Varainhoidon markkinakatsaus

Euroalueen inflaatio laski marraskuussa 2,4 %:iin eli jo lähelle Euroopan keskuspankin 2 %:n tavoitetasoa. Hintojen nousun rauhoittuminen oli jopa odotuksiakin voimakkaampaa. Tämä puhuu sen puolesta, että Euroopan keskuspankki laskee ensi vuonna korkoja, ehkä jopa odotuksia aiemmin. Asuntovelallisten korkoahdinko on siis näillä näkymin hiljalleen helpottamassa.

Kolikon toisella puolella heikko kasvu

Inflaation oltua jo pitkään tuskallisen nopeaa, on helppo riemastua odotuksia matalammista inflaatioluvuista. Helposti ehkä unohtuu se kolikon toinen puoli; inflaation rauhoittuminen johtuu ainakin osittain siitä, että talouskasvu on hyytymässä.

Euroalueen kasvunäkymät ensi vuodelle ovatkin varsin vaisut ja BKT:n kasvun odotetaan olevan vain aavistuksen plussan puolella. Tämä on huono uutinen myös Suomen kasvunäkymien osalta, sillä Eurooppa on Suomelle tärkeä kauppakumppani.

Innostiko Black Friday ihmiset ostoksille?

Marraskuun lopulla nähtiin taas perinteiseen kulutusjuhlapäivä eli Black Friday. Tai nykyään voi puhua enemmänkin Black Weekistä, sillä tarjouksia tuntuu satelevan pitkin viikkoa ja seuraavallakin viikolla. Black Friday on toki vain yksi päivä, mutta luo kuvaa kuluttajien tilanteesta laajemminkin.

USA:ssa Black Friday -myynti nousi 7,5 % vuoden takaa. Tämäkin vahvistaa sitä kuvaa, mikä USA:n taloudesta on välittynyt jo jonkin aikaa. Talouskasvu on edelleen vahvaa ja kuluttajat uskaltavat avata kukkaron nyörinsä. Tosin myös luottokorttivelat ovat kasvussa, joten kulutus ei välttämättä ole kestävällä pohjalla. Vaikka USA:n talous pärjää Eurooppaa paremmin, odotetaan kasvun hidastuvan myös USA:ssa jatkossa.

Suomessa sen sijaan Black Friday -myynti jäi tihkuneiden ennakkotietojen mukaan viime vuodesta. Tämä tukee myös Säästämisbarometrissamme esiin noussutta teemaa, että aiempaa useammalla on haasteita oman talouden kanssa, kun hinnat ja korot ovat nousseet niin nopeasti.

Suomi taantumassa

Ekonomistit, itseni mukaan lukien, ovat jo pidemmän aikaa ennustaneet, että Suomen talous ajautuu taantumaan. Tälle näkemykselle saatiin vahvistusta, kun Suomen bruttokansantuotteen luvut vuoden 3. neljännekseltä julkaistiin marraskuun lopulla.

Niiden mukaan Suomen talous supistui 0,9 % edellisneljänneksestä ja 1,2 % vuoden takaa. Miinuslukuja osattiin odottaa, mutta nämä olivat vielä odotuksiakin heikompia. Kaikki talouden osa-alueet supistuivat. Vuosi 2023 päättyy siis varsin vaisuissa taloustunnelmissa.

Ensi vuonna talouskasvu jäänee myös heikoksi. Valopilkkujakin on, ja yksi niistä koskee kotitalouksia. Hintojen nousun rauhoittuminen yhdistettynä palkankorotuksiin tarkoittaa, että kuluttajien ostovoima on taas kääntymässä nousuun. Korkojen lasku helpottaa lisäksi velallisten kotitalouksien tilannetta hiljalleen.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Euroalueen inflaatio, kuluttajahintainflaatio, pohjainflaatio

Osakemarkkinat nousivat voimakkaasti marraskuussa. Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma-indeksi nousi euroissa laskettuna +5,8% kuukauden aikana.

Markkinoita ajoi etenkin keskuspankkien viesti, että koronnostot ovat toistaiseksi jäissä. Pitkät korot laskivat voimakkaasti, ja markkinoilla alettiin hinnoittelemaan useampaa koronlaskua ensi vuodelle.

Korkonarratiivin muutos sekä odotettua parempi talousdata antoivat vauhtia osakemarkkinoille. Etenkin kasvupainotteisten ja pienten yhtiöiden kehitys oli erittäin vahvaa.

Ensi vuonna toimintaympäristö muuttuu haastavammaksi. Tulosjulkaisujen yhteydessä yritysjohdon kommentit ovat olleet aikaisempaa varovaisempia ja kysynnän hidastumisesta on selkeitä merkkejä.

Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin hyvinkin mahdollista, että positiivinen vire voi jatkua. Edellisten korkosyklien aikana lasku osakemarkkinoilla on nähty vasta silloin, kun keskuspankit alkavat laskemaan korkoja heikon talouskehityksen seurauksena.

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja

Pitkät korot olivat marraskuussa voimakkaassa laskussa. Laskujen taustalla oli keskuspankkien pehmeät viestit rahapolitiikasta sekä odotuksia matalampi inflaatiokehitys Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Keskuspankkien aggressiivinen rahapolitiikka alkaa viimein tehoamaan, eikä lisäkiristyksille ole enää tarvetta. Keskuspankkiirit molemmin puolin Atlanttia viestivät rahapolitiikan olevan jo riittävän kireää. Riskisentimentti piristyi huomattavasti laskevista koroista ja osakkeet nousivat sekä yrityslainojen riskilisät kiristyivät.

Valtiolainat tuottivat hyvin marraskuussa (3,01 %), kun pitkät korot laskivat. Myös High Yield -lainat tuottivat hyvin (+2,8 %), kun yleinen positiivinen riskisentimentti tarttui myös High Yield -lainoihin. Alhaisen riskin yrityslainoissa riskilisät kiristyivät 6 korkopistettä tasolle 145. Alhaisen riskin yrityslainat tuottivat hyvin, kun samaan aikaan korkotaso laski merkittävästi ja omaisuusluokan tuotto marraskuussa oli 2,3 %.

Nopeat ja isot liikkeet jatkuvat korkomarkkinoilla ja reaalikorot ovat pudonneet huomattavasti. Keskuspankkihinnoittelu on taas muuttunut huomattavan paljon ja nyt hinnoitellaan monta koronlaskua ensi vuodelle. Lyhyiden korkojen osalta hinnoitellaan myös nopeaa laskua ja jos nämä odotukset toteutuvat, niin ensi vuodestakin muodostuu hyvä korkovuosi. Viimeisimmät inflaatiojulkaisut ovat mahdollisesti saaneet markkinat lyhyellä aikavälillä ylireagoimaan ja keskuspankit yrittänevät vielä puhua kovia, jottei rahoitusolosuhteet kevenny liikaa ja liian nopeasti heidän näkökulmastaan. Tammikuu on perinteisesti erittäin vilkas liikkeeseenlaskujen osalta, mikä voi alkuvuodesta painaa korkomarkkinaa. Vaikka korkomarkkina on liikkunut mahdollisesti liian paljon liian lyhyessä ajassa, niin pidemmän aikavälin näkemyksemme on edelleen ennallaan ja odotamme pitkien korkojen laskevan.

Mark Mattila
korkosalkunhoitaja

Säästämistavoitteen toteuttamiseen ei välttämättä tarvitse useita eri sijoituskohteita. Itse asiassa valtaosalle säästäjistä yksi ratkaisu on kaikkein tehokkain valinta. Kun riskinottohalukkuus on määritelty oikein, vastaa salkku riskitasoa aina sovitusti, eikä salkun tasapainottamisesta tule veroseuraamuksia. Säästäjän ei myöskään itse tarvitse kantaa huolta varojen sijoittamisesta eri markkinoille eri markkinatilanteissa. Se hoituu salkunhoitajan toimesta ja säästäjä voi keskittyä itselleen tärkeisiin asioihin. Varat on myös joka tilanteessa hajautettu laajasti kansainvälisille arvopaperimarkkinoille ja riski pääoman menetyksestä on pieni. Säästöpankin ratkaisurahastoperheestä löytyy sopiva ratkaisu jokaiselle säästäjälle.

Säästöpankki Maltti on korkopainotteinen rahasto, joka sopii varovaiselle sijoittajalle. Rahaston sijoituksista sijoitetaan viidennes osakkeisiin maailmanlaajuisesti ja loput hajautetaan korkomarkkinoille. Nykyisessä markkinatilanteessa korkosijoitukset tuottavat hyvää juoksevaa tuottoa ja tasapainottavat osakemarkkinoiden heilahteluja. Osakesijoituksista saa korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä.

Säästöpankki Ryhti puolestaan hajauttaa sijoitukset tasapainoisesti osake- ja korkomarkkinoiden välillä. Se yhdistää osake- ja korkomarkkinoiden parhaat puolet. Osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti pääpainon ollessa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Korkosijoitukset ovat enimmäkseen Euroopassa, eikä valuuttariskistä näin ollen tarvitse huolehtia. Rahasto sopii hyvin sijoittajalle, joka sietää hieman riskiä ja saa vastaavasti korkeamman tuotto-odotuksen.

Säästöpankki Kantti sopii sijoittajalle, joka on valmis ottamaan korkeampaa osakeriskiä. Rahaston sijoituksista 80 prosenttia sijoitetaan osakemarkkinoille maailmanlaajuisesti ja 20 prosenttia hajautetaan pääosain eurooppalaisille korkomarkkinoille tasaamaan salkun markkina-arvon heilahteluja. Korkosijoitukset tasaavat osakemarkkinoiden heilahteluja ja tuovat kuponkituottoa salkkuun. Pitkällä aikavälillä valtaosa salkun tuotoista muodostuu osakesijoituksista.

Rahastojen sijoitukset toteutetaan palkittujen Säästöpankki -rahastojen ja pörssilistattujen ETF -rahastojen avulla. Salkuissa yhdistyy aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen parhaat puolet. Säästöpankki -rahastojen noudattama laatuyhtiöstrategia tuottaa todistetusti ylituottoa pitkällä aikavälillä ja passiivisilla rahastoilla sijoittaja saa täyden markkinatuoton.

Ratkaisurahastoja (Maltti, Ryhti ja Kantti) hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Lassi Kallio
salkunhoitaja