Varainhoidon markkinakatsaus kesäkuu 2024
Millainen tilanne markkinoilla on ollut kesäkuussa 2024? Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat analysoivat katsauksessa sijoitusmarkkinoita sekä talouden tilannetta.
Millainen tilanne markkinoilla on ollut kesäkuussa 2024? Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat analysoivat katsauksessa sijoitusmarkkinoita sekä talouden tilannetta.
Maailmantalouden odotetaan kasvavan tänä vuonna suurin piirtein samaa tahtia kuin viime vuonna. USA:n talous on jälleen kerran yllättänyt vahvuudellaan ja odotettua taantumaa ei siellä olla nähty. Tänä vuonna talouskasvu USA:ssa kuitenkin todennäköisesti hieman hidastuu viime vuodesta, mutta odotusten mukaan kasvua kuitenkin kertyy noin 2 %.
Euroopassa ennakoivat indikaattorit puhuvat sen puolesta, että talouskasvu on hieman piristymässä. Kasvu on kuitenkin yhä varsin heiveröistä ja jäänee alle yhteen prosenttiin. Vaikka talouskehityksen suunta siis on nyt Euroopassa kohti parempaa, on kasvun taso toki USA:ssa yhä selvästi Eurooppaa vireämpää.
Euroopan keskuspankki laski kesäkuun alun kokouksessaan ohjauskorkoaan 0,25 %-yksikköä. Päätös oli odotettu, sillä keskuspankkiirit olivat vahvasti vihjailleet koronlaskusta jo pitkään. Edes toukokuun odotettua korkeammat inflaatiolukemat euroalueelta eivät muuttaneet keskuspankkiirien näkemystä.
Jatkon osalta on kuitenkin epävarmuuksia ilmassa. Se, kuinka monta koronlaskua kuluvana vuonna vielä nähdään, riippuu siitä, miten inflaatio ja inflaatio-odotukset jatkossa kehittyvät. Kommenteissaan EKP korostikin, ettei se ole sitoutunut mihinkään korkopolkuun. Markkinoiden odotuksissa on, että tänä vuonna nähdään vielä 1-2 koronlaskua. Tämä tuo helpotusta suomalaisille asuntovelallisille. Tallettajien kissanpäivät sen sijaan lienevät takana päin.
Toukokuun aikana talousmediassa virisi keskustelu taantuman selättämisestä Suomessa. Ekonomistit saivat jännitettävää, kun ennakkotilastot vuoden 1. neljänneksen BKT:n kehityksestä olivat selvästi odotuksia parempia. Toisaalta tiedossa oli, että näitä ennakkolukuja on viime aikoina usein korjattu alaspäin.
Kuun lopulla taantuman päättymisestä saatiin kuitenkin lisävahvistusta, kun ensimmäisten ”virallisten” BKT-tilastojen mukaan Suomen talous kasvoi 0,2 % vuoden edellisestä vuosineljänneksestä. Kasvuluku ei päätä huimaa, mutta se oli silti odotuksia parempi ja plussan puolella.
Jatkossa odotamme talouden piristyvän loppuvuotta kohden. Mitään suurta kasvusysäystä tuskin nähdään, mutta pientä piristymistä kuitenkin. Tämä perustuu oletukseen siitä, että globaali taloussuhdanne on elpymässä ja toisaalta siihen, että korkotaso euroalueella laskee. Se tekee hyvää etenkin Suomen korkoherkälle taloudelle.
Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
Osakemarkkinoiden vahva kehitys sai jatkoa toukokuun aikana ja MSCI maailmanindeksi saavutti uuden huipun kuun puolivaiheilla. Euroissa mitatut tuotot olivat varsin hyvät usealla markkinalla. Suomen osakemarkkina oli yksi vahvimmista ja noteerasi 4,4 % nousun, Euroopassa ja Yhdysvalloissa indeksituotot olivat molemmilla markkinoilla 3,3 prosenttia. MSCI maailman indeksi kohosi kuukauden aikana 2,9 %. Japanin indeksin kehitys oli -0,2 % heikentyneen jenin takia ja kehittyvien maiden indeksi laski 0,9 prosenttiyksikköä.
Osakemarkkinoiden vahva kehitys selittyy parantuvasta toimintaympäristöstä, mikä on tukenut yritysten tuloskasvua. Euroopan talouskasvu voi saada piristysruiskeen koronlaskun myötä. Ruotsissa Riksbanken laski ohjauskorkoa toukokuun alussa ja teollisuuden toukokuun ostopäällikköindeksi oli vahva. EKP:n koronlasku kesäkuussa saattaa antaa samankaltaisen kehityksen Eurooppaan, joka tukisi yritysten toimintaympäristöä ja osakemarkkinoiden riskihalukkuutta. Näkemyksemme mukaan Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla todennäköisyys positiivisille talousyllätyksille on suurempi kuin Yhdysvalloissa. MSCI maailmanindeksin tuloskasvu tälle vuodelle on hieman yli 8 %.
Vahvistuva talous, nousevat tulosennusteet ja positiivinen markkinatunnelma ovat syitä sille, että nostimme osakkeiden ylipainoa allokaatiossa. Ylipainomme kohdistuu suhdanneherkimpiin markkinoihin.
Suomi: Hinnoittelu on edelleen houkutteleva. Toimintaympäristön elpyminen suosii suhdanneherkkiä markkinoita kuten Suomea.
Kehittyvät Markkinat: Hinnoittelu on edelleen houkutteleva. Korkojen laskeva kehitys piristää talouskasvua.
Eurooppa: Nostimme Euroopan ylipainoon paranevan toimintaympäristön, markkinan suhdanneherkkyyden ja houkuttelevan hinnoittelun takia.
Pohjois-Amerikan laskimme allokaatiossa neutraaliin, koska kasvuyhtiöiden hinnoittelu on haastava ja näiden osalta riski pettymyksille on koholla. Yhdysvalloissa yksi osake (Nvidia) selittää tämän vuoden indeksituotoista lähes 35 %. Yhden osakkeen näin suuri selitysaste on poikkeuksellinen historiallisessa tarkastelussa. Yhdysvalloissa korkotaso on vielä talouskasvua hidastavalla tasolla, joka on riskitekijä erityisesti velkaisille yrityksille.
Markkinatunnelmaindikaattorit ovat selkeästi koholla. Tämä on keskeisin riski osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin kehityksen osalta.
Anders Pelli
osakesalkunhoitaja
Iso käänne on tapahtunut korkomarkkinoilla, kun keskuspankit ovat alkaneet laskea korkotasoja. Tämä tapahtunee odotuksia hitaammin, koska talouden yleinen positiivinen vire ei tämänhetkisen tiedon valossa vaadi nopeita ja suuria koronlaskuja.
Kehitys pitkissä koroissa oli kaksijakoista toukokuussa. Yhdysvalloissa korot laskivat maltillisesti, kun taas Euroopassa korot nousivat maltillisesti. Yhdysvaltojen korkoja laski odotuksia nopeammin hidastunut inflaatio. Euroopassa hintojen nousu puolestaan oli odotettua nopeampaa. Odotettua parempi ostopäällikköindeksi Euroopassa laski odotuksia tulevista koronlaskujen määrästä. Ennakoivat indikaattorit vihjaavat pahimman olevan ohi Euroopan taloudessa ja EKP:n odotetaan laskevan korkoja aiemmin odotettua vähemmän, vain kolme kertaa tämän vuoden aikana.
Yrityslainamarkkinoilla positiivinen vire säilyi ja riskilisät olivat laskussa. Toukokuu oli varsin hyvä kuukausi eurooppalaisilla High Yield -markkinoilla. Uusien emissioiden liikkeeseenlaskut ovat vilkkaita ja sijoittajien riskinsietokyky on selvästi parantunut. Tällä hetkellä heikoimmatkin firmat yrittävät nostaa rahoitusta, vaikka sen hinta korkojen nousun myötä onkin aika korkea. Vastoin yleistä positiivisutta kiinteistöpuolella nähtiin taas useampi luottoluokituksen lasku. Sektori pysyy edelleen haastavana varsinkin toimitilojen segmentissä. Myös rakennusfirmojen tulokset ovat pysyneet heikkoina. Betonielementtien valmistaja Consolis ajautui maksuvaikeuksiin toukokuun alussa. Riskilisät hinnoittelevat edelleen todella vahvaa talouskehitystä. Itse uskomme paljon vaisumpaan talousympäristöön ja pysymme varovaisina lainavalinnoissamme.
Mark Mattila
korkosalkunhoitaja
Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto sijoittaa varansa kiinteistömarkkinoille pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston päämarkkina-alue on Suomi, mutta sijoituksia hajautetaan myös hieman Euroopan kasvukeskuksiin. Sijoitukset hajautetaan laajasti erityyppisiin kiinteistöihin, joista jokaisella on omanlaisensa riskiprofiili. Sijoituksia on asunnoissa, liikekiinteistöissä, lähipalvelukeskuksissa, hoivakiinteistöissä, logistiikkakiinteistöissä ja datakeskuksissa. Asunnot sijaitsevat kasvukeskuksissa Suomessa ja Euroopassa. Logistiikkakiinteistöt ovat Euroopan liikenteen solmukohdissa, sekä niin sanottoina viimeisen mailin jakelukeskuksina Euroopan keskeisten kaupunkien liepeillä. Yhteinen nimittäjä kaikilla sijoituskohteilla on hyvä sijainti, missä kysyntä laadukkaille kiinteistöille ei ole poistumassa. Rahaston sijoituksista valtaosa on vakaata vuokratuottoa tarjoavissa laatukiinteistöissä. Lisätuottoa haetaan maltillisella määrällä kiinteistökehityskohteita, missä osa tuotosta muodostuu kiinteistön arvonnousulla vuokratuoton lisäksi.
Inflaatio itsessään ei ole kiinteistösijoituksille ongelma, koska vuokrat ovat sidottu kuluttajahintaindekseihin ja vuokrat tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaamaan. Inflaatiosta seurannut korkojen nousu sen sijaan on laskenut kiinteistöjen arvoja ja hidastanut kiinteistökauppojen toteutumista. Kiinteistösijoittajalle tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia. Alhaisemman ostohinnan ja kohonneen vuokratason ansiosta vuokratuotot ovat aiempaa korkeampia ja pelkällä vuokratuotollakin omaisuus karttuu tasaisesti. Talouden hidastumisesta huolimatta ovat rahaston kohteiden vuokrausasteet pysyneet hyvinä, yli 90 prosentissa. Vuokralaiset ovat myös maksaneet vuokransa ajallaan ja täysimääräisenä. Sijainnin lisäksi vuokralaisten valinta on kiinteistösijoittamisessa tärkeää. Rahaston vuokralaisista suuri osa on kaikkein luottokelpoisimpia suuryrityksiä, sekä julkisen sektorin toimijoita pitkillä vuokrasopimuksilla.
Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto on erinomainen vaihtoehto säästäjälle, joka miettii kiinteistömarkkinoille sijoittamista tai esimerkiksi asuntosijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksiaan laajemmin kiinteistösektorille. Tämänhetkinen vuokratuotto maltillisesti vivutettuna tuottaa vajaan 10 prosentin vuotuista tuottoa. Korkotason lasku ja talouskasvun voimistuminen tulevat aikanaan tukemaan myös kiinteistöjen arvostuksia.
Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.
Salkunhoitaja: Lassi Kallio
Korkosalkunhoitaja Mark Mattila, korkosalkunhoitaja Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja Evgeny Artemenkov, osakesalkunhoitaja Anders Pelli, Säästöpankkiryhmän vastuullisuusjohtaja Virve Valonen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja Petteri Vaarnanen, salkunhoitaja Lassi Kallio, osakesalkunhoitaja Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja Johan Hamström.