Varainhoidon markkinakatsaus elokuu 2024

Heinäkuussa julkaistu talousdata oli sävyltään kahtiajakoista. Toisaalta niin USA:n kuin euroalueenkin talous kasvoi vuoden 2. neljänneksellä odotuksia paremmin, mutta tulevaisuuteen katsovat ennakoivat indikaattorit sen sijaan heikkenivät. Globaalin talouden uskotaan edelleen elpyvän, mutta elpyminen näyttää jäävän varsin vaisuksi ja siihen liittyy paljon epävarmuutta.

USA:ssa talous kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,7 % edellisneljänneksestä. USA-laisittain tapana on ilmaista kasvu annualisoituna vuosikasvuna, ja se oli vahvasti 2,8 %. Tuoreimmat tilastot kertovat kuitenkin työmarkkinoiden heikkenemisestä (lähtötilanne toki vahva), kuluttajien varovaisuudesta ja palkkapaineiden vähenemisestä. USA:n kasvun hidastumista on odotettu jo pitkään, joten se ei sinänsä yllätä. Tuorein data on kuitenkin ollut odotuksia heikompaa, mikä puhuu sen puolesta, että USA:n keskuspankki todennäköisesti aloittaa koronlaskut syyskuussa.

Kiinassa kasvu sen sijaan hidastui ja jäi odotuksista vuoden toisella neljänneksellä. Toki se on absoluuttisesti yhä selvästi länsimaita nopeampaa talouden kasvettua 4,7 % vuoden takaa. Kiinalaisittain tämä on kuitenkin puoluejohdon tavoitetasoa matalammalla ja maassa laskettiinkin korkoa heinäkuussa ja lisää pienimuotoisia elvytystoimia odotetaan talouden piristämiseksi. Heinäkuussa järjestettiin myös tärkeä talouspoliittinen puoluekokous, mutta sen anti ei tarjonnut yllätyksiä. Puoluekokouksessa korostettiin yhä halua uudistaa taloutta ja keskittyä teknologiseen kehitykseen, omavaraisuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Jatkossa fokus on uudistusten toimeenpanossa.

Euroalueen talous kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,3 % edellisneljänneksestä, mikä oli odotuksia enemmän ja vahvisti sen, että taantuma euroalueella on ohi. Kasvun veturit löytyvät totutusta poiketen Etelä-Euroopasta, etenkin Espanjan talous on vahvassa vedossa. Saksan talouskasvu kääntyi sen sijaan jälleen pakkaselle. Heinäkuussa julkaistut ostopäällikköindeksit olivat odotuksia heikompia ja lisäsivät huolia siitä, että euroalueen elpyminen yskii jo ennen kuin pääsi kunnolla vauhtiinkaan. Lähikuukaudet kertovat mihin suuntaan talouskehitys kulkee. Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan korkojaan vielä 1-2 kertaa kuluvana vuonna, mikä tuo helpotusta Euroopan kituliaaseen kasvuun.

Henna Mikkonen

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Heinäkuussa politiikka oli jälleen päänäyttämöllä, etenkin Yhdysvalloissa, missä presidenttipelissä tapahtui odottamattomia käänteitä. Talousdata rintamalla raportoidut luvut jäivät hieman odotuksista kaikilla keskeisillä markkinoilla.

Kaikki keskeiset markkinat, pois luettuna kehittyvät markkinat, nousivat maltillisesti kuukauden aikana. Kuukauden aikana nähtiin myös voimakas toimiala- ja tyylirotaatio. Tekoälykiima maltillistui sijoittajien pohtiessa valtavien investointien todellista tuottopotentiaalia.

Vuoden toisen neljänneksen tuloskausi on alkanut ilman suurempia yllätyksiä. Tulokset ovat hienoisessa kasvussa. Loppukysyntä on edelleen hyvällä tasolla, vaikka kasvuvauhti on hidastunut. Osittain tämä johtuu siitä, että enää ei nähdä edellisvuosien kaltaisia hinnankorotuksia ja volyymikomponentti on kehittynyt vaisuhkosti. Kannattavuus on keskimäärin pysynyt hyvällä tasolla, vaikkakin kuluttajatuotteissa kilpailu on kiristynyt kasvun hidastuttua. Yksityinen kulutus on kehittynyt viime kuukausina vaisusti.

Arvioimme, että toimintaympäristö on edelleen otollinen positiiviselle lyhyen aikavälin osakemarkkinakehitykselle. Markkinatunnelmaindikaattorit ovat selkeästi koholla, mikä on keskeisin riski osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kehityksen osalta.

Johan Hamström

osakesalkunhoitaja

Korot laskivat heinäkuussa laajalla rintamalla. Laskun takana oli pitkälti Yhdysvaltojen inflaatiodatan parantuminen ja muun talousdatan heikentyminen, mikä johti odotuksiin entistä kevyemmästä rahapolitiikasta. Kirjoitushetkellä Yhdysvaltoihin odotetaan loppuvuodelle kolmea ja euroalueelle kahta ohjauskoron laskua. Etenkin euroalueella saatetaan hyvinkin nähdä odotuksia useampi koronlasku, koska euroalueen teollisuus taantuu vauhdilla ja talouskasvunäkymät ovat muutenkin kesän aikana hiipuneet. Inflaation lasku kohti tavoitetta on hidastunut, mutta uskomme sen olevan kahden prosentin tuntumassa jo syksyllä.

Mikko Rautiainen

korkosalkunhoitaja

Korkojen noustua nollatasoilta takaisin normaaleille tasoille on korkosijoittaminen palannut juurilleen. Korkosijoittamisen ydin on välttää maksuhäiriöt ja kerätä lainan juoksuaikana kertyvät korot juoksevana tuottona. Korkojen laskiessa sijoittaja saa myös pääomatuottoja arvonnoususta. Paras hetki aloittaa korkosijoittaminen onkin silloin, kun korot ovat korkealla ja lähdössä laskuun. Nyt tämä hetki on käsillä, kun Euroopan keskuspankki on aloittanut koronlaskut ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittanee omat laskunsa syksyn aikana.

Säästöpankki Korkosalkku sijoittaa korkoinstrumentteihin maailmanlaajuisesti. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston sijoituskohteeksi sopii mikä tahansa korkoa maksava instrumentti. Vaihtoehtoja löytyy runsaasti perinteisistä joukkovelkakirjalainoista kahdenvälisiin rahoitussopimuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Joustava lähestymistapa sijoittamiseen on tärkeää. Markkinasyklit ovat nopeutuneet, joten luottoriskiä on pystyttävä säätämään nopeasti. Samoin korkoriskin säätely. Korkojen heilunta on viime aikoina ollut voimakasta ja korkoriskiä aktiivisesti säätämällä on ollut mahdollista tehdä hyviä tuottoja.

Keskeistä rahaston sijoitusstrategiassa on myös sijoittaa erilaisiin riskilisiin, joiden avulla sijoituksista saa korkeampaa tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Tällainen riskilisä voi olla esimerkiksi heikompi likviditeetti, jota kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Tai monimutkaisempi sijoituskohde, josta myös kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Yhdistettynä aktiivinen korko- ja luottoriskin hallinta, sekä riskilisien hyödyntäminen tuo laajaa markkinaa korkeamman tuoton keskipitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Korkosalkku -rahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa kohtuullista tuottoa yli suositellun sijoitusajan. Se sopii myös osaksi hajautettua sijoitussalkkua osakesijoitusten rinnalle.

Säästöpankki Korkosalkku -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio