Talouden ennustajat ovat jo pitkään povanneet talouden ajautuvan taantumaan nopeiden koronnostojen seurauksena. Heinäkuun aikana julkaistiin ensimmäisiä BKT-lukuja vuoden toiselta neljännekseltä ja niitä odotettiin jälleen suurella mielenkiinnolla. Onhan BKT ehkä laajin taloudellista aktiviteettia kuvaava mittari.

Pitkään pelätty ja povattu taantuma ei näiden tilastojen mukaan tullut vieläkään. USA:ssa maan BKT kasvoi 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 2,6 % vuoden takaa. Kasvu oli odotuksia vahvempaa. USA:ssa talouskehitys tuntuu menevän toistaiseksi jopa unelmien mukaisesti; inflaatio on hidastumassa, työmarkkinoiden kireys on helpottamassa ja talous on pysynyt kasvussa koronnostoista huolimatta.

Myös euroalueen BKT:n kasvu yllätti positiivisesti vuoden toisella neljänneksellä. Ennakkotilastojen mukaan alueen talous kasvoi 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 0,6 % vuoden takaa. Tämä tarkoittaa, että kasvu on euroalueella jopa piristynyt alkuvuodesta. Tosin euroalueen lukuja sekoittaa jälleen kerran Irlannin huikeat kasvuluvut, jotka tyypillisesti heiluvat paljon ja niihin vaikuttaa monikansallisten yhtiöiden kirjauskäytännöt. Mutta vaikka Irlannin vaikutus poistettaisiin, olisi euroalue pysynyt lievässä kasvussa. Vaikka kasvu on vähäistä, on se nykytilanteessa ihan hyvä saavutus.

Kiinassa kasvu sen sijaan oli odotuksia heikompaa, vaikka toki länsimaisin silmin katsottuna ripeää. Maan BKT kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 6,3 % vuodentakaisesta. Vuodentakaiset luvut olivat kuitenkin vielä ajalta, jolloin koronasulut rajoittivat taloudellista aktiviteettia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna kasvua kertyi 0,8 %, mikä oli selvästi edellisneljännestä vähemmän. Kiinassa talouden avautumisen aiheuttama kasvusykäys vaikuttaakin jäävän lyhytaikaiseksi ja maan viranomaiset ovatkin julkistaneet monikohtaisen listan talouden elvyttämiseksi.

Loppuvuoden kasvunäkymät heikommat ja taantumakin yhä mahdollinen

Ekonomistit ovat tosiaankin jo pidemmän aikaa odottaneet länsimaiden talouksien ajautuvan taantumaan. Vuosineljännes toisensa jälkeen taantumaodotukset ovat kuitenkin siirtyneet kauemmas ja kauemmas. Taloudet ovat olleet yllättävän resilienttejä kohonneelle korkotasolle.

Senkin uhalla, että tämä menee itsensä toistamiseksi, on pakko todeta, että kasvunäkymät jatkossa ovat heikommat. Myös taantuma (tosin lievä sellainen) USA:ssa ja euroalueella on yhä varsin mahdollinen vaihtoehto. Etenkin Euroopassa julkaistu tuorein talousdata on ollut odotuksia heikompaa. Koronnostojen vaikutus taloudessa alkaa täysimääräisesti näkyä vasta nyt. Heinäkuussa sekä USA:n ja Euroopan keskuspankit jatkoivat koronnostojaan, mutta nostot ovat nyt lähestymässä loppuaan.

Niin USA:ssa kuin euroalueellakin talouden suotuisaa kehitystä on ylläpitänyt erityisesti palvelusektorin hyvä veto. Nyt myös palveluyritysten näkymät ovat heikentymässä.

Myös Suomen talous vältti taantuman alkuvuonna

Tätä kirjoitettaessa Suomen tilastokeskus ei ole vielä julkaissut virallisia lukuja BKT:n kehityksestä vuoden toisella neljänneksellä. Kokeellisen pikaestimaatin mukaan talous oli kuitenkin suorastaan erinomaisessa vireessä, sillä niiden mukaan Suomen talous kasvoi 0,8 % edellisneljänneksestä. Ennakkotilastoihin kannattaa toki suhtautua suurella varauksella, mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että talous pysyi kasvussa.

Jatkossa talouden näkymät ovat myös Suomessa vaisut. Rakentaminen on kärsinyt alakulosta jo pitkään ja nyt myös teollisuuden näkymät ovat heikentyneet selvästi. Kuluttajien osalta loppuvuosi voi tuoda helpotusta; keväällä neuvotellut palkankorotukset ovat tulleet voimaan ja samaan aikaan hintojen nousu on maltillistumassa. Ostovoiman rapistuminen on siis vihdoinkin päättymässä. Velallisia kotitalouksia tosin noussut korkotaso edelleen rasittaa ja monella kotitaloudella lainanhoitokulut ovat yhä nousussa, jos oma korontarkistuspäivä osuu loppuvuoteen.

Suomalaisten talousosaaminen hyvällä tasolla, mutta tekemistä yhä riittää

Koronakriisi, energiakriisi sekä hintojen ja korkojen nousu ovat saaneet monen perheen tarkastelemaan omaa talouttaan aiempaa tarkemmin viime vuosina. Vaikka vuodet ovatkin olleet kriisien sävyttämiä, on tämä havahtuminen oman talouden tilanteeseen ollut tervetullutta. Ymmärrys omasta taloudesta ja ympäröivän maailman ilmiöiden vaikutuksesta siihen, ovat avainasemassa taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Talousosaamisen osalta tuoreen Eurobarometrin kyselytutkimuksen* tulokset ovat kuitenkin mieleistä luettavaa; suomalaiset pärjäsivät talousosaamisessaan erittäin hyvin muihin maihin verrattuna.

*https://finance.ec.europa.eu/news/eurobarometer-survey-reveals-low-levels-financial-literacy-across-eu-2023-07-18_en

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Maailman osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava MSCI Maailma-indeksi nousi n. +3 %-yksikköä heinäkuussa suhdanneherkkien toimialojen johdolla. Maantieteellisesti tarkasteltuna Kehittyvät Markkinat nousivat eniten Kiinan lisätessä elvytystoimia.

Raportoitu talousdata oli odotettua parempaa etenkin Yhdysvalloissa. Kasvu on edelleen kohtalaisen hyvällä tasolla ja inflaatio maltillistuu. Rahapolitiikka pysyy kuitenkin edelleen kireänä vaikkakin edellytykset nostojen lopettamiselle ovat kasvaneet.

Vuoden toisen vuosineljänneksen tuloskausi lähentelee loppuaan. Tulokset ovat laskeneet selkeästi vuoden takaiseen. Suurin selittävä tekijä on hyödykkeiden hintojen lasku, joka vaikuttaa negatiivisesti hyödyketuottajien tuloskehitykseen. Ilman hyödyketuottajia tuloskasvu oli hieman plussan puolella. Varastojen sopeutus jatkuu edelleen ja uusissa tilauksissa on havaittavissa hidastumista.

Alkuvuoden pessimismi on poissa ja markkinatunnelma on tällä hetkellä erittäin positiivinen. Odotukset talouden pehmeälle laskulle ja korkojen nousun pysähdykselle ovat kasvaneet. Positiivinen vire markkinoilla voi jatkua syksyn aikana, mutta tämä vaatinee edelleen odotettua parempia talous- ja tuloslukuja.

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja

Kesä sujui rauhallisissa merkeissä markkinoilla ja riskisentimentti pysyi positiivisena. Korkomarkkinoilla pitkät korot ovat liikkunut vaakasuunnassa ja ovat suurin piirtein siellä, missä ne olivat, kun kesälomat alkoivat. Heiluntaa on tosin riittänyt molempiin suuntiin. Keskuspankit (Fed ja EKP) nostivat odotetusti ohjauskorkoja 25 korkopisteellä ja viestit tulevasta olivat aika vähäsanaisia. Tulevat päätökset ovat talousdatariippuvaisia, jossa talousympäristössä tapahtuvat muutokset määräävät tulevan suunnan. Inflaatioluvut ovat edelleen yllättäneet markkinat positiivisesti ja talousdata on jatkunut heikkona Euroopassa. Heinäkuun lopussa pitkät korot lähtivät noususuuntaan, erityisesti Yhdysvalloissa. Luottoluokittajista Fitch tiputti maan luottoluokituksen AAA tasolta AA+ tasolle kuukauden lopussa. Toimenpide aiheutti jonkin verran volatiliteettia valtiolainoissa, erityisesti Yhdysvaltojen pidemmän maturiteetin valtionlainoissa nähtiin selvää korkojen nousua.

Yrityslainamarkkinoilla riskilisät laskivat edelleen heinäkuussa, ja vaikka korkotaso hieman nousi, oli toteutuneet tuotot plussalla heinäkuussa. Yrityslainat Euroopassa nousivat noin 1 % kuukauden aikana. Riskilisät ovat laskeneet historiallisten keskiarvojen tuntumaan, eivätkä hinnoittele minkäänlaista taantumaa. Emissiomarkkinoilla oli hiljaista niin kuin yleensä kesäkuukausina. Tunnelma jälkimarkkinoilla pysyi hyvin positiivisena yksittäisistä yritysongelmista huolimatta. Maksuhäiriöt jatkavat maltillisessa nousussa. Euroopassa taso ylitti 2 % rajan ja odotamme nousutrendin jatkuvan lähikuukausina.

Näkemyksemme mukaan talousdata jatkuu heikkona ja inflaatiossa on selkeitä merkkejä taittumisesta, joten näemme, että korkosyklin käänne on käsillä. Jatkamme näin ollen korkoriskin ylipainolla ja olemme luottoriskin suhteen varovaisia. Suosimme edelleen parempilaatuisia lainoja ja sektoriallokaatio on defensiivinen.

Mark Mattila
korkosalkunhoitaja

Euroopan talous ja osakemarkkinat eivät ole olleet sijoittajien fokuksessa miesmuistiin. Poliittinen toimintaympäristö on haastava, väestö vanhenee, kasvu on aneemista ja olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin monella rintamalla. Mutta toisaalta pessimismi ja skeptisyys luovat myös hyvät edellytykset onnistuneelle hylättyjen helmien metsästykselle.

Sijoittamalla osakkeeseen ostetaan osa yritystä, ei maanosaa tai valtioita. Se että yritys sattuu olemaan listattuna eurooppalaisen maan osakemarkkinoilla ei tarkoita, että sen kohtalo on sidottu sen maan tai maanosan kehitykseen.

Euroopassa listatut yritykset ovat monikansallisia toimijoita. Esimerkiksi rahaston omistamien yhtiöiden liikevaihto jakautuu seuraavasti: Eurooppa 40 %, Kehittyvät Markkinat 35 % ja Pohjois-Amerikka 25 %. Menestyksekkäät yritykset pyrkivät jatkuvasti muokkaamaan toimintaansa toimintaympäristön muuttuessa, investoimalla sinne missä kannattavia mahdollisuuksia on tarjolla. Tässä mielessä eurooppalainen yritys eroaa huomattavasti eurooppalaisesta valtiosta.

Euroopan markkinoilla on listattu monia toimialansa ylivoimaisia tähtiä (LVMH, ASML, Nestle, L’Oreal, Atlas Copco), mutta myös liuta kehäraakkeja. Tästä syystä osakevalinta korostuu.

Miten me sitten sijoitamme eurooppalaisiin osakkeisiin?

Meitä kiinnostaa yksinomaan yritykset, joiden arvioimme pystyvän kasvattamaan osakekohtaista arvoa yli ajan.

Tällaiset yritykset toimivat usein markkinoilla missä puhaltaa myötätuuli. Niitä ohjaavat osaavat ja motivoituneet tekijät, joilla on oikeanlaiset työkalut louhia näiltä markkinoilta arvoa.

Suosimamme yritykset tuottavat huomattavaa kassavirtaa, jota ne pystyvät investoimaan takaisin liiketoimintaansa houkuttelevalla tuotolla ja näin luomaan kasvua ja lisäämään kassavirtaa. Yli ajan tämä yhtälö kasvattaa yrityksen arvoa.

Tuottoa ei synny, jos maksamme liikaa, tästä syystä olemme ainoastaan kiinnostuneita sijoittamaan silloin kun arvioimme, että edellä mainittu arvonluontipotentiaali ei vielä heijastu vallitsevissa hinnoissa.

Toisin sanoen sijoitamme osakekohtaista arvoa kasvattaviin yhtiöihin kohtuullisella hinnalla ja pyrimme luomaan tällaisista sijoituksista mahdollisimman iskunkestävän salkun.

Olen hoitanut rahastoa tällä samalla lähestymistavalla alkuvuodesta 2011. Matkan aikana on sattunut ja tapahtunut, mukaan on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, odottamattomia tapahtumia ja käänteitä. Tästä huolimatta salkku on tuottanut tällä ajanjaksolla +7,6 % p.a. ylittäen markkinatuoton +0,6 %-yksikköä p.a.-kulujen jälkeen.

Tarinan opetus on se, että pitkäjänteinen osakesäästäminen, ilman turhaa hötkyilyä kannattaa ja että sijoitusstrategiansa kannattaa valita huolella.

Johan Hamström
osakesalkunhoitaja