Varainhoidon markkinakatsaus syyskuu 2024

Vielä keväällä virisi toivo siitä, että globaali teollinen suhdanne olisi elpymässä. Tämä tekisi hyvää erityisesti Suomen vientinäkymille, sillä tavaravientimme kulkee tyypillisesti käsi kädessä globaalin teollisuussuhdanteen kanssa.

Viime aikoina teollisuudesta saadut luvut ovat kuitenkin olleet odotuksia heikompia ja teollisuusyritysten luottamus on edelleen matalalla tasolla ympäri maailman. Korkojen lasku toisaalta tuo hiljalleen helpotusta tilanteeseen.

USA:ssa inflaatiopelot ovat hiljalleen laantuneet ja koska markkinoilla on aina tapana olla jostain huolissaan, on seuraavaksi pelonaiheeksi nostettu USA:n ajautuminen taantumaan. Tämän hetken tilastotiedon valossa taantuman riski on kuitenkin yhä varsin pieni. Talouskasvu on toki hidastumassa, mutta maltillisesti. USA:n keskuspankin odotetaan lisäksi aloittavan koronlaskut syyskuussa, mikä elvyttää taloutta. Tulevina kuukausina lähestyvät presidentinvaalit toisaalta lisäävät epävarmuutta.

Euroalueen talousuutisvirtaa vaivaa alakuloisuus. Vuoden toisella neljänneksellä talous kyllä kasvoi, mutta vaatimattomasti 0,3 % edellisneljänneksestä (USA:ssa vastaava kasvuluku oli 0,7 %). Kuluttajat ovat yhä varovaisia ja teollisuuden ostopäällikköindeksit puhuvat tuotannon supistumisen puolesta. Palvelualoilla menee hieman paremmin ja elokuussa nähtiin jälleen pientä piristymistä palvelualan yritysten ostopäällikköindeksissä. Se tosin selittynee pitkälti olympialaisten tuomalla hetkellisellä boostilla Ranskan palvelusektorille.

Euroalueen inflaatio laski elokuussa 2,2 %:iin, mikä viitoittaa tietä Euroopan keskuspankin seuraavalle koronlaskulle syyskuussa. Koronlasku on erittäin tervetullut myös Suomen talousnäkymien osalta.

Suomen talous taapertaa eteenpäin huterin askelin

Suomen talouskehitystä katsoessa tulee mieleen kävelemään opetteleva taapero; eteenpäin mennään, mutta huterin askelin. Suomen BKT kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,3 % ja varmisti näin taantuman jääneen taakse. Kasvu on kuitenkin varsin vaatimatonta.

Jatkossa Suomen talouskehitykseen vaikuttaa niin myötä- kuin vastatuuliakin. Korkojen lasku on yksi merkittävimmistä myönteisistä tekijöistä, sillä Suomen talous on varsin herkkä korkotason muutoksille. Myös kuluttajien ostovoima on kasvussa, mikä ylläpitää yksityistä kulutusta. Vastatuulena sen sijaan toimii työllisyystilanne, joka arviomme mukaan heikkenee vielä tovin. Myös kuluttajien luottamus on jäänyt lillumaan matalalle tasolle. Kokonaisuutena odotamme Suomen BKT:n supistuvan 0,3 % vuonna 2024, kunnes ensi vuonna päästään tukevammin kasvuun kiinni ja talous kasvaa 1,7 %.

Henna Mikkonen

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

(Suomi, BKT:n kasvu kalenterivuosittain, % vuodentakaisesta)

Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI Maailma-indeksi nousi hieman kuukauden aikana (+0,2 %). Alkukuusta nähtiin muutaman päivän kestänyt korjaus (-8 %). Sijoittajat huolestuivat Yhdysvaltojen talousdatan heikkoudesta sekä Japanin keskuspankin yllättävästä koronnostosta. Osakemarkkinat palasivat nopeasti nousu-uralle tilanteen rauhoittuessa. Loppukuusta Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajan kommentit koronlaskusyklin alun lähestyessä (syyskuussa) auttoi myös markkinakehitystä.

Vuoden toisen neljänneksen tuloskausi oli odotusten mukainen. Kasvu jatkui hyvänä ja yritysjohdon kommentit olivat positiivisia, hidastuvasta toimintaympäristöstä huolimatta. Ilman suurempia yllätyksiä arvioimme positiivisen vireen jatkuvan osakemarkkinoilla, tosin alkuvuotta lievemmällä kulmakertoimella. Markkinatunnelmaindikaattorit ovat selkeästi koholla ja eteenkin isojen teknologiayhtiöiden kehitykseen kohdistuu haastavia odotuksia. Tämä on keskeisin riski osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kehityksen osalta.

Pidämme osakkeet ylipainossa. Talousdatan hidastumisesta huolimatta odotamme tuloskasvun jatkuvan. Arvioimme, että alkava koronlaskusykli tukee toimintaympäristön kehitystä sekä riskinottohalukkuutta.

Johan Hamström

osakesalkunhoitaja

Edellinen kuukausi oli markkinoilla tapahtumarikas. Varsin rauhallisen kesän jälkeen saatiin kuunvaihteeseen jonkin verran negatiivista uutisvirtaa, mikä aiheutti melko ison korjausliikkeen markkinoilla. Yhdysvalloista julkaistiin odotuksia heikommat työllisyysluvut ja Japanista saatiin haukkamaisia kommentteja keskuspankilta tulevan rahapolitiikan kiristyksen suhteen. Sijoittajat ovat ottaneet lainaa Japanin jeneissä ja sijoittaneet ne korkeamman tuoton markkinoille. Jenin vahvistuessa heille tuli kiire sulkea nämä sijoitukset ja lomakauden heikossa likviditeetissä markkinaliikkeistä tuli voimakkaita. Markkinat kuitenkin rauhoittuivat nopeasti ja odotettua vahvempi talousdata Yhdysvalloista palautti markkinat totutulle uralleen. Elokuun aikana keskuspankit Yhdysvalloissa ja Euroopassa vahvistivat ohjauskorkojen laskevan jatkossa, mikä myös osaltaan rauhoitti markkinaa.

Lyhyet korot laskivat elokuussa ja varsinkin pidemmät Euribor -korot ovat pudonneet vauhdilla. Koronlaskusykli on pääsemässä nyt kunnolla vauhtiin, kun Yhdysvaltojen Fed aloittaa laskut tässä kuussa. Ohjauskorkoja nostettiin parin edellisvuoden aikana ennätystahtia ja nyt on varaa laskea niitä. Euroopan keskuspankki (EKP), joka aloitti laskut jo kesäkuussa, vaikuttaa totuttuun tapaan vastahakoiselta laskemaan korkoja, mutta senkin on ennen pitkää tunnustettava tosiasiat ja ymmärrettävä, että nykylinjalla liian korkea inflaatio ei ole uhka, vaan liian matala. Näin ollen EKP joutunee laskemaan ohjauskorkojaan jokaisessa kokouksessa tänä vuonna, joten Euriborit tulevat laskemaan vielä selvästi nykytasoilta.

Elokuu oli perinteisen hiljainen eurooppalaisilla High Yield -markkinoilla, kun suuri osa kansainvälisiä sijoittajia suuntautui kesälomien viettoon. Uusia emissiota ei juurikaan tullut kuukauden aikana ja sijoittajien aktiviteetti keskittyi jälkimarkkinaan. Alhaisen riskin yrityslainojen riskipreemiot nousivat kuukauden noin 5 korkopisteellä, mutta korkotason laskiessa selvästi olivat toteutuneet tuotot positiiviset. Arvostustaso on edelleen kireän oloinen yrityslainamarkkinoilla ja jatkamme varovaisella linjalla.

Mark Mattila

korkosalkunhoitaja

Korkojen noustua nollatasoilta takaisin normaaleille tasoille on korkosijoittaminen palannut juurilleen. Korkosijoittamisen ydin on välttää maksuhäiriöt ja kerätä lainan juoksuaikana kertyvät korot juoksevana tuottona. Korkojen laskiessa sijoittaja saa myös pääomatuottoja arvonnoususta. Paras hetki aloittaa korkosijoittaminen onkin silloin, kun korot ovat korkealla ja lähdössä laskuun. Nyt tämä hetki on käsillä, kun Euroopan keskuspankki on aloittanut koronlaskut ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittanee omat laskunsa syksyn aikana.

Säästöpankki Korkosalkku sijoittaa korkoinstrumentteihin maailmanlaajuisesti. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston sijoituskohteeksi sopii mikä tahansa korkoa maksava instrumentti. Vaihtoehtoja löytyy runsaasti perinteisistä joukkovelkakirjalainoista kahdenvälisiin rahoitussopimuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Joustava lähestymistapa sijoittamiseen on tärkeää. Markkinasyklit ovat nopeutuneet, joten luottoriskiä on pystyttävä säätämään nopeasti. Samoin korkoriskin säätely. Korkojen heilunta on viime aikoina ollut voimakasta ja korkoriskiä aktiivisesti säätämällä on ollut mahdollista tehdä hyviä tuottoja.

Keskeistä rahaston sijoitusstrategiassa on myös sijoittaa erilaisiin riskilisiin, joiden avulla sijoituksista saa korkeampaa tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Tällainen riskilisä voi olla esimerkiksi heikompi likviditeetti, jota kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Tai monimutkaisempi sijoituskohde, josta myös kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Yhdistettynä aktiivinen korko- ja luottoriskin hallinta, sekä riskilisien hyödyntäminen tuo laajaa markkinaa korkeamman tuoton keskipitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Korkosalkku -rahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa kohtuullista tuottoa yli suositellun sijoitusajan. Se sopii myös osaksi hajautettua sijoitussalkkua osakesijoitusten rinnalle.

Säästöpankki Korkosalkku -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio