Varainhoidon markkinakatsaus

Helmikuun aikana julkaistu talousdata maailmalta oli pääsääntöisesti odotuksia parempaa. Viimeistään nyt pelot esimerkiksi USA:n talouden ajautumisesta taantumaan ovat aika lailla väistyneet. Myös euroalue näyttää välttävän teknisen taantuman, vaikkakin rimaa hipoen. Odotuksia parempi data on ylläpitänyt sijoittajien luottavaista tunnelmaa markkinoilla.

Odotettua parempi data ei kuitenkaan tarkoita, että taloudella menisi erityisen hyvin. Ennusteet puhuvat sen puolesta, että maailmantalouden kasvu jää tänä vuonna alle pitkän ajan keskiarvon. Kasvu on siis varsin vaisua.

Alueelliset erot kasvunäkymissä ovat jälleen kerran suuria. USA:n talous tuntuu porskuttavan eteenpäin ja kasvuennusteet ovat selvästi euroaluetta korkeammalla. Euroalue sen sijaan kamppailee kivuliaiden kasvunäkymien kanssa ja etenkin Saksassa taloustilanne on heikko. Myös Kiinassa kasvunäkymät ovat vaisut, toki mittakaava on eri kuin länsimaissa. Kiinalle alle 5 %:n talouskasvu on huolestuttavaa, kun euroalueella voisi olla tyytyväinen reilun prosentin kasvuun.

Parantuneen talousdatan myötä myös koronlaskuodotukset ovat alkuvuonna ottaneet takapakkia. Keskuspankkien koronlaskujen odotetaan nyt alkavan myöhemmin ja laskujen määrän jäävän vähäisemmäksi, kuin mitä vielä tammikuussa odotettiin. Korkojen suunta on kuitenkin alaspäin, mikä on talouskehityksen kannalta oleellista. Korkojen laskun mahdollistaa se, että inflaatio on jatkanut rauhoittumistaan.

Suomen talouskehitys odotuksiakin heikompaa vuonna 2023

Ekonomistit, allekirjoittanut mukaan lukien, ovat jo pitkään arvioineet Suomen talouden olevan taantumassa. Helmikuun lopulla julkaistiin tilastot vuoden 2023 BKT:n kehityksestä ja ne olivat vielä selvästi odotuksiakin heikompia. Suomen talous supistui viime vuonna 1 %:n. Heikkous oli varsin laaja-alaista, sillä niin yksityinen kulutus, investoinnit kuin vientikin supistuivat.

Suomen talouden kannalta on erityisen huono asia, jos Euroopan keskuspankin koronlaskut siirtyvät pidemmälle tulevaisuuteen. Suomen talous on erityisen korkoherkkä ja nykyinen korkotaso on Suomelle turhan korkea.

Myös tuoreimmat julkaistut taloustilastot ovat Suomen osalta olleet heikkoja. Kuluttajien luottamus on edelleen matalalla, yritysten luottamuksessa otettiin jälleen pientä takapakkia helmikuussa ja asuntomarkkinoiden kohmelo on jatkunut.

Heikoista lähtökohdista huolimatta odotamme, että Suomen talouskehitys piristyy vuoden puolivälin paikkeilla. Kuluttajien tilanne on parantumassa, sillä ostovoima on jälleen kasvussa. Koronlaskut tulevat myös helpottamaan velallisten kotitalouksien ja esimerkiksi rakennussektorin tilannetta. Kokonaisuutena talouskasvu jää kuitenkin ennusteemme mukaan nollille tänä vuonna.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Osakemarkkinat nousivat helmikuussa. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma-indeksi nousi euroissa laskettuna 3,6 % kuukauden aikana.

Markkina on jatkunut vahvana toimintaympäristön odotettua positiivisemman kehityksen siivittämänä. Markkinoita on ohjannut erityisesti "momentum-osakkeet", kun taas defensiiviset ja suhdanneherkät yhtiöt jäivät jälkeen. Kotimaamme heikko kehitys johtui pääasiassa yhtiökohtaisista syistä.

Tuloskausi ei tuonut merkittäviä yllätyksiä, ja yleisesti ottaen loppumarkkinakysyntä pysyy vakaana. Varastosopeutus on lähestymässä loppuaan, ja toimitusketjujen normalisoituminen sekä hyödykkeiden hintojen tasaantuminen tukevat tuloskehitystä. Yhtiöiden kassavirrat ovat olleet hyvällä tasolla yhtiöiden optimoidessa käyttöpääomia ja keskittyessä kulukontrolliin.

Tuloskehityksen suhteen Yhdysvallat veti tuttuun tapaan pisimmän korren. Yhdysvalloissa tuloskasvu kiihtyi 10 %:iin viime vuoden viimeisellä kvartaalilla. Euroopassa puolestaan tuloskehitys on jäämässä 5 % vuoden takaisesta ja noin puolet toimialoista jäi vuodentakaisesta kehityksestä. Suomessa tulospotti viimeiseltä kvartaalilta jäi 20 % vuodentakaisesta, joka oli jossain määrin odotettua kotimaamme pörssin painottuessa suhdanneherkkiin yhtiöihin. Pääteesi yhtiöjohtojen kommenteissa tulevaisuudesta oli kuitenkin se, että takaisin parempaan toimintaympäristöön ja sitä kautta kasvuun palattaisiin toisella vuosipuolikkaalla. Oletukset toki pohjautuvat pitkälti siihen, että korkotasossa näkisimme ennen tätä selvää laskua.

Markkinatunnelmaindikaattorit ovat korkealla (pl. Suomi), mutta liiallisesta innostuksesta ei ole vielä viitteitä, kun tarkastellaan markkinaa kokonaisuutena. Tuloskauden lähestyessä loppuaan huomio siirtyy seuraavaksi talousdatan suuntaan. Lyhyellä aikavälillä on hyvinkin mahdollista, että positiivinen vire voi jatkua.

Eemeli Oikarainen
osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinat olivat laskussa helmikuussa High Yield -yrityslainoja lukuun ottamatta. Lasku johtui korkojen noususta. Niin pitkät kuin lyhyetkin korot jatkoivat tammikuussa alkanutta nousua, kun inflaatio ei hidastunut markkinoiden odotusten mukaisesti ja Yhdysvaltojen talouden kehitys jatkui vahvana. Rahapolitiikan kevennyssyklin alun nähdäänkin nyt siirtyvän keväästä kesään. Pitkät korot ovat nyt korjanneet lähes puolet ja lyhyet korot lähes kaiken viime vuoden kahden viimeisen kuukauden rajusta laskusta ja ylilyönti on korjaantunut. Nykytasoilta suunta onkin selvästi alaspäin kevättä kohti.

Mikko Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto sijoittaa varansa kiinteistömarkkinoille pääsääntöisesti toisten rahastojen kautta. Rahaston päämarkkina-alue on Suomi, mutta sijoituksia hajautetaan myös hieman Euroopan kasvukeskuksiin. Sijoitukset hajautetaan laajasti erityyppisiin kiinteistöihin, joista jokaisella on omanlaisensa riskiprofiili. Sijoituksia on asunnoissa, liikekiinteistöissä, lähipalvelukeskuksissa, hoivakiinteistöissä, logistiikkakiinteistöissä ja datakeskuksissa. Asunnot sijaitsevat kasvukeskuksissa Suomessa ja Euroopassa. Logistiikkakiinteistöt ovat Euroopan liikenteen solmukohdissa, sekä niin sanottoina viimeisen mailin jakelukeskuksina Euroopan keskeisten kaupunkien liepeillä. Yhteinen nimittäjä kaikilla sijoituskohteilla on hyvä sijainti, missä kysyntä laadukkaille kiinteistöille ei ole poistumassa. Rahaston sijoituksista valtaosa on vakaata vuokratuottoa tarjoavissa laatukiinteistöissä. Lisätuottoa haetaan maltillisella määrällä kiinteistökehityskohteita, missä osa tuotosta muodostuu kiinteistön arvonnousulla vuokratuoton lisäksi.

Inflaatio itsessään ei ole kiinteistösijoituksille ongelma, koska vuokrat ovat sidottu kuluttajahintaindekseihin ja vuokrat tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaamaan. Inflaatiosta seurannut korkojen nousu sen sijaan on laskenut kiinteistöjen arvoja ja hidastanut kiinteistökauppojen toteutumista. Kiinteistösijoittajalle tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia. Alhaisemman ostohinnan ja kohonneen vuokratason ansiosta vuokratuotot ovat aiempaa korkeampia ja pelkällä vuokratuotollakin omaisuus karttuu tasaisesti. Talouden hidastumisesta huolimatta ovat rahaston kohteiden vuokrausasteet pysyneet hyvinä, yli 90 prosentissa. Vuokralaiset ovat myös maksaneet vuokransa ajallaan ja täysimääräisenä. Sijainnin lisäksi vuokralaisten valinta on kiinteistösijoittamisessa tärkeää. Rahaston vuokralaisista suuri osa on kaikkein luottokelpoisimpia suuryrityksiä, sekä julkisen sektorin toimijoita pitkillä vuokrasopimuksilla.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahasto on erinomainen vaihtoehto säästäjälle, joka miettii kiinteistömarkkinoille sijoittamista tai esimerkiksi asuntosijoittajalle, joka haluaa hajauttaa sijoituksiaan laajemmin kiinteistösektorille. Tämänhetkinen vuokratuotto maltillisesti vivutettuna tuottaa vajaan 10 prosentin vuotuista tuottoa. Korkotason lasku ja talouskasvun voimistuminen tulevat aikanaan tukemaan myös kiinteistöjen arvostuksia.

Säästöpankki Kiinteistö -erikoissijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Lassi Kallio