Varainhoidon markkinakatsaus lokakuu 2024

Euroopan keskuspankki jatkoi koronlaskujaan syyskuussa laskemalla ohjauskorkojaan toisen kerran sitten kesäkuun ja odotukset siitä, että seuraava koronlasku nähtäisiin jo lokakuussa, ovat lisääntyneet. Rintamaan liittyi myös USA:n keskuspankki, joka avasi pelin laskemalla ohjauskorkoa jopa 50 korkopistettä. Koronlaskut kertovat siitä, että inflaatiopelot ovat hälvenneet. Markkinoiden fokus onkin siirtynyt inflaatiohuolista kasvuhuoliin.

USA:n osalta en olisi talouskasvunäkymistä suuremmin huolissani. Talous kyllä hidastuu, mutta ainakin näillä näkymin ns. pehmeä lasku vaikuttaa todennäköisimmältä. Euroalueella data on ollut varsin alavireistä ja euroalue rimpuilee nollakasvun ympärillä lähikuukaudet. Kiinassa puolestaan keskusjohto reagoi talouden heikkenemiseen ilmoittamalla erilaisista elvytystoimista syyskuun loppupuolella. Keinovalikoimassa oli myös uusia elementtejä, kuten kotitalouksien tukeminen. Nähtäväksi jää, miten elvytys puree luottamuksensa menettäneeseen kiinalaiseen kuluttajaan. Kokonaisuutena elvytystoimet tuovat kyllä piristysruiskeen Kiinan talouteen.

Teollinen suhdanne yskii yhä – korkojen lasku auttaa ajan myötä

Kevään optimismin jälkeen tilastot globaalin teollisuuden suhdanteen kehittymisestä on tuottanut pettymyksiä toisensa jälkeen. Syyskuu ei tuonut tähän muutosta, vaan ennakkotilastot teollisuuden ostopäällikköindekseistä syyskuulta kertovat yhä teollisuuden supistumisesta. Teollisuuden elpymistä saadaan siis yhä odottaa. Ajan myötä korkojen lasku piristää kyllä myös teollisuusyritysten näkymiä.

Suomen talous hyötyy korkojen laskusta

Suomen talous kääntyi alkuvuonna kasvuun viime vuoden lopun taantuman jälkeen. Kasvu on kuitenkin varsin heiveröistä. Jatkossa korkojen lasku tukee Suomen kansantaloutta ja suomalaisia kotitalouksia, ainakin niin pitkään kuin euroalueen talouskehitys on edes kohtuullista. Mikäli korkoja jouduttaisiin laskemaan odotuksia nopeammin heikon talouskehityksen ja deflaatiopelkojen myötä, ei se oli hyvä asia Suomenkaan taloudelle. Toistaiseksi ollaan kuitenkin vielä plussan puolella. Kokonaisuutena odotamme Suomen BKT:n supistuvan 0,4 % vuonna 2024, kunnes ensi vuonna päästään tukevammin kasvuun kiinni ja talous kasvaa 1,6 %.

Henna Mikkonen

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Syyskuussa globaalit osakemarkkinat nousivat noin yhden prosentin. Kehittyvät markkinat olivat vahvimpia, ja Kiinan elvytystoimet nostivat maan markkinat 5,5 % kuukauden aikana. Yhdysvaltain keskuspankki laski korkoja 50 pisteellä, vaikka markkinat odottivat vain 25 pisteen leikkausta. EKP ja Ruotsin Riksbanken laskivat ohjauskorkojaan 25 pisteellä. Keskuspankkien koronlaskut muuttivat kuukauden alussa vallinneen negatiivisen markkinasentimentin positiiviseksi.

Yhdysvalloissa S&P 500-indeksi saavutti uusia ennätyksiä syyskuussa, mutta Nasdaq-indeksi ei ylittänyt heinäkuun huippuja. Makrotalouden puolella teollisuuden ostopäällikköindeksit pysyivät alle 50 pisteen, mikä viittaa toiminnan supistumiseen. Useat eurooppalaiset autonvalmistajat antoivat tulosvaroituksia heikon kysynnän vuoksi, ja Pohjoismaissa Neste sekä muutamat sopimusvalmistajat ja harkinnanvaraisia tuotteita valmistavat yritykset seurasivat perässä.

Inflaatiokehitys on jatkunut suotuisana, mikä on lisännyt odotuksia EKP:n koronlaskusta jo lokakuussa. Vaikka koronlaskut parantavat talousnäkymiä keskipitkällä aikavälillä, lähitulevaisuudessa on riski, että tulosennusteita joudutaan laskemaan. Siirryimme kuukauden aikana neutraaliin osakeallokaatioon, mutta osakkeiden sisällä pidämme kehittyvät markkinat ylipainossa.

Johan Hamström

osakesalkunhoitaja

Korkojen lasku jatkui laajalla sektorilla. Lasku oli seurausta Fedin toimista ja Euroopan keskuspankin (EKP) koronlaskuodotuksien voimistumisesta viime viikkoina kehnon talousdatan ja alle tavoitetason laskeneen inflaation myötä. Rahapolitiikka on nykyiseen ympäristöön nähden erittäin kireää ja EKP tulee laskemaan ohjauskorkojaan jokaisessa kokouksessa seuraavan vuoden aikana. Yhdysvaltojen Fed laski ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa tässä syklissä, joten rahapolitiikan sykli on vihdoin kunnolla kääntynyt. Tämän hetken markkinaodotusten mukaan EKP päätyy nykysyklin pohjilla vajaaseen 2 prosenttiin ja Fed n. 3 prosenttiin. On hyvin mahdollista, että molemmat päätyvät selvästi odotuksia alemmalle tasolle. Pitkien korkojen suunta lienee edelleen alaspäin, vaikka laskupotentiaali on selvästi pienentynyt viime kuukausien kehityksen myötä.

Euroalueen korkoluokista paras oli syyskuussa valtionlainat 1,31 prosentin tuotolla. Myös yrityslainat tuottivat hyvin, vaikka riskipreemioissa nähtiin pientä heiluntaa.

Elokuu oli perinteisen hiljainen eurooppalaisilla High Yield -markkinoilla, kun suuri osa kansainvälisiä sijoittajia suuntautui kesälomien viettoon. Uusia emissiota ei juurikaan tullut kuukauden aikana ja sijoittajien aktiviteetti keskittyi jälkimarkkinaan. Alhaisen riskin yrityslainojen riskipreemiot nousivat kuukauden noin 5 korkopisteellä, mutta korkotason laskiessa selvästi olivat toteutuneet tuotot positiiviset. Arvostustaso on edelleen kireän oloinen yrityslainamarkkinoilla ja jatkamme varovaisella linjalla.

Mark Mattila

korkosalkunhoitaja

Miksi nyt?

Kehittyvät osakemarkkinat on pitkään ollut erittäin houkuttelevasti hinnoiteltu omaisuusluokka eteenkin ottaen huomioon valtavan rakenteellisen kasvupotentiaalin mitä näiden maiden vaurastumiseen liittyy.

Tästä huolimatta osakemarkkinat ovat kehittyneet heikosti, jos vertaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Kehittyvien maiden osakemarkkinoiden kehityksen välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Eteenkin Kiina, kiinteistöongelmineen on painanut kokonaistuottoja.

Nyt on kuitenkin valoa tunnelin päässä näkyvissä, kehittyvien maiden tuloskasvu on selkeästi länsimaita nopeampaa tällä hetkellä. Tämä suhteellinen kehitys tulee mitä suuremmalla todennäköisyydellä jatkumaan lähitulevaisuudessa. Koronlaskut Yhdysvalloissa mahdollistaa myös huomattavat koronlaskut kehittyvissä talouksissa, mikä osaltaan pönkittää paikallista kysyntää.

Heikompi taala myös tukee kansainvälisten rahavirtojen ohjautumista kehittyville markkinoille. Länsimaisten korkojen ollessa korkealla ei ollut syytä etsi tuottoja muualta.

Kolmas tärkeä muutos parempaan viimeisten viikkojen aikana on ollut Kiinan aloittama elvytys, joka varmasti nostaa niin sijoittajien kuin kuluttajien riskienottohalukkuutta. Ensimmäiset merkit tästä on jo nähty syys-, lokakuun vaihteessa Kiinan osakemarkkinan noustessa melkein kolmekymmentä prosenttia muutamassa viikossa.

Salkunhoitajan silmin tilanne kehittyvillä markkinoilla näyttää tällä hetkellä erittäin houkuttelevalta eteenkin pidemmällä sijoitushorisontilla. Lyhyellä aikavälillä kurssiheilunnalta ei voi välttyä.

”Olen oppinut, että suuret mahdollisuudet ovat paikoissa, jotka ovat jääneet huomioimatta, mihin muut eivät katso” – Sir John Tempelton

”Ole pelokas, kun muut ovat ahneita. Ole ahne, kun muut ovat pelokkaita.” – Warren Buffet

Kasvua vuosikymmeniksi

Kehittyvillä markkinoilla viitataan yleisesti maihin, joiden talouksien ja osakemarkkinoiden kehityspotentiaali on huomattava. Yhteisestä nimittäjästä huolimatta kyseessä on laaja joukko hyvin erinäköisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia maita kuten esimerkiksi Kiina, Intia, Indonesia, Korea, Brasilia, Meksiko ja Puola.

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kehittyvät taloudet ovat kasvaneet länsimaita keskimääräistä nopeammin johtuen suotuisasta demografiasta sekä ripeästi nousseesta tuottavuudesta. Talouskehitys on kiihdyttänyt kaupungistumista ja keskiluokkaistumista, mikä osaltaan on lisännyt kuluttajatuotteiden ja palvelujen kuten autojen, kodinkoneiden ja päivittäistavaroiden kysyntää.

Uskomme, että nämä rakenteelliset trendit tulevat jatkumaan, mikä heijastuu ajan myötä paikallisten osakemarkkinoiden positiivisena kehityksenä. Matka ei välttämättä tule olemaan suoraviivainen, ulkoiset ja sisäiset olosuhteet liikkuvat sykleissä, aiheuttaen kasvupyrähdyksiä ja romahduksia.

Kehittyville markkinoille sijoittamisessa on selkeästi länsimarkkinoita korkeammat riskit. Taloudet ovat nuoria, mikä voi näkyä talouskasvun sekä osake- ja valuuttakurssien voimakkaana heiluntana. Vakautta luovat instituutio ovat vähemmän kehittyneitä. Politiikalla ja poliitikoilla on isompi merkitys. Vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat eivät myöskään välttämättä vastaa niitä odotuksia, mihin on Pohjoismaissa totuttu, johtuen näiden maiden erilaisesta kehitysvaiheesta.

Meidän tapa sijoittaa

Sijoitamme ensisijaisesti alueille, missä olosuhteet pidemmän aikavälin suotuisalle kehitykselle ovat otolliset ja osakemarkkinoiden hinnoittelu on houkutteleva.

Hahmotamme trendejä ja käännekohtia tarkastelemalla yksinkertaisia, ”kovia (esim. talousdata) sekä pehmeitä (esim. politiikka) indikaattoreita”. Pitkälle tulevaisuuteen ennustaminen onnistuu harvoin, mutta positiivisen trendin päällä surfaaminen niin kauan kuin se kantaa on järkevää. Isot linjat hahmottuva yleensä paremmin, mitä vähemmän kiinnittää huomiota taustameluun.

Keskeisiä tunnusmerkkejä otollisille olosuhteille ovat mm. uudistusmyönteiset vallanpitäjät, kasvava työikäinen väestö, investoinnit infrastruktuuriin ja tehtaisiin, kasvava ulkomaankauppa sekä konservatiivinen julkisen sekä yksityisen sektorin taloudenhallinta.

Otollisten olosuhteiden ohella aiomme myös hyödyntää opportunistisesti markkinoiden meille tarjoamia lyhyen aikavälin mahdollisuuksia, esim. erinäisiä sijoittajien pelkotiloista aiheutuvia ylilyöntejä.

Osakepoiminnan ulkoistamme paikalliseen markkinaan erikoistuneille salkunhoitajille. Valintaprosessia korostuu; paikallistuntemus, sijoitusstrategian uskottavuus sekä näytöt menestyksekkäästä salkunhoidosta.

Säästöpankki Kehittyvät markkinat -sijoitusrahastoa hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Salkunhoitaja: Johan Hamström