Lainaneuvottelut edessä – miten voin valmistautua?

Laina-asiat ja etenkin asunnon ostoon liittyvät asuntolaina-asiat aiheuttavat ajoittain harmaita hiuksia kuluttajille. Unelmien toteuttamisen haasteena kuulee yleensä olevan ”Ymmärränkö minä niistä laina-asioista mitään ja mitä minun täytyy niistä tietää?”. Tämä onkin luonnollista, koska elämässä ei lainaa olla ottamassa kovin usein, ja useille se on vieläpä ensimmäistä kertaa elämässä. Onkin lohdullista, että sitä varten me olemme Säästöpankissa olemassa ja tavoitteena on tehdä lainan ottamisesta mahdollisimman helppoa jokaiselle asiakkaalle. Nostan tässä tekstissä kolme usein kuultua kysymystä esiin ja kerron niihin vastaukset.

Kuvassa: Rahoituspäällikkö Tuukka Alanko

Ensimmäinen iso kysymys on usein ”kuinka paljon minä voin saada lainaa ja minkä suuruiseen lainaan minun maksukykyni riittää?” Tämä on hyvä kysymys, eikä se ole aina niin yksiselitteinen asia ja vaatii aina hiukan selvittelyä. Jonkin näköisenä ohjenuorana voi pitää sitä, että lainanhoitomenot, eli luoton kuukausittaiset maksut pitäisi olla sellaiset, että ne pystyy omasta työtulostaan sujuvasti maksamaan ja rahaa jää myös mukavasti muuhun elämiseen. Ajoittain tässä käytetään laskennallisena arvona noin 40 %:n osuutta nettopalkasta, mutta toki poikkeuksiakin on ja nettotulojen suuruus myös vaikuttaa asiaan. Sanoisin, että yleisesti paras tapa on etsiä asunto suunnilleen oikeasta hintaluokasta ja kun sopivan oloinen kohde löytyy käydä sen pohjalta neuvottelut pankin kanssa siitä, onko tämän tyyppinen kohde mahdollinen minulle ja minun maksukyvylleni. Jos pankki antaa asialle vihreää valoa niin tietää, että vaikka tätä kohdetta en päätyisi ostamaan niin minulla on tarkempaa tietoa siitä, että tämänkaltainen ja tässä hintaluokassa oleva asunto on minulle mahdollinen, jolloin jatkossa asunnon etsiminen on helpompaa.

Tiivistettynä, kohde täytyy olla sinun talouteesi ja elämäntilanteeseesi sopiva, ja sen sijaan että etsitään maksimi lainamäärää, etsitään järkevä ja maksukykyysi sopiva kohde.

Kuinka pitkän laina-ajan teiltä luottoon saa maksimissaan?

Toinen iso kysymys on se ”kuinka pitkän laina-ajan teiltä luottoon saa maksimissaan?” Tämäkin on hyvä kysymys, johon kannattaa hetkeksi pysähtyä. Laina-ajat vaihtelevat paljon, riippuen usein siitä, onko kyseessä asuntolaina, kulutusluotto tai esimerkiksi remonttilaina. Yhtä oikeaa vastausta ei ole siis olemassa. Tässäkin kysymyksessä olennaista on löytää sellainen laina-aika ja sellainen maksuerä, joka soveltuu sinun talouteesi parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan, että puhuttaisiin laina-ajasta, kääntäisin keskustelun mieluummin siihen, että kuinka paljon asiakas pystyy ja haluaa maksaa luottoa kuukaudessa niin, että muuhun elämiseen jäävän rahan määrä on asiakkaan elämisen kannalta riittävää. Jos maksuerä jää muiden haaveiden lomassa esimerkiksi asuntolainassa kovin pieneksi laina-aikaa voi pidentää tiettyyn rajaan asti. Toinen millä maksuerään voi vaikuttaa on asunnon hinnan suuruus, josta jo puhuttiin aiemmin tässä kirjoituksessa. Kun nämä molemmat asettuvat balanssiin löydetään sinulle ratkaisu, jossa ratkeaa nämä molemmat asiat eli saadaan asunnon hintahaitari määriteltyä ja siihen sopiva maksuerä, jolla laina-aika on järkevä.

Mikä on vakuus?

Kolmas yleinen kysymys on usein ”mikä on vakuus?” Vakuudella tarkoitetaan omaisuutta, joka pantataan luottojen maksun vakuudeksi luoton maksun turvaamiseksi. Vakuuksien tarvittava määrä vaihtelee riippuen esim. vakuuksien sijainnista, kunnosta yms. Nämä asiat selviävät aina parhaiten neuvotteluissa. Toinen yleinen termi on takaus, jolla tarkoitetaan henkilökohtaista sitoutumista luoton hoitoon, mikäli velallinen ei vastuistaan selviäisi. Takauksia on tarjolla myös maksullisesti, kuten esimerkiksi asuntolainoissa valtiontakaus ja mahdolliset pankkien omat takaukset, joita luotoille tarjotaan. Takaus on vakuuksia selkeämpi termi, ja vakuuksia on monenlaisia, mutta koitan nyt selventää kahta yleisintä vakuuden muotoa.

Panttikirja

Esimerkiksi kiinteistöistä (omakotitalo, mökki, yms.) vakuudeksi pankkiin tulee panttikirjat. Niiden avulla pankki pystyy panttaamaan kiinteistön vakuudeksi luotolle maapohjaan sidottuna. Yleinen harhaluulo on, että panttikirjojen arvo on sama kuin asunnon arvo, mutta todellisuudessa panttikirjoja pitää olla riittävästi siihen luottoon nähden, jota niitä vastaan on otettu. Eli käytännössä niitä voi olla vähemmän tai enemmän kuin omakotitalon todellinen käypäarvo on. Toinen yleinen vakuusluokka on asunto-osakkeet, joihin liittyy osakekirja. Jokainen asunto-osake on yksilöity osakekirjalla, joka käytännössä toimii kyseisen asunnon omistusasiakirjana. Osakekirjan kannalta tilanne on yksinkertaisempi kuin kiinteistön panttikirjojen, koska osakekirjalla ei ole erillistä nimellisarvoa vaan se on aina asunto-osakkeen todellisen hinnan arvo, jolloin se on myös helpompi asiakkaan ymmärtää.

Laina-asioissa on monta muuttujaa

Kuten näistä kolmesta yleisimmästä kysymyksestä huomaa on laina-asioissa aina monta muuttujaa, ja lainat harvoin ovat täysin yksinkertaisia suoraan hyllystä otettavia tuotteita, jotka olisivat joka kerta samanlaisia. Kuitenkin vastaus alkuperäiseen kysymykseen, eli siihen mitä asiakkaan täytyy lainaneuvotteluun tullessaan tietää, on hyvin yksinkertainen. Ei hirveästi mitään! Me olemme täällä juuri siitä syystä, että neuvomme ja ratkaisemme näitä asioita yhdessä asiakkaan kanssa. Asioista kannattaa tulla neuvottelemaan hyvissä ajoin, ja varmasti löydämme ratkaisun, johon olet tyytyväinen ja joka on linjassa myös sen kanssa, että pystyt nauttimaan elämästä myös lainan ottamisen jälkeen! Tähän liittyen kannattaa blogisarjaa seurata myös tulevaisuudessa, koska tulossa on myös muun muassa tietoa siitä, että mitä muita talouden turvaamisen ratkaisuja lainan ottamisen yhteydessä on hyvä miettiä ja kartoittaa. Meidän päämäärämme Säästöpankissa on, että asiakkaamme nukkuvat yönsä hyvin ainakin sen osalta, että raha-asiat ovat luotettavissa ja osaavissa käsissä, sen eteen teemme töitä joka ikinen päivä.