talven aikana eskaloituu. Maat ovat kuitenkin onnistuneet vähentämään sähkön ja kaasun kulutustaan ja kaasuvarastot on onnistuttu täyttämään odotettua paremmin, joten pahimmat pelot ovat helpottaneet. Tästä huolimatta euroalueen talouden odotetaan ajautuvan taantumaan.
Euroalueen talouden veturina pitkän toiminut Saksa ja sen vahva teollisuussektori ovat haasteiden äärellä energiakriisin myötä. Joulukuussa Saksasta saatiin kuitenkin odotuksia parempia taloustilastoja, jotka luovat uskoa siihen, että näkymät hiljalleen jo paranisivat.
Euroopan keskuspankki yllätti markkinat joulukuussa viestillään, että inflaatio säilyy korkealla vielä pitkään ja reippaita koronnostoja vielä tarvitaan. EKP:n kokouksen jälkeen markkinakorot kääntyivätkin jälleen ripeään nousuun. Yleisesti ottaen koronnostojen odotetaan jatkuvan vielä ensi vuonna, mikä osaltaan heikentää kasvunäkymiä.
Muun maailman tavoin myös Suomessa talouskasvu on hidastumassa. Tuoreiden tilastojen mukaan talouskasvu kääntyi jo miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä BKT:n supistuessa 0,2 % edellisneljänneksestä. Säästöpankki ennustaa Suomen talouden ajautuvan taantumaan, joskin melko lievään sellaiseen. Kuluttajien luottamus on ennätyksellisen matalalla, kun kuluttajien mielialoja painaa hintojen ja korkojen nousu. Toisaalta kotitalouksia tukee työmarkkinoiden hyvä tilanne sekä se, että monella on edelleen koronan aikana kertyneitä säästöjä. Myös yritysten luottamus on heikentynyt, mutta ei niin dramaattisesti kuin kuluttajien. Asuntomarkkinoilla kaupankäynti on vähentynyt selvästi ja asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun.
Henna Mikkonen, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
Vire osakemarkkinoilla oli synkkä joulukuussa. Amerikan keskuspankki FED:in viesti korkojen nousun jatkumisesta ja korkotason korkeasta tasosta painoivat sentimenttiä, vaikka inflaatioluvut itsessään olivatkin hivenen odotettua alhaisemmat. Kiinan avoimempaan suuntaan muuttunut covid-politiikka lisäsi omalta osaltaan toiveita talouden aktiviteetin tulevasta paranemisesta, mikä nosti puolestaan korkotasoja ja painoi siten osakkeiden hintoja. Kuukauden aikana maailman osakemarkkinat laskivat peräti -5,1 % paikallisissa valuutoissa mitattuina. Dollarin arvon heikentyminen pienensi myös euroissa mitattua tuottoa, joka laski -7,6 %:iin. Yksittäisten osakkeiden liikkeet olivat hurjia. Positiivinen tulosjulkistus nosti kursseja rajusti, mutta negatiivinen tulosvaroitus painoi yksittäisten yhtiöiden kursseja vielä enemmän.
Inflaatioteema jatkuu markkinoiden keskiössä kuluvana vuonna. Viimeiset inflaatioluvut kertovat inflaation hidastumisesta, mutta vuosi-inflaatio on vielä erittäin korkealla tasolla. Viimeisen kuukauden kehitys on kuitenkin rohkaisevaa. Lämmin sää on helpottanut Euroopan energianäkymiä viime viikkoina, mikä on pitänyt energian hintatasot arvioitua alhaisemmalla tasolla. Molemmat tekijät ovat positiivisia EKP:n miettiessä vuoden kuluessa koronnostopolitiikkansa voimakkuutta ja koronnostosyklin pituutta.
Kuluvana vuonna kuluttajien ostovoima jatkaa heikkenemistä. Alkuvuoden yksityinen kulutus on heikkoa, mikä näkyy alan yhtiöiden tuloskehityksessä. Meneillään olevat isot investoinnit saatetaan loppuun, mutta tekevätkö yritykset uusia investointipäätöksiä? Yritysten tilauskannat ovat erittäin korkealla tasolla. Myös varastot ovat korkealla tasolla, ja toimitusketjuvaikeuksien helpottaessa yritykset pyrkivätkin pienentämään varastojaan, mikä tuo markkinaan lisäheikkoutta vuoden alkupuolella. Tilausten sisääntulon odotetaan heikkenevät talouden hidastuessa. Edellä mainitut tekijät hidastavat omalta osaltaan talouden kehitystä alkuvuoden aikana.
Ensi vuodelle markkina odottaa noin 4 % tuloskasvua Yhdysvalloissa. Arviomme mukaan tämä olettamus vaatisi sen, että keskuspankki onnistuu ohjaamaan talouden pehmeään laskuun. Pehmeässä laskussa työttömyys kasvaisi, mutta talous ei menisi taantumaan. Todennäköisyys tälle skenaariolle on pieni ja esimerkiksi korkokäyrä (ero 10 vuoden ja 3 kk korkojen välillä) ennustaa talouden menevän taantumaan. Taantumassa nykyiset ennätyskorkeat voittomarginaalit laskisivat ja tuloskasvu voisi hyvinkin olla alle -10 %. Nykytiedolla taantumasta odotetaan melko lyhytkestoista, ja käänne parempaan tulisi vuoden 2023 loppupuolella.
Vuoden 2022 kurssikehityksen määräsivät nouseva inflaatio ja nousevat korot, mitkä heikensivät sijoitussentimenttiä ja loivat paineita osakekurssien arvostustasoille. Keskuspankkien ylläpitämä korkea likviditeettitaso puolestaan tuki markkinoita voimallisesti. Vuonna 2023 kurssikehityksen määräävät hidastuva talouskasvu, yritysten heikkenevä tulostaso ja keskuspankkipolitiikan kiristämisen kesto ja voimakkuus. Lyhyellä tähtäimellä arvioimme kaikkien edellä mainittujen tekijöiden kehittyvän negatiiviseen suuntaan. Talous hidastuu väistämättömästi. Yritysten tuloskehitys on ollut odotettua parempaa, ja jatkunut positiivisena odotettua pidempään. Tuloskehitys kääntyy heikompaan suuntaan kevään edetessä. Keskuspankkipolitiikka puolestaan riippuu inflaation kehityksestä, mutta on seuraavat kuukaudet kiristävää. Edellä mainitut seikat ovat kuitenkin varsin hyvin markkinoilla jo tiedossa ja diskontattuna. Suurin epävarmuustekijä on inflaation pysyvyys, ja sitä kautta kiristävän keskuspankkipolitiikan kesto. Arvioimme kiristävän keskuspankkipolitiikan jatkuvan seuraavien kuukausien ajan, minkä takia olemme lyhyellä tähtäimellä varovaisia osakeriskin suhteen. On kuitenkin oltava herkkänä keskuspankkipolitiikan kääntymisen suhteen, koska se todennäköisesti kääntää pitkäaikaisen trendin positiiviseen suuntaan.
Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja
Viime vuosi oli yksi historian haastavimmista korkomarkkinoilla. Pääsyyt olivat inflaatio sekä keskuspankit. Markkinakorot ja yrityslainojen riskilisät nousivat reilusti vuoden aikana ja toteutuneet tuotot olivat surkeat kaikissa korko-omaisuuslajeissa.
Vuoden lopussa riitti edelleen volatiliteettia markkinoilla. Riskisentimentti muuttui vielä joulukuussa, kun kuukauden puolessa välissä oli keskuspankkien kokouksia ja erityisesti Euroopan keskuspankki (EKP) sai aikaan ison markkinareaktion. EKP nosti odotetusti ohjauskorkoa 50 korkopisteellä, eli rahapolitiikan kiristys jatkuu. Sen lisäksi pankki ilmoitti QT:sta, eli taseen pienentämisestä maaliskuusta 2023 alkaen. Keskuspankki yllätti markkinat haukkamaisella retoriikallaan ja viitoitti vielä merkittäviä sekä markkinahinnoittelun ylittäviä lisätoimia inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Korot kääntyivät haukkamaisten kommenttien vuoksi merkittävästi ylös.
Kuluvan vuoden teemat pysynevät samoina kuin viime vuonna. Korkomarkkinoilla katseet ovat keskuspankkien toimissa sekä inflaation kehityksessä. Odotamme inflaation hellittävän kuluvana vuonna, mahdollisesti jopa odotuksia nopeammin. Samaan aikaan talousympäristö säilyy erittäin haastavana. Keskuspankit lieventävät retoriikkaansa kuluvana vuonna, osittain pakotettuna. Suurimmat epävarmuustekijät inflaatiokehityksessä ovat palkkojen nousu ja geopoliittisen ympäristön arvaamattomuus. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet varsin maltillisina, mikä kertoo siitä, että markkina uskoo keskuspankkien onnistuvan ainakin osittain tehtävässään pitää hintataso vakaana, mikä on keskuspankeilla 2 % vuotuinen inflaatiotaso.
Rahapolitiikka on kiristynyt vauhdilla ja näin ollen politiikkavirheen mahdollisuus on kasvanut. Inflaatio ja kuluttajien varovaisuus tulevat näkymään yritysten tuloksissa tänä vuonna ja tuloskasvuhuolet tulevat olemaan puheenaiheina. Maksuhäiriöt eivät ole kuitenkaan vielä lähteneet nousuun, mutta varmasti tässäkin nähdään negatiivista kehitystä. Normalisoitunut tuottotaso korkomarkkinoilla houkuttelee sijoittajia ja näemme varmasti taas mielenkiintoisen vuoden korkomarkkinoilla.
Mark Mattila, korkosalkunhoitaja
Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Joulukuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.
”Säästöpankki High Yield -rahasto sijoittaa varansa houkuttelevan tuottopotentiaalin ja korkeamman riskin eurooppalaisiin yrityslainoihin hajautetusti. Sijoitamme pääosin luokiteltuihin yrityslainoihin. Luokittelemattomia lainoja rahastossa voi olla enintään 20 %. Ajoittain sijoituksia tehdään myös muissa valuutoissa kuin euro (Yhdysvaltain dollarissa tai Iso-Britannian punnissa). Muut kuin euromääräiset sijoitukset suojataan valuuttariskeiltä."
Korkosalkunhoitaja Mark Mattila, korkosalkunhoitaja Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja Evgeny Artemenkov, osakesalkunhoitaja Anders Pelli, Säästöpankkiryhmän vastuullisuusjohtaja Virve Valonen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja Petteri Vaarnanen, salkunhoitaja Lassi Kallio, osakesalkunhoitaja Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja Johan Hamström.