Keskuspankit ovat nostaneet korkojaan reilun vuoden ajan ja rivakoin ottein. Esimerkiksi Euroopassa ohjauskorko on noussut -0,5 %:sta 3,75 %:iin. Syynä korkojen nostolle on ollut nopeasti kiihtynyt inflaatio. Nyt inflaatio on maltillistumassa ja korkojen nousu on lähestymässä loppuaan.

Syyskuussa keskuspankkien korkokokouksia seurataan suurella jännityksellä. Euroopan keskuspankin osalta odotukset ovat tällä hetkellä jakautuneet; osa analyytikoista ja ekonomisteista odottaa vielä yhtä korkojen nostoa, osa puolestaan uskoo, että nostoja ei enää tässä syklissä tehdä. Odotukset tulevista korkoliikkeistä tosin tuntuvat heiluvan päivästä toiseen aina kun uutta talousdataa saadaan. Iso kuva on joka tapauksessa se, että korkojen noususykli on tulossa päätökseensä ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia niin sijoitusmarkkinoille kun ajan myötä myös reaalitalouteen.

Alkuvuonna taantuma vältettiin, loppuvuonna kasvu hidastuu

Elokuun aikana saatiin tarkentuneita tietoja eri maiden ja alueiden BKT:n kehityksestä vuoden toisella neljänneksellä. Ne vahvistavat kuvan siitä, että niin USA kuin euroaluekin ovat selvinneet toistaiseksi varsin hyvin korkojen nousun aiheuttamasta paineesta taloudelle. Pitkään pelätty taantuma antaa edelleen odottaa itseään. Kiinassa sen sijaan talousdata on ollut heikkoa ja maan kiinteistösektoriin ja velkaantumiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Kiina onkin ilmoittanut viime aikoina monista eri talouden elvytystoimista.

Jatkossa näkymät ovat kuitenkin selvästi heikommat. Monet talouden tulevaa suuntaa ennakoivat tilastot, kuten ostopäällikköindeksit ja kuluttajien luottamus, ovat matalalla tasolla. Yleisesti ottaen palvelusektorilla menee vielä kohtuullisen hyvin, mutta teollisuuden näkymät ovat heikot. USA näyttää pärjäävän tälläkin kertaa Eurooppaa paremmin ja siellä taantumapelot ovat viime aikoina vähentyneet selvästi. Euroopassa etenkin Saksan talous on isojen haasteiden edessä ja siitä on jälleen – parin vuosikymmenen tauon jälkeen – alettu puhumaan Euroopan sairaana miehenä.

Suomen talousnäkymät ovat synkentyneet

Myös Suomen talous vältti alkuvuonna taantuman, vaikka moni sellaista odottikin. Vuoden toisella neljänneksellä talous kasvoi jopa 0,6 % edellisneljänneksestä, mikä on varsin hyvä luku. Tilastojen tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa, että kasvu perustui lähinnä julkisen kulutuksen kasvuun ja tuonnin vähenemiseen. Yksityinen kulutus kasvoi vielä hieman, mutta vienti ja investoinnit supistuivat.

Myös jatkossa Suomen talouden kasvunäkymät ovat varsin vaisut. Rakentaminen kärsii erityisen paljon korkojen noususta ja rakennusluvat ovatkin romahtaneet matalalle tasolle. Teollisuuden näkymät ovat heikentyneet globaalin suhdanteen hidastuessa. Kuluttajien näkymissä on jo valoa tunnelin päässä, sillä ostovoiman supistuminen on tulossa päätökseensä ja ensi vuonna ostovoima arviomme mukaan jo kasvaa.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Osakemarkkinat laskivat hieman kuukauden aikana (MSCI Maailma -2 %).

Useamman kuukauden heikon kehityksen jälkeen Suomi kehittyi keskeisistä markkinoista parhaiten. Sijoitusnäkemyksessämme nostamme Suomen maltilliseen ylipainoon. Historiaan nähden markkinahinnoittelu on houkutteleva. Hinnat pitävät sisällään paljon negatiivisia odotuksia.

Kehittyvät markkinat olivat paineessa Kiinan heikkenevän taloustilanteen vuoksi. Markkinoilla odotetaan valtiolta elvytysohjelmia, mutta toistaiseksi toimenpiteet ovat olleet hyvin maltillisia. Kiinan heikkous heijastunee vuoden toisen puoliskon aikana maailmantalouden kasvuennusteiden laskuna.

Päättyneen tuloskauden keskeiset havainnot ovat uusien tilausten hidastuminen, varastojen alasajon jatkuminen sekä hinnankorotusten huomattava hidastuminen. Raportoidut tulokset olivat yleisesti odotuksia parempia pitkälti voimakkaasti laskeneiden energia- ja rahtikustannusten osalta. Arvioimme että loppuvuoteen mentäessä loppukysynnän hidastumisen, tuotantokustannusten laskun maltillistumisen sekä hinnankorostusten vaikutusten pienentymisen ansiosta kuluvan vuoden tulosennusteissa on edelleen laskupaineita.

Toimintaympäristö on hidastumassa mutta samalla sijoittajien asemoituminen on suhteellisen varovainen. Tästä syystä pidämme osakeriskin toistaiseksi neutraalissa.

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja

Pitkät korot laskivat hieman elokuussa euroalueella, johtuen osittain kuun viimeisen päivän tapahtumista. Yhdysvalloissa pitkät korot sen sijaan nousivat ja siellä nähtiin korkein taso 10 vuoden korossa sitten finanssikriisin. Yhdysvalloissa korkojen nousu johtui odotettua paremmasta talousdatasta, runsaasta valtionvelan tulevasta liikkeeseen laskusta sekä luottoluokituksen laskusta. Myös euroalueella pitkät korot kävivät kuun aikana korkeimmillaan sitten maaliskuun, mutta hidastuva inflaatio ja EKP:n maltillistuneet kommentit korkosyklin tilasta kuun lopussa käänsivät kehityksen. Lisäksi talousdata euroalueelta oli synkkää. Uskomme, että korkosyklin huippu on nyt käsillä ja pitkien korkojen suunta kääntymässä. EKP on nostanut korkojaan 4,25 prosenttiyksikköä ja Fed vielä enemmän reilussa vuodessa. Vaikutus näkyy mm. ostopäällikköindekseissä heikkoutena ja kiristyksen viimein osa on vasta lyömässä läpi reaalitalouteen.

Yrityslainojen riskilisät nousivat hieman euroalueella, mutta sekä Investment Grade-, että High Yield -yrityslainojen toteutunut tuotto oli positiivista korkean juoksevan tuoton ansiosta.

Mikko-Pekka Rautiainen
korkosalkunhoitaja

Säästöpankki Pitkäkorko-rahasto sijoittaa euroalueen valtionlainoihin. Euromaiden valtionlainat olivat pitkään epäkiinnostava, suorastaan luotaantyöntävä omaisuusluokka, kun rahapoliittinen elvytys oli kiivaimmillaan edellisen 10 vuoden ajan.

Kirjoitushetkellä euromaat tuottavat keskimäärin 3,25 prosenttia ja ainoastaan 20 kuukautta taaksepäin tuottotaso oli 0 prosenttia, hetkittäin jopa negatiivinen. Euroopan keskuspankki (EKP) painoi ohjauskorkonsa nollaan ja talletuskorkonsa selvästi negatiiviseksi pyrkiessään palauttamaan inflaation lähelle 2 prosentin tavoitetasoa finanssi- ja velkakriisien jälkimainingeissa. Lisäksi se osti suunnattomat määrät eurovaltionlainoja sekä yrityslainoja markkinoilta kasvattaen taseensa moninkertaiseksi suhteessa lähtötasoon. Inflaatiota ei saatu aikaiseksi millään, kunnes pandemian vaikutukset sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekoittivat maailmantalouden.

EKP on nostanut korkojaan 4,25 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltojen Fed vielä enemmän reilussa vuodessa. Vaikutus näkyy mm. ostopäällikköindekseissä heikkoutena ja kiristyksen viimeinen osa on vasta lyömässä läpi reaalitalouteen. Rahapolitiikan kiristysvauhti on ollut historiallinen, kuten oli myös lähtökohta ja ainakin yksi sukupolvi nuoria aikuisia ehti tottua korkojen mataluuteen tai siihen, ettei korkoja ollut. Kaikki tämä huomioiden on hyvin mahdollista, ettei talous kestä nähtyä korkojen nousua ja keskuspankit joutuvat kääntämään politiikkansa suunnan hyvin nopeasti. Inflaatio on euroalueella jo matkalla kohti tavoitetta ja mikäli tarkastellaan euroalueen inflaatiota koko sen historian ajalta, ei inflaatio keskimäärin noussut lähellekään 2 prosentin tasoa – ollen n. 1,7 prosenttia vuodesta 1997 vuoden 2020 loppuun. Mikäli viime vuosien kiivaampi inflaatiovauhti otetaan mukaan tarkasteluun, päästään juuri ja juuri 2 prosenttiin. Tulos on vielä dramaattisempi, mikäli tarkastellaan ns. pohjainflaatiota, josta on poistettu epävakaat energian- ja ruoan hinnan muutokset. Eli ennen pandemiaa inflaatiotavoitteeseen ei ylletty ja viime vuosien inflaatiopiikin aiheutti poikkeusolot, mihin reagoitiin historiallisen tiukasti. Ylilyönti kiristyksessä on siis jopa todennäköinen ja käänne voi tulla yllättäen. Keskuspankkiirit puhuvat palkankorotusten vaikutuksista, mutta minkälainen vaikutus esimerkiksi 10 prosentin korotuksilla on kulutukseen ja sitä kautta inflaatioon, mikäli asuntolainan korkokulut ovat moninkertaistuneet ja energialaskut nousseet dramaattisesti?

Korkotaso on nyt toinen kuin edellisen kymmenen vuoden aikana ja euromaiden valtionlainoissa voidaan nauttia houkuttelevasta juoksevasta tuotosta. Lisäksi vielä tärkeämpi tekijä tässä omaisuusluokassa on sen säästäjän/sijoittajan salkkua tasapainottava vaikutus. Valtionlainat laskevat salkun kokonaisriskiä ja toimii ikään kuin salkkuvakuutuksena, kun markkinoilla syystä tai toisesta myllertää.

Mikko-Pekka Rautiainen
korkosalkunhoitaja