Maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentymässä. Energian saatavuus ja sen korkealle kohonnut hinta ovat kasvattaneet sekä kuluttajien että yritysten epävarmuutta tulevasta. Inflaation vastaisessa taistelussa keskuspankit ovat pakotettuja kiristämään rahapolitiikkaa ja samalla jarruttamaan talouskasvua. Inflaation odotetaan kyllä taittuvan laskuun, mutta jäävän kuitenkin keskuspankkien tavoitetasojen yläpuolelle. Oman lisänsä heikentyviin näkymiin tuo Kiina, joka on ollut merkittävä tekijä maailman talouskasvussa. Maan tiukka politiikka koronaviruksen leviämisen estämiseksi on osoittautumassa kasvun esteeksi.

Korkomarkkinoilla korkosijoittajat saivat syyskuusta yhtä haasteellisen kuukauden kuin mitä elokuu oli ollut. Markkinakorot jatkoivat syyskuussa nousuansa kautta linjan, kun julkistetut inflaatioluvut nousivat korkeille tasoille. Pääosa suurista keskuspankeista kiristi rahapolitiikkaansa ja niiden käyttämä retoriikka inflaationvastaisessa taistelussa koveni. Euroopassa keskuspankin 0,75 %-yksikön ohjauskoron nosto oli tähän mennessä pankin suurin kertanosto. Markkinakorkojen nousun seurauksena valtionlainat laskivat syyskuussa 3,8 %.

Korkomarkkinoiden turbulenssilla ei ollut juurikaan vaikutusta sijoittajien reunavaltioilta vaatimiin riskipreemioihin. Huomion arvoista on myös se, että Italian syyskuun loppupuolen ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa ei oikeistokoalition voitto vaikuttanut Italian lainarahasta maksamaan hintaan.

Inflaatioluvuissa on vielä paineita ylöspäin, joten korkomarkkinoille ennustetaan ankeita aikoja vielä ainakin muutaman kuukauden verran. Talouskasvuennusteet povaavat euroalueelle taantumaa ensi vuoden puolelle tultaessa, joten markkinoilla odotetaan EKP:n rahapolitiikan käännöstä kevyempään suuntaan. Keskuspankin inflaatiovastaiset puheet huomioiden, tätä saadaan kuitenkin odottaa tapahtuvaksi vasta ensi vuoden puolella.

Yrityslainamarkkinoilla sekä korkeamman (Investment Grade) että matalamman (High Yield) luottoluokan yrityslainoilta vaadittavat tuottolisät nousivat syyskuussa, tarkoittaen markkinakorkojen nousun kanssa samalla sitä, että kummankin korkosijoitusluokan tuotot jäivät syyskuussa miinukselle. Negatiivisista tuotoista huolimatta näistä ensiksi mainitulla markkinat toimivat hyvin ja yritysten liikkeeseen laskemat lainat kelpasivat sijoittajille. Lainojen arvostustasot ovat nykyisillä tuottolisillä houkuttelevat. Matalan luottoluokan yrityksillä näkymät ovat vaimeammat, eikä uusien lainojen liikkeellelaskuja ole ollut paljon.

Osakemarkkinoiden kehitys syyskuussa oli selkeästi negatiivinen. Markkinat ovat kärsineet keskuspankkien kiristyvästä rahapolitiikasta ja hidastuvista kasvunäkymistä. Kuluneen vuoden kurssilaskujen myötä osakkeiden hinnoissa on jo paljon negatiivista mukana. Siitä huolimatta keskuspankkien kireä rahapolitiikka ja odotettavissa oleva taantuma euroalueella, ja ehkä myös Yhdysvalloissa, voivat painaa kursseja edelleen. Yksi riski on myös se, että ensi vuoden tulosennusteita jouduttaisiin tarkistamaan merkittävästi alaspäin.

Nykyinen sijoitusmarkkina ei tarjoa lyhytaikaiselle sijoittajalle helppoja kohteita, vaikka arvostukset ovatkin korjaantuneet halvan rahan aikaisista tasoista. Energiahintojen nousu ja inflaatio pitävät markkinakoroille nousupainetta yllä toistaiseksi, eivätkä sijoittajat voi enää odottaa keskuspankkien rientävän avuksi, kun markkinat joutuvat ongelmiin. Pandemian jälkeinen kulutuksen kasvu on taittumassa. Energiahintojen nousu, inflaatio ja huoli taantumasta vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseen ja yritysten tuloksentekokykyyn. Varovaisuus näillä markkinoilla on perusteltua, mutta kuten aina, pitkäaikainen sijoittaja voi ratsastaa tämänkin turbulenssin yli.

Euroalueen talousnäkymien heikentyminen jatkui syyskuussa, eikä käännettä parempaan ole näköpiirissä. Supistuva teollisuussektori ja kasvavat inflaatiopaineet ennustavat taloudelle heikkoa kehitystä. Kulutuskysyntä on laskussa, kun kuluttajilta menee yhä suurempi osa käytettävissä olevista tuloista kallistuneeseen energiaan ja ruokaan. Lisäksi syyskuun ennätyskorkea inflaatioluku pakottaa EKP:n nostamaan ohjauskorkoa edelleen, mikä odotettavissa olevan taantuman valossa heikentää talousnäkymiä entisestään.

Talouden hidastuminen näkyy euroalueen yhdistetyssä ostopäällikköindeksissä, joka laski syyskuussa viidettä kuukautta peräkkäin. Näistä kolme viimeisintä lukemaa ovat olleet laajentumisen ja supistumisen rajana pidetyn 50 indeksipisteen alapuolella (syyskuu 48,1, elokuu 48,9). Aktiviteetti laski sekä teollisuudessa että palveluissa, joissa kummassakin ostopäällikköindeksit ovat laskeneet myös viisi kuukautta. Teollisuuden ostopäällikköindeksi laski tasolle 48,4 (elokuu 49,6). Lasku menee pitkälti Venäjän hyökkäyksen ja kallistuneiden raaka-aineiden piikkiin. Palvelusektorin ostopäällikköindeksi laski syyskuussa tasolle 48,8.

Työttömyysaste pysyi elokuussa heinäkuussa saavutetulla ennätysalhaisella tasolla (6,6 %). Euroopan keskuspankille palkkainflaatio ei toistaiseksi ole ollut ongelma, mutta eurooppalaisittain hyvä työvoiman kysyntä ja elinkustannusten nousu asettavat paineita palkkojen nousulle. Keskuspankki voi saada apua odotettavissa olevalta euroalueen heikentyvältä taloustilanteelta, joka vähentää työvoiman kysyntää jatkossa.

Euroalueen alustava inflaatio syyskuulle nousi syyskuussa jälleen kerran odotuksia enemmän uudelle historiallisen korkealle tasolle (syyskuu 10,0 %, elokuu 9,1 %). Nousu oli laaja-alaista energian, ruoan ja palveluiden hintojen noustessa. Ydininflaatio, josta on poistettu ruoan, energian, tupakan ja alkoholin hintojen vaikutus, nousi myös mittaushistoriansa korkeimmalle tasolle (syyskuu 4,8 %, elokuu 4,3 %). Ydininflaatioon kohdistuu jatkossakin nousupaineita. Aikaisemmat toimitusketjuongelmat ovat hieman helpottaneet, mutta tuotantopanosten hinnoissa on edelleen nousupaineita, mikä näkyy myöhemmin inflaatiotasoissa.

Inflaatioluvuissa on painetta ylöspäin vielä jonkin aikaa, kun kesän jälkeen nousseen maakaasun hinnan vaikutukset leviävät laajemmalle talouteen. Vastapainona on joidenkin valtioiden yritykset hillitä energiahintojen nousua hallinnollisilla toimenpiteillä.

Korkeat inflaatioluvut pakottavat EKP:n nostamaan korkojansa jatkossakin, vaikka euroalueen korkean inflaation taustalla on energian ja raaka-aineiden hintojen nousu, eikä holtittomaksi kehittynyt kulutuskysyntä. Ongelmaa ei helpota se, että valtiot ovat energiahintojen nousun seurauksena osin pakotettuja tukemaan talouksia.

Euroopan keskuspankin neuvosto nosti syyskuun alussa pitämässään kokouksessa ohjauskorkojansa 0,75 %-yksikköä. Korkealle kohonnutta inflaatiota vastaan taistelevan keskuspankin koron nosto oli tähän mennessä korkein kertanosto. Nostopäätös oli yksimielinen, vaikka noston suuruudesta käytiin neuvostossa keskustelua. Kokouksesta myöhemmin julkaistusta muistiosta käy ilmi, että neuvosto ennakoi nostavansa korkoa myös jatkossa.

Keskuspankki on pelkästään inflaatiota koskevalla mandaatillaan vaikeassa välikädessä. Ennätyskorkea inflaatiotaso edellyttää pankilta rahapolitiikan voimakasta kiristämistä samalla, kun euroalueen talous on kääntymässä taantumaan tulevien kuukausien aikana. Ainakin tässä vaiheessa pankki painottaa inflaation taittamista laskuun ja markkinoiden inflaatio-odotusten hillitsemistä talouden taantuman kustannuksella. Tässä pankin pääasiallisena työvälineenä on ohjauskorko. Pankki ei ole toistaiseksi ajamassa tasettansa aktiivisesti alas toisin kuin Yhdysvaltojen keskuspankki. Myös aikaisemmin taseeseen ostettujen arvopapereiden erääntyessä niiden edelleen sijoittamista jatketaan.

Keskuspankki muutti myös talousennusteitansa. Euroalueen talouden reaalikasvun odotetaan olevan ensi vuonna 0,9 %, kun entinen ennuste oli 2,1 %. Päivitettykin ennuste on korkeampi kuin mitä markkinat tällä hetkellä ennustavat. Pankin ennusteet tulevien vuosien inflaatiotasoista myös muuttuivat. Ensi vuoden uusi ennuste on 5,5 % (entinen 3,5 %) ja vuodelle 2024 vastaavasti 2,3 % (2,1 %).

Keskuspankkiirien puheet koronnostojen tarpeesta ovat syyskuun aikana koventuneet. Näin siitä huolimatta, että odotukset talouskasvun taittumiselle laskuun ja sen seurauksena inflaation hidastumiselle ensi vuoden aikana ovat kasvaneet. On mahdollista, että kasvun hidastumisen lisäksi ohjauskorkoja on nostettava odotettua enemmän, jotta inflaatio laskisi keskuspankin tavoitetasolle. Pankin seuraava korkopäätös julkistetaan 27.10.2022.

Ilkka Laru, salkunhoitaja

Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvaneen maltillisesti menneellä kolmannella vuosineljänneksellä kahden negatiivisen kasvun neljänneksen jälkeen. Jatkon osalta kasvunäkymät ovat vaimeammat keskuspankin yhä kiristäessä rahapolitiikkaansa. Korkeat markkinakorot ovat jo heikentäneet kiinteistömarkkinoiden näkymiä. Myös toistaiseksi vahvan työllisyystilanteen nähdään heikentyvän ensi vuodelle tultaessa, kun Fedin tiukentuvat rahapolitiikka vähentää työvoiman kysyntää.

Pandemian jälkeisellä kulutustottumusten muutoksella on ollut vaikutuksensa teollisuuteen. Sektorin näkymät ovat maltillistuneet varastojen täydennyttyä ja kuluttajien siirtyessä tavaroiden ostamisesta palveluiden puolelle. Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) laskikin syyskuussa odotettua enemmän tasolle, jolla se on ollut viimeksi runsas kaksi vuotta sitten (syyskuu 50,9, elokuu 52,8). Sektorin kasvua hidasti edelleen vähentynyt tavaroiden kysyntä ja hieman heikentynyt työllisyys. Positiivisella puolella oli edelleen materiaalikustannusten laskeminen tarjontaongelmien helpottuessa ja lisäksi öljyn ja muiden raaka-ainehintojen laskiessa.

Palvelusektorin kehitys jatkui suotuisana syyskuussa siitä huolimatta, että sektorin ostopäällikkö indeksi laski hieman elokuusta (syyskuu 56,7, elokuu 56,9). Korkea inflaatio ja kiristyvä rahapolitiikka ovat hieman vähentäneet kysyntää. Sen sijaan sektorin työllisyys on parantunut.

Yhdysvaltojen syyskuun työmarkkinalukuja voidaan pitää vielä toistaiseksi suhteellisen vahvoina, vaikka syyskuun maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen lisäys oli elokuuta hieman pienempi (syyskuu 263 000, elokuu 315 000). Keskituntiansioiden nousu maltillistui edelleen, mutta taso on edelleen korkea. Vuodentakaiseen verrattuna ansiot nousivat 5,0 %.

Työvoiman osallistumisaste laski syyskuussa hieman elokuusta (syyskuu 62,3 %, elokuu 62,4 %). Osallistumisasteen lasku tarkoittaa työvoiman tarjonnan heikkenemistä ja tiukan työmarkkinatilanteen jatkumista. Työttömyysaste oli syyskuussa 3,5 %. Lasku elokuusta (3,7 %) johtui työvoiman vähentymisestä. Vahva työvoiman kysyntä asetta palkoille nousupaineita ja pakottaa osaltansa keskuspankin jatkamaan vielä toistaiseksi kireää rahapolitiikkaa.

Jos elokuun työllisyysluvut toivat keskuspankille aikaisemmin pienen toivonpilkahduksen työmarkkinatilanteen helpottumisesta, niin syyskuu oli varmastikin pienoinen pettymys. Työpaikkojen lisäys oli kyllä elokuuta hieman pienempi, mutta työmarkkinoiden kokonaistilanne työvoiman tarjonnan vähentyessä ja keskituntiansioiden kasvun pysyessä korkeana ennakoi palkkainflaatiota ja edellyttää keskuspankilta toimenpiteitä.

Yhdysvaltojen keskuspankin avomarkkinakomitea nosti odotetusti syyskuun kokouksessaan ohjauskoron vaihteluväliä jo kolmannen kerran peräkkäin 0,75 %-yksikköä. Edellinen vastaava nosto tapahtui heinäkuussa ennen elokuun kokoustaukoa. Ohjauskoron vaihteluväli on nyt 3,00 % - 3,25 %. Yksimielisen nostopäätöksen tehneen komitean näkemys tulevasta ohjauskoron kehityksestä on kesän jälkeen jyrkentynyt korkealle kohonneen inflaation ja vahvan talouskasvun seurauksena. Koron odotetaan olevan vuoden lopussa noin 4,5 % tasolla, joka toteutuessaan tarkoittaisi yhteensä 1,25 %-yksikön nostoa jäljellä olevissa kahdessa kokouksessa marraskuussa ja joulukuussa. Nostot voisivat saada vielä jatkoa ensi vuoden alun aikana.

Komitean aikaisempaa jyrkempi näkemys tarvittavasta ohjauskoron kehityksestä oli markkinoille pienoinen yllätys. Syyskuun kokouksen yhteydessä komitea ennakoi ohjauskoron pysyvän korkeammalla tasolla pidempään. Inflaationvastaisessa taistelussaan keskuspankki huomioikin työllisyyskehityksen aikaisempaa enemmän. Syyskuun suhteellisen vahvojen työllisyyslukujen jälkeen, markkinoilla odotetaankin keskuspankilta neljättä peräkkäistä 0,75 %-yksikön ohjauskoron nostoa seuraavassa kokouksessa, jonka jälkeen olisi tilaa vielä ehkä muutamalle maltillisemmalle nostolle. Neuvosto ei kokousta lokakuussa. Seuraava korkopäätös julkaistaan 2.11.2022.

Syyskuu oli erittäin mollivoittoinen osakemarkkinoilla. Hidastuva kasvu, korkea inflaatio ja aggressiivinen rahapolitiikka huolestuttivat sijoittajia. Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI Maailma -indeksi laski -8,4 % paikallisissa valuutoissa mitattuna. Vuoden alusta lähtien keskeiset osakemarkkinat ovat laskeneet n. 20-25 %:ia.

Lähestymme vuoden kolmannen vuosineljänneksen tulosraportointikautta. Viime viikkojen aikana yrityksiltä on tullut kysyntään ja kustannuspaineisiin liittyviä tulosvaroituksia. Tästä huolimatta odotamme, että raportoidut tulokset tulevat edelleen olemaan kohtalaisen hyviä. Suurin huomio kuitenkin kohdistuu yritysjohdon näkemyksiin lähitulevaisuuden kysyntänäkymistä, hinnoitteluvoimasta, tilauskirjojen kehityksestä sekä saaduista tilauksista. Arvioimme, että yritysjohdon kommentit tulevat olemaan varovaisia, ja markkinaosapuolet joutuvat tarkistamaan ensi vuoden tulosennusteitaan alaspäin.

Lyhyellä aikavälillä odotamme, että paine osakemarkkinoilla jatkuu. Markkinatunnelma on kuitenkin jo tällä hetkellä hyvin synkkä. Nopeaa ja jyrkkää laskua seuraa usein ainakin pieni rekyyli ylöspäin. Hyvin paljon negatiivista uutisvirtaa on jo hinnoiteltu sisään kursseihin, eteenkin suhdanneherkempien yhtiöiden kohdalla. Tulosennusteet ovat kuitenkin edelleen liian korkealla tasolla.

Sijoittajalle vallitseva synkistely luo kuitenkin mahdollisuuksia pidemmän aikavälin tuotto-odotusten noustessa. Näemme houkuttelevia pidemmän aikavälin mahdollisuuksia eteenkin voimakkaasti laskeneissa suhdanneherkissä yhtiöissä.

Johan Hamström, osakesalkunhoitaja

Korot nousivat voimakkaasti syyskuussa korkean inflaation aiheuttaman rahapolitiikan kiristyksen ajamana. Kaikki suuret keskuspankit (pl. Japanin keskuspankki) kiristivät rahapolitiikkaansa. Varsinkin Euroopan keskuspankki (EKP) yllätti aggressiivisella viestillään ja historian suurimmalla ohjauskorkojen nostollaan.

Niin lyhyet kuin pitkätkin korot tekivät uusia kuluvan syklin huippuja. 12 kuukauden Euribor nousi selvästi yli 2,5 prosentin ja Saksan 10 vuoden korko kävi jo 2,3 prosentin tienoilla kääntymässä. Swap-korkokäyrä kääntyi syyskuun aikana laskevaksi, jonka voi nähdä ennustavan taantumaa. Korkojen nousu syöksi korkosijoitusten tuotot murheellisiksi syyskuussa ja kaikki korko-omaisuusluokat rahamarkkinaa lukuun ottamatta laskivat yli 3 prosenttia.

Näemme, että rahapolitiikan kiristys jatkuu kuluvan vuoden lopulle, jonka jälkeen nopean ja voimakkaan korkojen noston vaikutukset talouteen alkavat näkyä dramaattisella ja ei toivotulla tavalla. Pitkien korkojen noususta on nyt suurella todennäköisyydellä nähty suurin osa.

Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja

Pidimme sijoitussalkkumme painotukset muuten ennallaan, mutta nostimme markkinakorkojen voimakkaan nousun jälkeen korkeamman luottoluokan yrityslainat neutraalista ylipainoon ja lisäksi nostimme korkoriskin alipainosta neutraaliin.

Osakemarkkinoiden tunnelma kääntyi kesän suotuisten näkymien jälkeen syksyn alkaessa huonompaan suuntaan. Euroalueella energiahintojen nousu syö kuluttajien ostovoimaa ja heikentää talouden näkymiä. Venäjän aloittamalle hyökkäyssodalle ei ole nopeaa loppua näkyvissä, mikä pakottaa Euroopan sopeutumaan korkeaan energian hintaan jatkossakin. Talouskasvun hidastumisen ja inflaatiota vastaan taistelevan keskuspankin kiristyvän rahapolitiikan odotetaan heikentävän yritysten tulosnäkymiä. Myös Yhdysvalloissa korkeat inflaatioluvut pakottavat keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaansa.

Markkinakorkojen nousu on ollut ripeää. Korkomarkkinoita hallinnut teema on ollut keskuspankkien huoli inflaationäkymistä ja kohonneiden inflaatiolukujen aiheuttama paine ylöspäin erityisesti lyhyissä koroissa. Korkokäyrät ovatkin tasaantuneet lyhyiden korkojen noustessa pitkiä korkoja nopeammin.

Markkinakorkojen myötä myös yrityslainoilta vaadittavat tuottolisät (riskipreemiot) ovat nousseet houkutteleville tasoille. Nostimmekin neutraalipainossa olleet korkeamman luottoluokan yrityslainat ylipainoon. Markkinakorkojen nousun seurauksena nostimme myös alipainossa olleen korkoriskin neutraaliin.

Salkun osakeriski on siis edelleen lievässä alipainossa. Pidämme eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset osakkeet alipainossa kaikkien muiden osakesijoitusluokkien ollessa neutraalipainossa. Euroopan osakemarkkina on suhdanneherkkä ja maanosan talous kärsii eniten Venäjän aloittaman sodan vaikutuksista. Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat olleet haastavasti hinnoiteltu ja markkinat kärsivät nousevista koroista ja heikkenevästä rahoitustilanteesta.

Korkosijoituksissa pidämme matalan luottoluokan yrityslainat selkeässä ylipainossa ja kehittyvien maiden lainat lievässä ylipainossa. Korkeamman luottoluokan yrityslainat ovat nyt ylipainossa ja rahamarkkinat ovat alipainossa. Valtionlainojen osalta näemme markkinakorkojen nousun heikentävän tuottonäkymiä ja pidämmekin valtionlainat toistaiseksi lievässä alipainossa.

Valitsemme kuukausittain ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista. Syyskuun 2022 kuukauden rahaston sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Syyskuun kuukauden rahasto: Säästöpankki Yrityslaina

”Säästöpankki Yrityslaina sijoittaa varansa eurooppalaisten yritysten joukkovelkakirjalainoihin, joilla on hyvä luottoluokitus (IG). Rahasto voi myös tuotto-odotuksen nostamista varten sijoittaa alhaisen luokittelun (max 10 %) sekä luokittelemattomiin (max 10 %) yrityslainoihin. Salkunhoitaja vaihtui rahastossa 1.11.2018. Sijoitusfilosofia on pitkäjänteinen sijoittaminen, jossa keskitymme pääoman turvaamiseen ja vakaaseen kuponkituottoon. Painotamme yhtiöitä, joilla on vahva markkina-asema ja ne toimivat vakailla markkinoilla.”