Varainhoidon markkinakatsaus heinäkuu 2024

Kesäkuussa julkaistu talousdata ei tuonut suuria yllätyksiä ja talouden näkymät pysyivät suurin piirtein ennallaan. Koko maailman tasolla kasvun odotetaan tänä vuonna jäävän hieman alle pitkän ajan keskiarvon ja pysyvän suurin piirtein viime vuoden tasoilla.

USA:ssa talouskehitys on ollut vahvaa jo pitkään. Nyt kasvunäkymät ovat heikentymässä, mikä on odotettua ja osittain jopa tervetullutta. Heikkenemisestään huolimatta USA:n talouskasvun odotetaan kuluvana vuonna olevan pirteämpää kuin Euroopassa. USA:n keskuspankin odotetaan laskevan korkoaan ensi kerran tämän vuoden syksyllä.

Euroopassa talouskehitys on ollut vaisua jo pidempään ja viime vuonna talous pyristeli taantuman rajamailla. Nyt ennakoivat indikaattorit puhuvat sen puolesta, että talouskehitys Euroopassa on piristymässä. Elpyminen on kuitenkin vielä varsin haurasta ja epävarmaa. Kesäkuussa julkaistut ostopäällikköindeksit olivat odotuksia heikompia ja vahvistivat näkemystä siitä, että elpyminen on vielä aika huteralla pohjalla. Vastoin totuttua, Etelä-Euroopan turismi- ja palveluvetoiset maat ovat pärjänneet viime aikoina teollisuusvetoisempia maita (kuten Saksa) paremmin.

Suomen talous ajautui viime vuoden lopulla taantumaan. Taantuma kuitenkin niukin naukin selätettiin alkuvuonna, kun talouskasvu nousi jälleen hieman plussalle. Jatkossa odotamme Suomen talouden piristyvän, joskaan mitään satumaista elpymistä tuskin nähdään. Kesäkuussa saatiin pitkästä aikaa hieman parempia luottamustilastoja, kun sekä kuluttajien että yritysten luottamus parani. Taso on toki edelleen vaatimaton, mutta suunta näyttäisi olevan parempaan päin. Yllättävän iso hyppäys nähtiin erityisesti kuluttajien asunnonostoaikeissa. Euroopan keskuspankin kesäkuun alussa tekemä ohjauskoron lasku vaikuttaa lisänneen luottamusta myös Suomen asuntomarkkinoilla.

Poliittinen epävarmuus nousussa

Me ekonomistit haluamme yleensä pitää politiikan ja talouden erossa toisistaan. Käytännössä näin ei tietenkään ole, vaan politiikka vaikuttaa talouteen ja talous vaikuttaa politiikkaan. Tällä hetkellä politiikka on jälleen monen analyysin keskiöissä. USA:ssa presidentinvaalit lähestyvät ja hiljalleen myös markkinoiden fokus siirtyy entistä enemmän vaalien lopputuloksen ja sen seurausten arviointiin. Euroopassa eurovaalit ja niitä seuranneet Ranskan ylimääräiset vaalit ovat nostaneet poliittista riskiä myös Euroopassa.

Samaan aikaan myös kauppapolitiikka etenkin Kiinan ja länsimaiden välillä on aiempaa protektionistisempaa. Tuoreimpana esimerkkinä Euroopan komissio asetti kesäkuussa kiinalaisille sähköautoille tuontitullit.

Vaalit voivat hetkellisesti heiluttaa markkinoita paljonkin, mutta markkinat sopeutuvat tyypillisesti nopeasti tilanteeseen, kun vaalit on käyty ja varmuus tuloksesta saatu. Pidemmällä tähtäimellä toki toteutettu talouspolitiikka ja sen vaikutukset voivat muovata talouden suuntaviivoja paljonkin. Tällä hetkellä kehityskulku näyttää kulkevan siihen suuntaan, että globalisaatio on vastatuulessa ja maailma fragmentoituu aiempaa enemmän. Poliittinen analyysi on taloudenkin kannalta aiempaa suuremmassa roolissa.

Henna Mikkonen

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma-indeksi nousi noin 2 % kesäkuussa. Ensimmäisen vuosipuolikkaan jälkeen indeksi on noussut lähes 11 %.

Viime kuukausien aikana maailmantalouden kasvunäkymät ovat parantuneet hieman. Euroalueella kasvun maltillinen piristyminen alkaa vihdoin olla horisontissa, kun taas Yhdysvalloissa kasvun odotetaan rauhoittuvan loppuvuodesta lähemmäs normaalimpaa tasoa. Kehittyvillä markkinoilla on myös odotettavissa kohtuullisen hyvää kasvua. Kuluttajien ostovoiman asteittainen elpyminen inflaation rauhoituttua edistänee kulutuskysyntää erityisesti Euroopassa. Myös teollisuudessa on nähty viitteitä elpymisestä, minkä pitäisi tukea markkinoita Euroopassa ja kehittyvissä talouksissa. Kasvun vetojuhtana toiminut Yhdysvallat päässee siis jakamaan vetovastuuta myös muille markkina-alueille.

Rahapolitiikan osalta EKP aloitti ohjauskorkojen laskun kesäkuussa. Kovista puheista huolimatta rahapolitiikan tunnustetaan olevan erittäin kireää. Laskut jatkuvat luultavasti syyskuussa. Yhdysvaltain keskuspankki FED puolestaan aloittanee rahapolitiikan keventämisen syyskuussa.

Euroopassa ja Kehittyvillä markkinoilla (Intia, Meksiko) vaalit ovat olleet keskiössä, mikä on nostanut lyhyen aikavälin epävarmuutta. Ranskassa Presidentti Macron ilmoitti, että maassa pidetään uudet parlamenttivaalit heinäkuun alussa hänen puolueensa kärsittyä tappion eurovaaleissa äärioikeistolle. Osake- ja korkomarkkinat reagoivat negatiivisesti uuteen epävarmuustekijään. Lopputulemaa on vaikea ennustaa, mutta yleensä tämän tyyppisissä tilanteissa markkinat ovat rauhoittuneet nopeasti alkushokin jälkeen.

Vahvistuva talous, nousevat tulosennusteet ja positiivinen markkinatunnelma on edelleen otollinen ympäristö positiiviselle osakemarkkinakehitykselle. Ilman suurempia yllätyksiä (esim. geopolitiikka) arvioimme positiivisen vireen jatkuvan osakemarkkinoilla, tosin alkuvuotta lievemmällä kulmakertoimella. Vuoden toisen vuosineljänneksen tuloskausi on vähitellen alkamassa. Tällöin saame lisätodisteita yhtiöiden viimeaikaisesta suorituskyvystä. Parantuneet näkymät ja positiivinen vire markkinoilla luonnollisesti näkyy myös markkinatunnelmaindikaattoreissa. Indikaattorit kertovat vankasta optimismista markkinoilla ja tämä on keskeisin riski osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kehityksen osalta, mikäli asiat eivät menekään kuin on odotettu.

Pidämme osakkeet ylipainossa. Toimintaympäristön vahvistuessa lisäämme suhdanneherkempien markkinoiden painotusta. Suosimme seuraavia markkina-alueita:

• Ylipaino Suomessa, Euroopassa ja Kehittyvillä markkinoilla. Näemme, että näillä markkinoilla on potentiaalia paranevan toimintaympäristön, markkinoiden suhdanneherkkyyden ja houkuttelevan hinnoittelun johdosta.
• Pidämme Pohjois-Amerikan neutraalissa. Kasvuyhtiöiden hinnoittelu on haastava ja näiden osalta riski pettymyksille on kasvanut. Näemme myös, että Euroopassa ja Kehittyvillä markkinoilla on suurempi todennäköisyys positiivisille talousyllätyksille.

Eemeli Oikarainen

osakesalkunhoitaja

Euroopan keskuspankki aloitti pitkään odotetut koronlaskut ennakoidusti kesäkuussa. Tuleva korkopolku on vielä epäselvä ja riippuu tulevasta inflaatiokehityksestä. Odotuksissa on vielä kaksi laskua kuluvan vuoden aikana. Ranskan poliittinen epäselvyys nosti Ranskan ja Saksan välistä korkoeroa sijoittajien huolestuttua oikeistopuolueiden budjettisuunnitelmista.

Yhdysvalloissa inflaatiokehitys jatkui suotuisana ja pitkät korot laskivat Eurooppaa enemmän. Loppukuusta korot lähtivät taas noususuuntaan Trumpin vaalivoiton todennäköisyyden kasvettua. Odotus on, että Trump voittaessaan kasvattaa budjettivajetta, mikä ajaa korkoja ylöspäin. Keskuspankki ei ole vielä sitoutunut korkojen laskuun, mutta markkinat odottavat laskusyklin alkavan syyskuun kokouksessa.

Mark Mattila

korkosalkunhoitaja

Korkojen noustua nollatasoilta takaisin normaaleille tasoille on korkosijoittaminen palannut juurilleen. Korkosijoittamisen ydin on välttää maksuhäiriöt ja kerätä lainan juoksuaikana kertyvät korot juoksevana tuottona. Korkojen laskiessa sijoittaja saa myös pääomatuottoja arvonnoususta. Paras hetki aloittaa korkosijoittaminen onkin silloin, kun korot ovat korkealla ja lähdössä laskuun. Nyt tämä hetki on käsillä, kun Euroopan keskuspankki on aloittanut koronlaskut ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittanee omat laskunsa syksyn aikana.

Säästöpankki Korkosalkku sijoittaa korkoinstrumentteihin maailmanlaajuisesti. Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston sijoituskohteeksi sopii mikä tahansa korkoa maksava instrumentti. Vaihtoehtoja löytyy runsaasti perinteisistä joukkovelkakirjalainoista kahdenvälisiin rahoitussopimuksiin ja kaikkea siltä väliltä. Joustava lähestymistapa sijoittamiseen on tärkeää. Markkinasyklit ovat nopeutuneet, joten luottoriskiä on pystyttävä säätämään nopeasti. Samoin korkoriskin säätely. Korkojen heilunta on viime aikoina ollut voimakasta ja korkoriskiä aktiivisesti säätämällä on ollut mahdollista tehdä hyviä tuottoja.

Keskeistä rahaston sijoitusstrategiassa on myös sijoittaa erilaisiin riskilisiin, joiden avulla sijoituksista saa korkeampaa tuottoa suhteessa otettuun riskiin. Tällainen riskilisä voi olla esimerkiksi heikompi likviditeetti, jota kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Tai monimutkaisempi sijoituskohde, josta myös kompensoidaan korkeammalla tuotolla. Yhdistettynä aktiivinen korko- ja luottoriskin hallinta, sekä riskilisien hyödyntäminen tuo laajaa markkinaa korkeamman tuoton keskipitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Korkosalkku -rahasto sopii sijoittajalle, joka haluaa kohtuullista tuottoa yli suositellun sijoitusajan. Se sopii myös osaksi hajautettua sijoitussalkkua osakesijoitusten rinnalle.

Säästöpankki Korkosalkku -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio