Varainhoidon markkinakatsaus lokakuu 2021
Millainen tilanne markkinoilla on ollut lokakuussa 2021? Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat analysoivat katsauksessa sijoitusmarkkinoita sekä talouden tilannetta.
Lue alta, mitä mieltä Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat ovat sijoitusmarkkinoista. Pääset lukemaan osiot klikkaamalla otsikkoa. Säästöpankkien Varainhoidon markkinakatsaus julkaistaan jatkossa uudessa kokonaan sähköisessä muodossa. Katsauksen julkaisu aika on pääsääntöisesti kuukauden toinen viikko.
"Sijoitusmarkkinoilla lokakuu alkoi samoilla teemoilla, jotka puhuttivat markkinoita jo syyskuussa. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino yhdistettynä kohonneisiin energiahintoihin ja yritysten kustannuksia kasvattaviin toimitusketjuongelmiin on nostanut inflaatiolukuja ja johtanut markkinakorkojen nousuun. Samalla markkinat aikaistivat odotuksiansa keskuspankkien rahapolitiikan kiristystoimenpiteistä ja erityisesti ohjauskorkojen noston ajankohdasta. Odotuksia vahvisti mm. markkinat yllättänyt Kanadan keskuspankin päätös lopettaa oman arvopapereiden osto-ohjelmansa ja mahdollisesti aikaistaa ohjauskorkonsa nostoa. "
- Ilkka Laru, salkunhoitaja
Sijoitusmarkkinoilla lokakuu alkoi samoilla teemoilla, jotka puhuttivat markkinoita jo syyskuussa. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino yhdistettynä kohonneisiin energiahintoihin ja yritysten kustannuksia kasvattaviin toimitusketjuongelmiin on nostanut inflaatiolukuja ja johtanut markkinakorkojen nousuun. Samalla markkinat aikaistivat odotuksiansa keskuspankkien rahapolitiikan kiristystoimenpiteistä ja erityisesti ohjauskorkojen noston ajankohdasta. Odotuksia vahvisti mm. markkinat yllättänyt Kanadan keskuspankin päätös lopettaa oman arvopapereiden osto-ohjelmansa ja mahdollisesti aikaistaa ohjauskorkonsa nostoa.
Loka-marraskuun vaihteeseen ajoittuneet Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankkien kokoukset ja kokouksista saatu viestintä rauhoittivat markkinat ja vaimensivat voimakkaimpia odotuksia ohjauskorkojen noston aikaistamisesta. Yhdysvaltojen keskuspankki ilmoitti odotetusti aloittavansa kuukausittaisten arvopaperiostojensa vähennykset. Englannin keskuspankki yllätti markkinat jättämällä ohjauskorkonsa ennalleen vastoin markkinoiden odotuksia.
Yhtenä pienenä epävarmuuden lähteenä markkinoille on ollut Kiina. Maan talous on ollut lokakuussa otsikoissa kiinteistösektorin ongelmien, mutta myös hidastuvan talouskasvun vuoksi. Vaikeuksiin joutunut kiinteistökehitysyhtiö Evergrande Group ei ole yksin velanmaksuongelmineen. Myös muilla velkaisimmilla kiinteistöyhtiöillä on ollut vaikeuksia vastata maksusitoumuksistaan. Sektorin ongelmia ovat pahentaneet lainarahan kallistuminen, asuntojen laskeneet myyntimäärät ja varallisuusarvojen lasku.
Kiinteistösektori on iso osa Kiinan taloutta ja sen kehityksellä on suuri merkitys talouden kasvunäkymiin ja sitä kautta sillä on välillisesti vaikutus myös maailman talouskasvuun. Ongelmien pahentuminen näkyisi Kiinassa asuntojen hintojen laskuna ja vaikuttaisi kulutuskysyntään todennäköisesti laskevasti. Kiinteistösektorin ongelmien lisäksi uudet virustartunnat ja sähkön säännöstely ovat myös heikentäneet talouden kasvunäkymiä. Virustartuntojen suhteen Kiinalla on nollatoleranssi, joka uusien tartuntatapauksien ilmaantuessa on johtanut talouden kasvua hidastaviin sulkutoimenpiteisiin.
Osakemarkkinoille lokakuusta muodostui hyvä kuukausi vaimeasta alusta huolimatta. Syyskuussa alkaneet huolet maailmantalouden elpymisen hidastumisesta jatkuivat lokakuussa, mutta odotettua vahvempi kolmannen neljänneksen tuloskausi käänsi osakemarkkinat nousuun. Osakemarkkinat nousivat lokakuussa kaikilla markkina-alueilla Aasia-Tyynimeri -aluetta lukuun ottamatta.
Loppuvuoden osalta yritysten ohjeistus oli varovaisempaa. Jo syyskuussa markkinoita varjostaneet korkeat inflaatioluvut, toimitusketjuongelmat ja kohonneet energiahinnat eivät ole kadonneet minnekään. Keskuspankit ovat lisäksi aloittaneet rahapolitiikkansa normalisoimisen ja se tarkoittaisi osakemarkkinoiden kurssinousua tukeneen löysän rahan asteittaista poistumista markkinoilta. Keskuspankkien viestinnän mukaan politiikkamuutos tapahtuu maltillisesti. Osakemarkkinoiden kannalta positiivinen asia on korkomarkkinoiden rauhoittuminen toistaiseksi.
Markkinakorkojen nousu jatkui lokakuussa korkeiden inflaatiolukujen vauhdittamana. Valtionlainasijoitukset tuottivat kuukauden aikana -0,6 %. Jos aikaisemmin nousu oli kohdistunut pidempiin korkoihin, niin nyt myös lyhyemmät markkinakorot nousivat. Korkomarkkinoiden epävarmuus nosti myös yrityslainoilta vaadittavia tuottolisiä, mikä laski myös korkoliikkeille yleensä vähemmän herkkien matalamman luottoluokituksen yrityslainojen tuottoja. Kehittyvien maiden lainojen tuotto päätyi niukasti positiivisen puolelle. Heti lokakuun jälkeen korot kääntyivät laskuun.
Sijoitusmarkkinat näyttäisivät rauhoittuneen lokakuun pienen korkoturbulenssin jälkeen ja myös syksyn epävarmuustekijät ovat toistaiseksi jääneet taka-alalle. Osakkeiden arvostusten ollessa suhteellisen korkealla tasolla ikäville yllätyksille ei markkinoilla ole paljon tilaa.
Ilkka Laru, salkunhoitaja
Euroalueen talous kasvoi alustavien tietojen mukaan kolmannella vuosineljänneksellä 2,2 % edellisestä neljänneksestä (Q2 2,1 %). Vuodentakaiseen verrattuna nousua oli 3,7 %. Suhteellisen hyvästä kasvuvauhdista huolimatta toimitusketjuongelmat ovat osoittautuneet pidempiaikaiseksi ilmiöksi ja hidastavat talouskasvua jatkossa. Kohonnut energian hinta ja inflaatio vähentävät myös kotitalouksien ostovoimaa ja sitä kautta kulutuskysyntää. Jo kolmannen vuosineljänneksen lopulla nähty talouden elpymisen hidastuminen on jatkunut alkaneella vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi oli lokakuussa 58,3 (syyskuu 58,6). Lasku syyskuusta oli pitkälti seurausta toimitusketjuongelmista. Näillä on ollut vaikutusta sektorin kysyntään ja tarjontaan ja nostanut myös tuotteiden hintoja. Tämä ennustaa teollisuudelle vuoden viimeiselle neljännekselle vaisuja näkymiä.
Myös palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski ja oli 54,6 (syyskuu 56,4). Palvelusektorin vauhti on hidastunut, kun talouden elpyminen on saavuttamassa pandemiaa edeltänyttä tasoa. Hidastumisesta huolimatta sektori kasvaa edelleen hyvää tahtia. Indeksin taso on selkeästi kasvun rajana pidetyn 50 pisteen yläpuolella. Negatiivisella puolella on yritysten kohtaama kustannusten nousu, joka on johtunut kohonneista työvoima-, energia- ja kuljetushinnoista. Osa hinnannoususta on pystytty siirtämään eteenpäin, osa on pienentänyt yritysten katteita. Myös pandemia pysyy uhkana sektorin näkymille, kun tartuntojen määrä on paikoittain kääntynyt nousuun. Alentuneet indeksitasot sekä teollisuudessa ja palveluissa laskivat yhdistettyä ostopäällikköindeksiä, joka oli lokakuussa 54,2 (syyskuu 56,2).
Euroalueen inflaatio nousi lokakuussa odotettua enemmän ja oli alustavien tietojen mukaan 4,1 % (syyskuu 3,4 %). Lukema on yhtä korkea kuin korkein euroalueen tähänastinen inflaatiotaso heinäkuulta 2008. Inflaation odotetaan nousevan vielä marraskuussa, ennen kuin se taittuu laskuun. Pohjainflaatio nousi syyskuusta 0,2 %-yksikköä ja oli vuositasolla 2,1 %.
Euroalueen työttömyysaste laski syyskuussa hieman elokuusta talouden elpymisen myötä (syyskuu 7,4 %, elokuu 7,5 %). Työttömyyden pienin askelin tapahtunut lasku oli viides peräkkäinen. Positiivisesta kehityksestä huolimatta, työttömiä työnhakijoita on silti lähes 600 000 enemmän kuin ennen pandemiaa. Työttömyyden odotetaan edelleen laskevan vuoden loppua kohden, kun työvoiman kysyntä näyttäisi pysyvän hyvänä toimitusketjuongelmista huolimatta.
Euroopan keskuspankin neuvosto ei tehnyt lokakuun kokouksessaan muutoksia rahapolitiikkaansa. Neuvoston mukaan syksyn aikana kohonnut inflaatio on väliaikainen ilmiö ja tasoittuu ensi vuoden aikana. Pankki jatkaa pandemian aikaisen PEPP -ohjelman alla tehtäviä kuukausittaisia arvopaperiostoja maltillisella tasolla. Ohjelma on alustavasti suunniteltu päättyvän vuoden 2022 maaliskuussa. Tähän ja aikaisempaan APP -ohjelmaan keskuspankki ottaa kantaa joulukuun kokouksessaan. Pankki päivittää joulukuussa myös talousennusteensa.
Sijoitusmarkkinoilla on ollut vaikeuksia uskoa keskuspankin näkemykseen nykyisten korkeiden inflaatiolukujen väliaikaisuudesta. Markkinoilla oli myös odotus siitä, että pääjohtaja Lagarde olisi vastustanut ponnekkaammin markkinoiden näkemystä korkeampien korkojen tarpeellisuudesta. Lagarde tosin myöntää, että inflaatio pysyy korkealla pidempään kuin mitä EKP:n aikaisemmat odotukset ovat olleet.
Syksyn aikana kohonneet inflaatioluvut ja edelleen jatkuvat toimitusketjuongelmat ovat saaneet markkinat aikaistamaan odotuksia keskuspankin koronnostosta. Noston odotetaan tapahtuvan jo vuoden 2022 puolella. Keskuspankin neuvosto ei kokousta marraskuussa. Seuraava korkopäätös julkaistaan 16.12.2021.
Yhdysvaltojen kolmannen vuosineljänneksen kasvu hidastui odotuksia hieman enemmän. Talous kasvoi 2,0 % edellisestä neljänneksestä (2Q 6,7 %). Taloudessa on vahvaa kysyntää sekä teollisuudessa että palvelusektorilla, mutta toimitusketjuongelmat ja myös työvoiman saatavuus ovat toistaiseksi hidastaneet kasvua. Lokakuun aloittaessa neljännen vuosineljänneksen kulutuskysyntä on siirtymässä palveluiden suuntaan. Tästä kertovat lokakuun vahvat palvelusektorin työllisyysluvut ja ostopäällikköindeksin nousu.
Palvelusektorin ostopäällikköindeksi nousi voimakkaasti syyskuusta (lokakuu 66,7, syyskuu 61,9) vahvan kysynnän tukemana ja deltavariantin vaikutusten toistaiseksi vähetessä. Sektorin kaikki osa-alueet ilmoittivat kasvusta. Indeksin noususta huolimatta toimitusketjuongelmat ja työvoiman huono saatavuus rajoittavat kasvua ja nostavat kustannuksia.
Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laski hieman lokakuussa edellisestä kuukaudesta (lokakuu 60,8, syyskuu 61,1) lähinnä uusien tilauksien laskun seurauksena. Tuotteiden kysyntä on vahvalla tasolla, mutta toimitusketjuongelmat näyttävät edelleen rajoittavan kasvunäkymiä.
Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys lokakuussa yllätti markkinat positiivisesti. Uusien työpaikkojen määrä oli 531 000. Myös kahden edellisen kuukauden työllisyyslukuja tarkistettiin ylöspäin. Työllisyys kasvoi laaja-alaisesti eri osa-alueilla. Työpaikkojen lisäys tehtaissa ja erityisesti kuljetussektorilla voi vähentää toimitusketjuongelmien aiheuttamia haittoja. Palvelusektorilla työpaikkojen lisäys oli 496 000.
Lokakuun työttömyysaste oli 4,6 %, mikä oli syyskuuta matalampi (syyskuu 4,8 %). Työvoiman osallistumisaste oli muuttumaton syyskuusta (lokakuu 61,6 %, kesäkuu 61,6 %). Keskituntiansiot nousivat 0,4 % syyskuusta. Parantunut työllisyystilanne ja keskituntiansioiden nousu kasvattavat kulutuskysyntää.
Yhdysvaltojen keskuspankin neuvosto ei kokoustanut lokakuussa. Marraskuun alussa pidetyssä kokouksessa neuvosto ilmoitti odotetusti kevyen rahapolitiikkansa ensimmäisestä kiristämistoimenpiteestä. Pankki vähentää marraskuussa ja joulukuussa kuukausittaisia arvopaperiostojansa 15 miljardilla dollarilla. Neuvosto odottaa vähennysten jatkuvan samansuuruisina myös tulevina kuukausina olettaen, että talouden kehitys jatkuu odotusten mukaisena. Neuvosto varaa itsellensä kuitenkin mahdollisuuden muuttaa politiikkaansa, jos talouden kehitys sitä vaatisi. Nyt ilmoitetulla vähennystahdilla kuukausittaiset arvopaperiostot loppuisivat ensi vuoden puolivälissä. Vasta osto-ohjelman jälkeen olisi vuorossa ohjauskoron vaihteluvälin nosto nykyisestä (0 % - 0,25 %).
Neuvosto toisti näkemyksensä nykyisten korkeiden inflaatiolukujen väliaikaisuudesta. Pandemian jälkeinen talouden avautuminen on johtanut kysynnän ja tarjonnan väliseen epäsuhtaan ja johtanut merkittäviin hinnannousuihin joillakin sektoreilla. Tarjontaan liittyvien ongelmien hellittämisen odotetaan kasvattavan taloudellista aktiviteettia ja vähentävän inflaatiota.
Korkomarkkinat ottivat keskuspankin päätöksen ja keskuspankin pääjohtajan sen jälkeisen lehdistötilaisuuden viestin vastaan rauhallisesti. Pitkät markkinakorot laskivat sekä Yhdysvalloissa että euroalueella. Odotuksia keskuspankin ensimmäisestä ohjauskoron nostosta myöhennettiin ensivuoden syyskuulle. Pankin seuraava korkopäätös julkaistaan 15.12.2021.
Lokakuu alkoi mollivoittoisesti, kun huolet hidastuvasta kasvusta voimistuivat. Osakemarkkinat päätyivät kuitenkin tukevasti plussalle vahvan tuloskauden siivittämänä.
Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI World All Country -indeksi nousi kuukauden aikana +5,0 % paikallisissa valuutoissa mitattuna. Päämarkkinoista Yhdysvallat nousi eniten (+7,0 %) ja Kehittyvät markkinat vähiten (+0,9 %). Toimialoista suhdanneherkät, eteenkin energia- ja rahoitustoimialat, nousivat merkittävästi hyödykehintojen ja korkojen noustessa.
Vuoden kolmannen vuosineljänneksen tulosraportointikausi on edennyt mallikkaasti. Loppukysyntä on edelleen kautta linjan hyvää, mutta liiketoimintaa haittaa enenevissä määrin erilaiset tuotanto- ja logistiikkaongelmat sekä voimakkaasti nousseet tuotantohyödykkeiden hinnat. Nämä tiedostetut ongelmat tulevat näillä näkymin jatkumaan alkuvuonna 2022. Tämän hetken tiedon perusteella yritykset uskovat kuitenkin kysynnän jatkuvan nykyisellä tasolla vuoden viimeisen vuosineljänneksen aikana.
Inflaatiopaineet voimistuvat. Yritykset viestivät, että merkittäviä hinnankorotuksia on luvassa johtuen kasvaneista kustannuspaineista. Markkinakorot ovat nousussa ja keskustelu keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan pienentämisestä ovat voimistuneet. Löysä rahapolitiikka on ollut yksi keskeisimmistä markkina-ajureista viime vuosina.
Muutokset sijoittajien odotuksissa määrittävät markkinoiden suunnan lyhyellä aikavälillä. Lähestymme ajankohtaa, jolloin muutoksen vauhti on hidastumassa niin yritysten tuloskasvussa kuin keskuspankkien elvytysohjelmissa. Tällaisissa käännekohdissa riski markkinatrendin lyhyen aikavälin katkeamiselle kasvaa. Pidämme toistaiseksi osakepainon neutraalissa.
Johan Hamström, osakesalkunhoitaja
Korkomarkkinoilla lokakuu oli heikko. Euroalueen ja Yhdysvaltojen valtionlainat tuottivat -0,63 % ja -0,07 %. Pitkät korot nousivat lokakuussa ja lisäksi kuun lopulla nähtiin raju Italian ja Iberian riskipreemioiden nousu, mikä lähti liikkeelle tai ainakin voimistui Euroopan keskuspankin (EKP) lokakuun lopun kokouksen viestistä. Viesti kuului, että PEPP -osto-ohjelma loppuu näillä näkymin maaliskuussa ja EKP näkee inflaation olevan hieman pidempi kestoista kuin aiemmin ajateltiin. Muualla rahapolitiikan rintamalta kuultiin paljon uutta inflaation nousun myötä. Useat pienemmät keskuspankit, kuten Norjan ja Kanadan keskuspankit, ovat aloittaneet rahapolitiikan kiristämisen ja Englannin keskuspankki sekä Fed seurannee perästä jo mahdollisesti marraskuun ensimmäisellä viikolla. Nyt jopa EKP:ltä odotetaan rahapolitiikan kiristymistä jo muutaman vuoden päästä. Näemme kuitenkin todennäköisenä, että EKP:n osalta tiedossa on ainoastaan rahapolitiikan epätavanomaisten toimien purkua, eikä varsinaista rahapolitiikan kiristämistä ohjauskoron noston muodossa. Suunnanmuutos on kuitenkin tosiasia ja myös EKP:n osalta se luo painetta korkojen nousulle kuten myös inflaatiokehitys.
Yrityslainojen lokakuu oli heikko, kun korkojen nousu painoi niitä. Euro Investment Grade - ja High Yield -yrityslainat tuottivat -0,74 % ja -0,42 %. Vaikka volatiliteetti on hieman noussut viime viikkoina, on yrityslainamarkkina ollut verrattain rauhallinen. Luottoriskipreemiot ovat hieman nousseet (noin 5 korkopistettä pohjilta). Uusia emissioita oli lokakuussa 40 miljardia, joka oli viime vuoden tasolla. Myös rahavirrat korkean luottoluokituksen rahastoihin ovat säilyneet vakaina. Rahaa on hakeutunut korkoliikkeen jälkeen erityisesti pidemmän duraation IG rahastoihin.
Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja
Pidimme lokakuun sijoituskokouksessa sijoitussalkun taktiset painot ennallaan ja jatkamme neutraalissa osapainossa. Korkoriski on edelleen alipainossa, yrityslainojen ylipainotus on ennallaan ja luottoriskinäkemys on neutraali.
Sijoitusmarkkinoilla odotetaan alkavaa Q3 -tuloskautta ja yritysten kommentointia tulevaisuudennäkymistä. Tuotantokustannusten nousu, jossa energiahintojen nousulla on merkittävä vaikutus, ja tuotantoketjuongelmat ovat kasvattaneet epävarmuutta. Tämä on johtanut voimakkaisiin kurssiliikkeisiin. Odotukset talouskasvun hidastumisesta ovat myös kasvaneet. Näkemyksemme on, että moni näistä negatiivisista tekijöistä on jo hinnoiteltu markkinoilla ja riski voimakkaalle korjausliikkeelle on hieman laskenut. Pidämmekin kaikki osakesijoitusluokat neutraalipainossa.
Toimintaympäristö on jatkanut elpymistä, mutta tahti on hidastunut. Kohonneet inflaatioluvut ovat nostaneet inflaatio-odotuksia, kasvattaneet epävarmuutta ja johtaneet pitkien korkojen nousuun. Tämä on näkynyt myös yrityslainamarkkinoilla maltillisena hintojen laskuna. Yrityslainojen kysyntä on kuitenkin edelleen vahvaa ja maksuhäiriöt ovat pysyneet vähäisinä.
Korkomarkkinoilla spekuloidaan rahapolitiikan kiristymisen vaikutuksista korkoihin. Näkemyksemme on, että pitkät markkinakorot nousevat merkittävästi nykyisiltä tasoilta, jonka vuoksi pidämme korkoriskin alipainossa. Muissa korkosijoituksissa rahamarkkinat ovat neutraalipainossa ja ylipainotamme edelleen sekä korkeamman että erityisesti matalamman luottoluokituksen yrityslainoja valtionlainojen kustannuksella. Kehittyvien maiden korkomarkkinat ovat ylipainossa.
Säästöpankkien Varainhoidon allokaationäkemys
| OSAKE | KORKO | |
| 50,0 % | 50,0 % | |
| Suomi | 7,5 | |
| Eurooppa | 17,5 | |
| Pohjois-Amerikka | 15,0 | |
| Aasia-Tyynimeri | 5,0 | |
| Kehittyvät markkinat | 5,0 | |
| Rahamarkkina | 5,0 | |
| Valtionlainat | 7,5 | |
| Yrityslainat (IG) | 20,0 | |
| Yrityslainat (HY) | 10,0 | |
| Kehittyvien maiden valtionlainat | 7,5 |
Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Lokakuun 2021 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.
Lokakuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Kehittyvät Markkinat
”Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, luokittelee suurimman osan maailman noin kahdestasadasta maasta kehittyviksi talouksiksi. Näissä maissa asuu valtaosa maailman väestöstä. Kehittyvien maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on isompi ja kasvaa kehittyneitä talouksia nopeammin.” Lue lisää.
Säästöpankkien Varainhoidon sijoitustiimi
Evgeny Artemenkov, korkosalkunhoitaja; Mark Mattila, korkosalkunhoitaja; Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja; Ilkka Laru, korkosalkunhoitaja; Anders Pelli, osakesalkunhoitaja; Anna Varpula, vastuullisen sijoittamisen asiantuntija; Petteri Vaarnanen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja; Lassi Kallio, salkunhoitaja; Tatu Paasimaa, osakesalkunhoitaja; Johan Hamström, osakesalkunhoitaja; Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja.