Globaali talouskasvu on hidastumassa. IMF:n tammikuisen ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa kuluvana vuonna 2,9 %. Se tarkoittaa keskimääräistä vaisumpaa kasvua. Tätä voidaan pitää kuitenkin vallitsevassa ympäristössä hyvänä uutisena. Vielä viime vuoden loppupuolella vallitsi vahva näkemys siitä, että maailmantalous on ajautumassa taantumaan. Alkuvuoden aikana sen sijaan on vahvistunut näkemys, että pahimmat pelot eivät ole toteutumassa ja taantumaltakin voidaan välttyä monissa maissa.

Talvi on ollut leuto ja pelättyä sähköpulaa ei olla nähty. Myös energian hinnat ovat laskeneet. Tämä on parantanut erityisesti Euroopan talouden näkymiä. Tätä painotti myös Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde Suomen vierailunsa yhteydessä helmikuun loppupuolella. Vaikka euroalue ehkä välttääkin taantuman, ei talouskehitystä voi ruusuiseksi kuvata. Parhaimmillaankin BKT:n kasvu on tänä vuonna vaisua.

USA:ssa julkaistu talousdata oli helmikuussa odotuksia parempaa. Yksityinen kulutus on pysynyt korkealla, mutta jatkossa korkojen nousun uskotaan iskevän myös kuluttajien kulutusintoon. Työllisyystilanne on edelleen vahva. Sen sijaan asuntomarkkinoilla kehitys on ollut erittäin heikkoa ja korkokäyrä ennustaa taantumaa. Data kertoo siis hieman ristiriitaista viestiä USA:n talouden tilasta. Joka tapauksessa koko vuoden tasolla kasvu on hidastumassa selvästi viime vuoden 2,1 %:sta lähemmäs nollaa.

Kiinan talous on puolestaan lähtenyt elpymään ripeästi koronasulkujen päättymisen jälkeen. Kiinan talouskasvuennusteita onkin nostettu kautta linjan. Viime vuonna Kiinan talous kasvoi 3 % ja tälle vuodelle odotetaan yli 5 %:n kasvua. Kiina onkin yksi niistä harvoista maista, joissa kasvu kiihtyy kuluvana vuonna.

Ekonomistina on helppo iloita odotuksia paremmasta talousdatasta, mutta kyseessä on kaksiteräinen miekka. Talouden kohtuullisen hyvä vire nimittäin tarkoittaa samalla sitä, että inflaatio ei ehkä laskekaan niin nopeasti, kun vielä aikaisemmin odotettiin. Tämä puolestaan johtaa siihen, että keskuspankit joutuvat kiristämään rahapolitiikkaansa enemmän kuin vielä tovi sitten ajateltiin. Viime viikkoina odotukset koronnostoista ovatkin lisääntyneet.

Iso kuva on kuitenkin edelleen se, että suurin korkojen nousu lienee jo takana päin, vaikka lähikuukausina vielä koronnostoja nähdäänkin. Myös inflaation odotetaan maltillistuvan kuluvan vuoden aikana, vaikka se ei tapahdukaan suoraviivaisesti kuukausi kuukaudelta ja tahti on todennäköisesti hitaampaa, kuin mitä keskuspankit toivoisivat.

Vaikka euroalueen talous on ainakin toistaiseksi välttänyt taantuman, näin ei ole Suomen osalta. Suomen talous on jo taantumassa, sillä bkt supistui viime vuoden 3. ja 4. neljänneksellä. Kokonaisuutena Suomen talous kasvoi 2,0 % viime vuonna, mutta näinkin ripeä kasvu perustuu alkuvuoden hyvään vetoon. Loppuvuonna talous tosiaankin jo supistui.

Odotamme Suomen talouden supistumisen jatkuvan vielä alkuvuonna 2023. Vuoden jälkipuoliskolla päästään taas kasvuun kiinni. Taantuma jäänee siis onneksi lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Etenkin kuluttajien ahdinko alkaa helpottaa vuoden edetessä, kun inflaatio maltillistuu ja palkankorotukset tuovat helpotusta ostovoiman supistumiseen. Yritysten tuloskunto on heikentymässä, mutta mitään dramaattista pudotusta tuskin nähdään. Kokonaisuutena odotamme kuitenkin talouskasvun jäävän 0,7 % miinukselle vuonna 2023.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

MSCI Maailma -indeksin tuotto oli paikoillaan helmikuussa ja vahvin markkina oli Eurooppa, joka nousi 1,8 % kuukauden aikana.

Tammikuun vahva kehitys ei saanut jatkoa, koska inflaatio näyttää helmikuun datapisteiden valossa juurtuneen pysyvämmäksi mitä aikaisemmin odotettiin. Helmikuun aikana julkaistut taloustilastot olivat melko vahvoja, jotka myös ruokkivat ajatusta siitä, että inflaatiopaineet pysynevät päällä jonkin aikaa. Lyhyen ja pitkän pään korot nousivat ja painoivat osakekursseja erityisesti Yhdysvalloissa. IMF:n nosti maailman BKT-kasvuennustetta osittain Kiinan luovuttua koronarajoituksista. Kiinan hiljattain julkaisemat ostopäällikköindeksit osoittivat talousaktiviteetin lähteneen ripeästi liikkeelle. Markkinat punnitsevat nyt kasvunäkymien hienoista paranemista ja mahdollisesti rahapolitiikkaa, joka on kireämpää pidempään.

Tuloskausi ei ole tuonut mukanaan suuria yllätyksiä. Kysyntä hidastuu, mutta yritysjohdon kommentit ovat edelleen varovaisen optimistisia. Toimitusketjut ovat hyvää vauhtia normalisoitumassa ja hyödykkeiden aiheuttama hintapaine hellittämässä. Työvoimakustannusten nousu on vielä edessä. Vuoden alusta lähtien globaali teknologiasektori on leikannut työpaikkoja yli sadallakymmenellätuhannella. Työmarkkina on edelleen vahva Yhdysvalloissa huolimatta teknologiasektorin suurista vähennyksistä. Nämä työpaikkavähennykset eivät ole vielä vaikuttaneet palkkainflaatioon, vaikkakin osa yrityksistä USA:ssa sanoo työtekijöiden saatavuuden parantuneen.

Markkinatunnelma on ollut vahva erityisesti Euroopan osalta, kun pahimmat skenaariot energian riittävyydestä eivät toteutuneet. Saksan BKT:n kasvuennustetta on nostettu ja tämänhetkisten arvioiden mukaan se olisi hieman plussan puolella, 0,2 %, kun aikaisemmat ennusteet viitoittivat -0,6 % supistumista. Parantuneet BKT-ennusteet ovat nousevien korkojen ohella tukeneet pankkisektoria, koska tämä pienentää luottotappioiden todennäköisyyttä.

Pidämme tällä hetkellä osakepainotuksen neutraalissa, koska talouskehityksen suunnanmuutoksesta on suuri epävarmuus. Markkinat ovat saaneet paljon positiivisia uutisia, mutta myös negatiivisia. Rahastoissa olemme edelleen varovaisia mitä tulee suhdanneherkkiin yhtiöihin. Emme usko, että näiden kurssit hinnoittelevat taantuman mahdollisuutta.

Anders Pelli
osakesalkunhoitaja

Riskisentimentti markkinoilla on hieman hyytynyt viime aikoina. Syy heikkoon kehitykseen on inflaatiodatan vahvuus ja kasvaneet odotukset siitä, että keskuspankit kiristävätkin odotuksia enemmän ja pidempään. Euroalueen inflaatio oli helmikuussa 8,5 %:n kasvussa ja erityisesti pohjainflaation ennätyskorkea 5,6 % taso ei anna Euroopan keskuspankille aihetta pysäyttää koronnostoja lähiaikoina.

Markkinoilla keskuspankkien koronnosto-odotukset ovat kohonneet ja ohjauskorkojen odotetaan nyt olevan huipputasoillaan Yhdysvalloissa 5,5 %:ssa tämä vuoden syksynä ja Euroopassa vastaavasti 4 %:ssa ensi vuoden alkupuolella. Odotukset siitä, että milloin korkoja päästään laskemaan, ovat siirtyneet pitkälle ensi vuoteen. Inflaatio-odotukset ovat olleet myös nousussa ja kohonneet noin 2,5 % tasoille Euroopassa.

Helmikuussa korot olivat nousussa ja yrityslainojen riskilisien lasku loiveni. Tämän takia toteutuneet tuotot olivat heikot. Valtiolainat Euroopassa tuottivat -2,33 %, alhaisen riskin yrityslainat -1,44 % ja korkean riskin yrityslainat -0,1 %.

Alkuvuoden talousdata on ollut yllättävän vahvaa, eikä inflaatio ole hellittänyt, joten keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä ja koronnostoja on vielä edessä. Näin ollen korkohuippu on siirtynyt kauemmaksi tulevaisuuteen ja talouden kestokykyä koetellaan tässä nousevassa korkoympäristössä. Toistaiseksi talouden kestokyky on ollut yllättävän vahvaa, mutta vaikutukset tulevat viiveellä reaalitalouteen ja uskomme, että suurimmat vaikutukset ovat vasta edessä.

Mark Mattila
korkosalkunhoitaja

Valitsemme ajankohtaisen rahaston Säästöpankin sijoitusrahastoista: Säästöpankki Pitkäkorkon sekä aiempien kuukauden rahastojen esittelyt löydät täältä.

Eurovaltioiden joukkovelkakirjalainoista on tullut pitkän hiljaiselon jälkeen taas mielenkiintoinen sijoituskohde. Nuo jvk-lainat eli bondit ovat pitkän koron sijoituksia, joiden arvo muuttuu markkinakorkojen mukaan käänteisesti, eli korkojen noustessa nykyisten sijoitusten arvo laskee. Tästä ilmiöstä näimme karmaisevan esimerkin viime vuonna pitkien korkojen noustua negatiivisen puolelta yli 3 prosentin tasolle eurovaltioiden keskimääräistä korkoa tarkasteltaessa.

Eurovaltioiden bondit olivat pitkään tylsä tai jopa luotaantyöntävä kohde sijoitettavalle varallisuudelle, kun Euroopan keskuspankki (EKP) harjoitti epätavanomaisen kevyttä rahapolitiikkaa painamalla pitkiä korkoja alaspäin massiivisilla osto-ohjelmillaan. Se onnistui painamaan ne niin alhaisiksi, että ajoittain liikuttiin pitkiäkin aikoja negatiivisten korkojen parissa. Mm. Saksan korot olivat kevään 2019 ja tammikuun 2022 välillä lähes poikkeuksetta miinusmerkkisiä pl. aivan pisimmät korot, kuten 30-vuotinen.

Edellä mainitun matalina pitkän koron sijoituksista puuttui kaksi olennaista tekijää, jotka tekevät niistä houkuttelevan sijoituskohteen. Ensimmäinen on tietysti puuttunut juokseva korko, jota ei käytännössä ollut. Toinen tekijä oli lähes olematon vara liikkua koroissa alaspäin. Korkojen laskiessa, nykyisten korkosijoitusten arvo nousee ja näin tapahtuu yleensä markkinoiden panikoidessa asiasta tai toisesta. Eli suurempiriskisten omaisuusluokkien laskiessa on pitkän koron sijoituksilla ollut tapana nousta korkojen laskun myötä. Tällöin ne tasapainottavat sijoittajan salkkua, toimien ikään kuin salkkuvakuutuksena laskemalla salkun kokonaisriskiä.

Nyt Eurovaltioiden bondien keskikorko on n. 2,8 % ja taantuman iskiessä laskuvaraa on, joten molemmat ehdot omaisuusluokan ”sijoituskelpoisuudelle” täyttyvät.

Mikko Rautiainen
Korkosalkunhoitaja