Varainhoidon markkinakatsaus

Pahimmilta talouspeloilta vältyttiin vuonna 2023

Vuoteen 2023 lähdettiin talousodotusten osalta heikoissa tunnelmissa. Koronnostojen odotettiin purevan talouskasvuun reilusti ja moni pelkäsi myös, että korkotason nopea nousu johtaisi erilaisiin kuplan puhkeamisiin.

Yleisesti ottaen voisi todeta, että vaikka vuosi 2023 oli talouskehityksen osalta keskimääräistä heikompi, suuremmilta kriiseiltä vältyttiin. Keväällä kupli pankkisektorilla, mutta laajemmalta epäluottamuksen leviämiseltä vältyttiin. Myös talouden kasvu oli odotuksia parempaa, etenkin USA:ssa. Euroopan talous vajosi loppuvuonna taantumaan, mutta kehitys oli silti parempaa, kuin mitä alkuvuoden energiakriisin kourissa vielä uskallettiin odottaa.

Joulukuun merkittävin talousuutinen oli se, kuinka voimakkaasti odotukset koronlaskuista lisääntyivät. Nyt keskuspankkien odotetaan aloittavan koronlaskut jo vuoden 2. neljänneksellä 2024 ja etenevän laskuissa ripein askelin. Kun vielä marraskuun lopulla 3 kk euribor-koron odotettiin vuoden 2024 lopulla olevan noin 3,0 prosentissa, oli odotukset joulukuun loppuun mennessä vajonneet 2,3 prosenttiin. 

Talousvuosi 2024 näyttää vaisulta, mutta ei katastrofaaliselta

Vuoden 2024 talousnäkymät ovat yhä varsin vaisut. USA:ssa talouskasvun odotetaan hidastuvan, mutta ns. pehmeä lasku voi hyvinkin toteutua ja rajummalta kasvun heikkenemiseltä onnistutaan välttymään nopeista koronnostoista huolimatta. Euroopan talous lähtee uutteen vuoteen taantumassa ja koko vuoden kasvunäkymät ovat alavireiset. Koronlaskut tuovat hiljalleen helpotusta talouteen, mutta eivät välittömästi. 

Suomalaisten kotitalouksien tilanne alkaa helpottaa, yrityksillä vielä haastavat ajat

Suomen talous ajautui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla ja heikon kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2024. Loppuvuotta kohden talouskasvu voi jälleen piristyä, kun koronlaskut alkavat vaikuttaa talouteen piristävästi. 

Kotitalouksien tilanne alkaa helpottaa. Ostovoima kääntyy jälleen nousuun ja yksityinen kulutus piristyy hiljalleen. Viime vuosina moni kotitalous on joutunut käyttämään säästöjään hintojen ja korkojen nousun kompensoimiseksi. Odotamme, että näitä säästöjä aletaan taas kerryttää ja siten kotitalouksien säästämisaste nousee hieman. 

Asuntomarkkinoiden odotetaan hiljalleen piristyvän vuoden edetessä. Koronlaskut ja kuluttajien ostovoiman paraneminen nostavat luottamusta ja kuluttajat uskaltautuvat taas asuntokaupoille. Mitään suurta piristymistä tuskin nähdään, mutta pientä helpotusta viime vuoteen verrattuna kuitenkin.

Vaisun talouskehityksen myötä odotamme työttömyyden nousevan vuonna 2024, mutta varsin maltillisesti. Keskimäärin työttömyys jää yhä alle 8 %:iin. Osaavista työntekijöistä on ollut pula jo pitkään ja yritykset haluavat pitää kiinni työntekijöistään taantumasta huolimatta.

Yritysten näkymät ovat alkuvuonna vielä heikot. Etenkin rakennusteollisuudessa merkittävämpää elpymistä saadaan vielä odottaa, joskin korkojen lasku alkaa hiljalleen parantaa toimialan näkymiä vuoden loppupuolella. Teollisuus kärsii globaalin suhdanteen heikkoudesta.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Marraskuussa alkanut positiivinen vire jatkui joulukuussa osakemarkkinoilla. Maailman osakekurssit nousivat 4,2 %. Euron vahvistuttua kurssinousu oli kolmen ja puolen prosentin luokkaa. Positiivista ilmapiiriä tuki inflaation hidastuminen ja Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin korkojen laskua tukevat lausunnot. Myös Suomessa kurssikehitys oli mainiota +3,6 % tasolla.

Pörssivuosi 2023

Pörssivuosi 2023 oli kaksijakoinen. Alkuvuoden 2023 kehitystä määräsivät korkealle noussut inflaatio ja nousevat korot. Molemmat heikensivät sijoitussentimenttiä ja loivat paineita osakekurssien arvostukselle. Osakekurssit kuitenkin nousivat maltillisesti. Maaliskuussa puhkesi pienimuotoinen USA:n aluepankkikriisi, joka levisi Eurooppaan tuhoten Credit Suissen. Pörssin kehityskäyrästä todeten pankkikriisi ohitettiin kuitenkin hyvin nopeasti. Osakekurssit jatkoivat korjausliikkeen jälkeen maltillista positiivista kehitystä. Myöhemmin syksyllä korkealla pysynyt inflaatio, nousevat korot ja tiukka keskuspankkipolitiikka painoivat osakesentimenttiä. Marraskuussa inflaatio- ja korkonäkymät helpottuivat, mikä käänsi osakesentimentin positiiviseksi. Alkuvuoden, kesän alun ja marras-joulukuun vahvat osakerallit nostivat koko vuoden osaketuotot selvästi keskimääräistä korkeammiksi – jopa hämmästyttävän korkeiksi epävakaassa sijoitusympäristössä. Alueellisesti tuottoerot olivat kuitenkin massiiviset.

Kohti pörssivuotta 2024

Kuluvana vuonna inflaatioteema jatkuu markkinoiden keskiössä. Viimeisimmät inflaatioluvut kertovat inflaatio-odotusten laskeneen rajusti marras-joulukuun aikana. Markkinoiden inflaationäkemyksen laskettua nopeasti, myös korkonäkemykset ovat muuttuneet erittäin rajusti. Markkinat hinnoittelevat keskuspankeille rajua ohjauskorkojen laskuputkea keväästä alkaen. Markkinat näyttäisivät menneen odotuksissaan jopa hieman liian pitkälle. Toivottavasti inflaatio ei jurraa kuluvan vuoden aikana liian korkealla ja aiheuta markkinoille pettymystä odotettua hitaamman korkojen laskutahdin muodossa.

Kuluvana vuonna kuluttajien ostovoima alkaa toipua, mutta selvästi alentuneelta tasolta. Kuluttajat ovat käyttäneet viime kuukausina edellisinä vuosina kertyneitä talouspuskureita. Nyt ne alkavat olla käytetty. Korkojen lasku auttaa osaltaan, mutta työllisyystilanne vastaavasti hivenen heikkenee. Meneillään olevat isot investoinnit saatetaan loppuun, mutta tekevätkö yritykset uusia investointipäätöksiä heikentyneessä talousympäristössä? Yritysten tilauskannat ovat olleet erittäin korkealla tasolla, mutta uusien tilausten vähetessä ja toimitusten tapahtuessa tilauskannat kääntyvät laskuun. Varastot olivat koronan jäljiltä korkealla tasolla. Toimitusketjuvaikeuksien helpottaessa yritykset pyrkivätkin pienentämään varastojaan selkeästi, jopa selvästi normaalia alhaisemmalle tasolle. Varastosopeutus tuo markkinaan lisäheikkoutta vielä vuoden alkupuolella. Edellä mainitut tekijät hidastavat omalta osaltaan talouden kehitystä vielä alkuvuoden aikana. Korkojen lasku stimuloi taloutta, mutta vasta aikaisintaan vuoden jälkipuoliskolla.

Kuluvalle vuodelle markkina odottaa vähän alle 10 % tuloskasvua Yhdysvalloissa. Arvioimme mukaan tämä vaatisi sen, että keskuspankki onnistuu ohjaamaan talouden pehmeään laskuun. Todennäköisyys tälle skenaariolle on kasvanut Fedin viimeaikaisten positiivisten korkolausuntojen myötä. Korkokäyrä (ero 10 vuoden ja 3 kk korkojen välillä) ennustaa talouden menevän taantumaan. Taantumassa nykyiset ennätyskorkeat voittomarginaalit laskisivat ja tuloskasvu jäisi hyvin vaatimattomaksi. Viimeaikainen kurssinousu diskonttasi talouden pehmeän laskun todennäköisyyden selvää kasvua. Mikäli lähikuukausien kehitys ei yllä markkinoiden optimismin tasolle, edessä on jonkintasoinen kurssikorjaus. Vuoden edetessä korkojen lasku kääntänee kuitenkin osakesentimentin selvästi positiivisen puolelle, ja edessämme lienee keskimääräisen tasoinen pörssivuosi.

Olli Tuuri
osakesalkunhoitaja

Vuosi 2023 oli loistava korkosijoituksille, kuten myös joulukuu. Yhdysvaltojen inflaatiojulkaisusta marraskuun alussa alkanut globaali korkojen laskuralli jatkui lähes vuoden loppuun asti muodostaen käytännössä koko vuoden positiivisen tuottokehityksen euromaiden valtiolainoja tarkasteltaessa parissa kuukaudessa. Vielä lokakuun lopussa niiden koko vuoden tuottokehitys oli hieman positiivisen puolella ja joulukuun lopussa jo yli 7 prosenttia. Yksistään joulukuussa valtionlainat tuottivat euroalueella 3,65 %. Myös yrityslainat hyötyivät loppuvuoden rallista ja niidenkin joulukuusta sekä koko vuodesta 2023 muodostui huima. Investment Grade -yrityslainat tuottivat joulukuussa 2,73 % ja koko vuonna 8,19 %. High Yield -yrityslainat tuottivat joulukuussa 2,91 % ja koko vuonna 12,12 %. 

Jo melko selväksi käynyt rahapolitiikan kiristyssyklin päättyminen sai viimeisenkin naulan arkkuunsa jou-lukuun puolivälissä, kun Yhdysvaltojen Fed päivitti omat korko-odotuksensa, joiden mukaan se laskee ohjauskorkoa 3 kertaa vuonna 2024. Markkinat riemastuivat siitä ja hinnoitteli parhaimmillaan tuplasti enemmän laskuja alkaneelle vuodelle. Rahoitusolosuhteet keventyivät loppuvuonna selvästi ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten Euroopan keskuspankki (EKP) yrittää yhä taistella sitä vastaan. EKP näyttää olevan aina se taho, joka viimeisenä huomaa suunnan kääntyneen, tässä tapauksessa inflaatiokehityksen. Näkemyksemme mukaan korkojen suunta on yhä alaspäin loppuvuoden rallista huolimatta, vaikka markkinakorot laskivat jo paljon. Mikäli EKP päätyisi puolittamaan talletuskorkonsa 2 prosentin tasolle, ei esim. Saksan 10 vuoden korossa, joka kävi jo selvästi alle 2 prosentin joulukuun lopulla, olisi välttämättä enää yhtä paljoa laskuvaraa, mitä marras-joulukuussa nähtiin.

Mikko-Pekka Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästämistavoitteen toteuttamiseen ei välttämättä tarvitse useita eri sijoituskohteita. Itse asiassa valtaosalle säästäjistä yksi ratkaisu on kaikkein tehokkain valinta. Kun riskinottohalukkuus on määritelty oikein, vastaa salkku riskitasoa aina sovitusti, eikä salkun tasapainottamisesta tule veroseuraamuksia. Säästäjän ei myöskään itse tarvitse kantaa huolta varojen sijoittamisesta eri markkinoille eri markkinatilanteissa. Se hoituu salkunhoitajan toimesta ja säästäjä voi keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Varat on myös joka tilanteessa hajautettu laajasti kansainvälisille arvopaperimarkkinoille ja riski pääoman menetyksestä on pieni. Säästöpankin ratkaisurahastoperheestä löytyy sopiva ratkaisu jokaiselle säästäjälle.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen rahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista sijoitetaan viidennes osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille. Nykyisessä markkinatilanteessa korkosijoitukset tuottavat hyvää juoksevaa tuottoa ja tasapainottavat osakemarkkinoiden heilahteluja. Osakesijoituksista saa korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Ryhti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Se yhdistää osake- ja korkomarkkinoiden parhaat puolet. Osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti pääpainon ollessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkosijoitukset ovat enimmäkseen Euroopassa, eikä valuuttariskistä näin ollen tarvitse huolehtia. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Säästöpankki Kantti sopii sijoittajalle, joka on valmis ottamaan korkeampaa osakeriskiä. Rahaston sijoituksista 80 prosenttia sijoitetaan osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti ja 20 prosenttia hajautetaan pääosain eurooppalaisille korkomarkkinoille tasaamaan salkun markkina-arvon heilahteluja. Korkosijoitukset tasaavat osakemarkkinoiden heilahteluja ja tuovat kuponkituottoa salkkuun. Pitkällä aikavälillä valtaosa salkun tuotoista muodostuu osakesijoituksista.

Rahastojen sijoitukset toteutetaan palkittujen Säästöpankki -rahastojen ja pörssilistattujen ETF -rahastojen avulla. Salkuissa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen parhaat puolet. Säästöpankki -rahastojen noudattama laatuyhtiöstrategia tuottaa todistetusti ylituottoa pitkällä aikavälillä ja passiivisilla rahastoilla sijoittaja saa täyden markkinatuoton.

Ratkaisurahastoja (Maltti, Ryhti ja Kantti) hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Lassi Kallio
salkunhoitaja