Euroopan keskuspankki jätti odotetusti ohjauskorkonsa ennalleen lokakuun kokouksessa. Vaikka kokous ei tuottanutkaan mitään yllätyksiä, oli se tavallaan käänteentekevä. Ohjauskorkojen nostot lopetettiin 10 kerran nostoputken jälkeen. Lisäksi inflaatio euroalueella on rauhoittunut selvästi ja talouskehitys on vaisua, mikä puhuu sen puolesta, että korkojen seuraava liike on alaspäin. Tämä on huojentava uutinen monelle asuntovelalliselle.

Toki mikään ei ole kiveen kirjoitettua ja on myös mahdollista, että odotus korkojen laskusta osoittautuu vääräksi. Yksi merkittävä riski on Lähi-idän tilanne. Jos tilanne eskaloituisi ja öljyn hinta nousisi merkittävästi, voisi se jälleen nostaa inflaatiopaineita ja pahimmillaan pakottaa Euroopan keskuspankin jatkamaan koronnostojaan. Näillä näkymin kriisin vaikutukset öljyn hintaan ovat kuitenkin olleet varsin vähäisiä.

USA:n talous selviytyy jälleen kerran Eurooppaa paremmin

Historiassa on usein nähty, että USA:n talous selviytyy kriiseistä ja taantumista Eurooppaa paremmin. Niin näyttää käyvän myös tällä kertaa. Lokakuussa julkaistut tilastot USA:n BKT:n kehityksestä vuoden 2. neljänneksellä olivat odotuksia parempia. Maan talous kasvoi 1,2 % edellisneljänneksestä. Euroalueella vastaava luku oli aavistuksen miinuksella ja myös lähikuukausien talousnäkymät Euroopassa ovat varsin heikot.

Suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on noussut

Suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko on jatkanut nousuaan Säästöpankin vuosittain teettämän Säästämisbarometrin mukaan. Taloudellisen ahdingon indeksi koostetaan Säästämisbarometrin kysymyksistä, jotka kuvaavat ”sekä euroja että rahaan liittyviä tunteita”.

Hintojen ja korkojen nousu on näkynyt voimakkaasti ihmisten arjessa ja oman talouden tilanteessa, ei siis ihme, että koettu ahdinko on noussut. Ensi vuonna tilanne pitäisi kuitenkin jo helpottaa. Inflaatio on rauhoittumassa ja korkojen nousu on tulossa päätökseensä. Palkansaajat ovat saanet aiempaa suurempia palkankorotuksia ja myös työeläkkeitä on tarkistettu selvästi ylöspäin. Ansiotulon verotuskin on näillä näkymin kevenemässä. Työllisyystilanne on tosin hieman heikkenemässä, mutta mitään suurta nousua työttömyydessä tuskin nähdään. Kokonaisuutena kotitalouksien ostovoima onkin paranemassa ensi vuonna.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma-indeksi laski noin 3 % lokakuussa. Raportoitu talousdata oli odotettua parempaa Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalainen teollisuus on paremmassa kunnossa kuin Euroopan. Kasvu Yhdysvalloissa on edelleen kohtalaisen hyvällä tasolla, kun taas Euroopassa kehitys heikkenee, mutta inflaatio tulee alas. Rahapolitiikan osalta keskuspankkien koronnostot ovat saapuneet päätepisteeseen ainakin toistaiseksi. Heikon talouskasvun ja inflaation maltillistuessa EKP piti korot odotetusti ennallaan.

Vuoden kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi on parhaillaan käynnissä. Tulokset ovat olleet isossa kuvassa odotetun kaltaisia. Yhdysvalloissa tuloksensa jo julkaisseista (30.10.) S&P500-indeksin yhtiöistä 80 % raportoi odotuksia paremmat tulokset. Yleisesti hyvistä tuloksista ei ole palkittu yhtä lailla kuin huonoista on rankaistu. Joissakin yhtiöissä tulospäivän kurssireaktiot ovat vaikuttaneet ylimitoitetuilta. Yhtiöiden kommentit lyhyen aikavälin näkymistä ovat olleet aiempaa varovaisempia, joka ilmenee myös heikentyneinä tilauskertyminä.

Pitkien korkojen nousu katkesi ainakin toistaiseksi. Mikäli pitkät korot eivät jatkaisi nousuaan olisi tämä luonnollisesti hyvä asia osakemarkkinoille. Pörssien tunnelma oli mollivoittoinen lokakuussa ja sentimenttimittarit kertovat heikosta sentimentistä. Tämä on heijastunut laaja-alaisena laskuna osakemarkkinoilla. Huomautamme kuitenkin, että kuukaudessa yhtiöiden operatiivisessa tekemisessä ei ehdi tapahtua paljon ja sitä kautta yhtiöiden fundamenttiarvoissa – tulevaisuuden kassavirtojen nykyarvoissa – ei suurta muutosta pitäisi tapahtua. Nopeat osakekurssien muutokset usein heijastavat enemmänkin tämän hetken markkinatunnelmaa kuin yhtiöiden kilpailukykyjä ja tulevaisuuden arvonluontimahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.

Eemeli Oikarainen
osakesalkunhoitaja

Lokakuussa nähtiin korkosyklin käänne, kun Euroopan keskuspankki (EKP) ei nostanut korkoja tai esitellyt muita rahapolitiikkaa kiristäviä toimenpiteitä. Talousdatan ja etenkin inflaation kehitys viittaa vahvasti siihen, että seuraava liike EKP:ltä on koronlasku, joka voi tapahtua paljon odotettua aiemmin. Inflaatio on hidastunut viime kuukausina odotuksia nopeammin kuten myös talouskasvu. Tätä kehitystä vahvistanee entisestään jo tehdyn rahapolitiikan kiristyksen vaikutusten kasvu vähitellen, ns. rahapolitiikan viive. Myös Yhdysvaltojen Fed näyttää päättäneen oman kiristyssyklinsä marraskuun alun kokouksessa, mikä vahvistanee entisestään korkojen käännettä alaspäin ja globaalissa kuvassa on suurin ajuri korkojen kehitykselle. Pitkät korot laskivat hieman lokakuussa ja valtionlainasijoitukset päätyivät selvästi positiiviseen tuottoon, kuten myös Investment Grade -yrityslainat. Riskisemmät korot olivat paineessa riskipreemioiden nousun myötä ja päätyivät negatiiviseen kuukausituottoon.

Mikko-Pekka Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästöpankki Pitkäkorko-rahasto sijoittaa euroalueen valtionlainoihin. Euromaiden valtionlainat olivat pitkään epäkiinnostava, suorastaan luotaantyöntävä omaisuusluokka, kun rahapoliittinen elvytys oli kiivaimmillaan edellisen 10 vuoden ajan.

Kirjoitushetkellä euromaat tuottavat keskimäärin 3,25 prosenttia ja ainoastaan 20 kuukautta taaksepäin tuottotaso oli 0 prosenttia, hetkittäin jopa negatiivinen. Euroopan keskuspankki (EKP) painoi ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa selvästi negatiiviseksi pyrkiessään palauttamaan inflaation lähelle 2 prosentin tavoitetasoa finanssi- ja velkakriisien jälkimainingeissa. Lisäksi se osti suunnattomat määrät eurovaltionlainoja sekä yrityslainoja markkinoilta kasvattaen taseensa moninkertaiseksi suhteessa lähtötasoon. Inflaatiota ei saatu aikaiseksi millään, kunnes pandemian vaikutukset sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoittivat maailmantalouden.

EKP on nostanut korkojaan 4,25 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltojen Fed vielä enemmän reilussa vuodessa. Vaikutus näkyy mm. ostopäällikköindekseissä heikkoutena ja kiristyksen viimeinen osa on vasta lyömässä läpi reaalitalouteen. Rahapolitiikan kiristysvauhti on ollut historiallinen, kuten oli myös lähtökohta ja ainakin yksi sukupolvi nuoria aikuisia ehti tottua korkojen mataluuteen tai siihen, ettei korkoja ollut. Kaikki tämä huomioiden on hyvin mahdollista, ettei talous kestä nähtyä korkojen nousua ja keskuspankit joutuvat kääntämään politiikkansa suunnan hyvin nopeasti. Inflaatio on euroalueella jo matkalla kohti tavoitetta ja mikäli tarkastellaan euroalueen inflaatiota koko sen historian ajalta, ei inflaatio keskimäärin noussut lähellekään 2 prosentin tasoa – ollen n. 1,7 prosenttia vuodesta 1997 vuoden 2020 loppuun. Mikäli viime vuosien kiivaampi inflaatiovauhti otetaan mukaan tarkasteluun, päästään juuri ja juuri 2 prosenttiin. Tulos on vielä dramaattisempi, mikäli tarkastellaan ns. pohjainflaatiota, josta on poistettu epävakaat energian- ja ruoan hinnan muutokset. Eli ennen pandemiaa inflaatiotavoitteeseen ei ylletty ja viime vuosien inflaatiopiikin aiheutti poikkeusolot, mihin reagoitiin historiallisen tiukasti. Ylilyönti kiristyksessä on siis jopa todennäköinen ja käänne voi tulla yllättäen. Keskuspankkiirit puhuvat palkankorotusten vaikutuksista, mutta minkälainen vaikutus esimerkiksi 10 prosentin korotuksilla on kulutukseen ja sitä kautta inflaatioon, mikäli asuntolainan korkokulut ovat moninkertaistuneet ja energialaskut nousseet dramaattisesti?

Korkotaso on nyt toinen kuin edellisen kymmenen vuoden aikana ja euromaiden valtionlainoissa voidaan nauttia houkuttelevasta juoksevasta tuotosta. Lisäksi vielä tärkeämpi tekijä tässä omaisuusluokassa on sen säästäjän/sijoittajan salkkua tasapainottava vaikutus. Valtionlainat laskevat salkun kokonaisriskiä ja toimii ikään kuin salkkuvakuutuksena, kun markkinoilla syystä tai toisesta myllertää.

Mikko-Pekka Rautiainen
korkosalkunhoitaja