Kesä ja aurinko tuli, mutta maailmantalouden näkymien yllä leijuu yhä tummia pilviä. Maailmantalouden kasvu onkin hidastumassa, mutta mitään suurempaa taantumaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF odottaa maailmantalouden kasvun hidastuvan viime vuoden 3,4 %:sta 2,8 %:iin tänä vuonna. Erityisesti länsimaissa kasvun odotetaan hidastuvan selvästi.

Keskuspankkien koronnostot alkavat hiljalleen purra reaalitalouteen ja aktiviteetti rauhoittuu. Myös pankkien lainananto on vähentynyt. Eniten korkojen nousu ja lainahanojen kiristyminen on iskenyt korkoherkkiin aloihin kuten asuntomarkkinoille ja rakentamiseen. Palvelusektorilla näkymät ovat yhä kohtuullisen hyvät, kun taas teollisuudessa näkymät ovat heikentyneet selvästi.

USA:n talous on pitänyt pintansa hyvin, mutta jatkossa kasvu todennäköisesti hidastuu. Moni povaa myös taantumaa, kun erityisesti yksityisen kulutuksen odotetaan kärsivän hintojen noususta ja tukipakettien päättymisestä.

Euroalueen talous ajautui lievään tekniseen taantumaan alkuvuonna, kun BKT supistui ensimmäisellä neljänneksellä toista vuosineljännestä peräkkäin. Lähineljänneksinä kasvun odotetaan pysyvän plussalla, mutta kasvunäkymät ovat varsin vaisut. Etenkin Saksan teollisuus on haasteissa. Etelä-Euroopan maat puolestaan hyötyvät kesällä turismin elpymisestä.

Kiinassa kasvu on ollut alkuvuonna ripeää koronasulkujen poistumisen jälkeen. Mutta myös siellä kasvu on hidastumassa, jopa niin paljon, että keskusjohto koki kesäkuussa tarpeelliseksi tukea taloutta koronlaskulla. Koko vuodelle odotetaan noin 5–6 %:n kasvua, mikä toki sekin on länsimaisin silmin katsottuna korkea taso.

Todistusaineisto inflaation maltillistumisesta on lisääntynyt. Niin USA:ssa kuin euroalueellakin inflaatio jatkoi maltillistumistaan toukokuussa. Inflaation taso on toki yhä korkea, mutta suunta on oikea. Inflaation maltillistuminen mahdollistaa sen, että keskuspankkien koronnostot ovat lähestymässä loppuaan. Ihan maalissa ei vielä olla, mutta loppusuoralla kuitenkin.

USA:n keskuspankki Fed jätti kesäkuun kokouksessaan ohjauskorkonsa ennalleen. Tämän tosin odotetaan olevan hetken hengähdystauko, mikä saattoi johtua siitä, että USA:ssa velloi kesäkuun alussa velkakattokeskustelu, mikä oli lisännyt epävarmuutta myös rahoitusmarkkinoilla. Odotetusti velkakattofarssissa saatiin jälleen sopu loppumetreillä. Fedin odotetaan nostavan korkoaan vielä kerran.

Euroopan keskuspankki puolestaan jatkoi kesäkuussa koronnostojaan ja odotuksissa on, että korkoja nostetaan vielä ainakin pari kertaa. Keskuspankkiirien kommentit ovat olleet varsin haukkamaisia, mutta se toki kuuluu keskuspankkien retoriikkaan, kun yleisö halutaan vakuuttaa inflaation nujertamisesta.

Suomen talous ajautui taantumaan jo viime vuoden loppupuoliskolla. Alkuvuonna 2023 talous kääntyi taas kasvuun BKT:n kasvaessa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,4 % edellisneljänneksestä. Korkojen nousu on iskenyt etenkin asuntomarkkinoille ja rakentamiseen. Teollisuuden uudet tilaukset ovat vähentyneet ja siten näkymät ovat jatkossa vaisummat. Palvelusektorilla sen sijaan menee kohtuullisen hyvin. Talouden valopilkku on hyvä työllisyystilanne, sillä Suomen työllisyysaste on jatkanut kipuamistaan ylöspäin.

Odotamme Suomen talouden supistuvan hieman kuluvana vuonna. Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen pitää yksityisen kulutuksen vaisuna. Loppuvuonna kuluttajien ahdinko kuitenkin hiljalleen helpottaa, kun inflaatio rauhoittuu ja palkankorotukset lisäävät kotitalouksien tuloja.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Ensimmäisen vuosipuoliskon osakemarkkinatuotot ovat olleet hyviä erityisesti Yhdysvalloissa ja Japanissa, mutta suhdanneherkissä maissa, kuten Suomi ja Iso-Britannia, tuotot ovat olleet maltillisia heijastaen talousindikaattoreiden heikkoutta. Suuri osa osakemarkkinoiden tuotoista tulee arvostuskertoimien noususta, mikä osittain johtuu siitä, että sijoittajat uskovat Yhdysvaltojen talouskasvun maltilliseen heikkenemiseen (ns. soft landing) ja myynnin kasvuun teknologiayhtiöissä tekoälybuumin myötä. Toisen kvartaalin tuloskasvun oletetaan olevan heikko Yhdysvalloissa, mutta ’soft landing’ -teesin mukaan vuoden toisella puoliskolla tuloskasvun odotetaan kääntyvän positiiviseksi.

Kesäkuussa markkina jatkoi suotuisaa kehitystä Yhdysvalloissa ja osaselitys tälle oli kuun alussa solmittu velkakattosopimus, joka poisti yhden merkittävän riskitekijän markkinoilta. Kesäkuun viimeisellä viikolla suuret pankit läpäisivät FED:in vuosittaiset stressitestit, mikä antoi tukea pankkisektorin osakkeille. Riskisentimenttiä on myös tukenut Yhdysvaltojen talouden yllättävän vahva kestokykyisyys. Vahva talouskehitys ja positiivinen riskisentimentti on nostanut osakkeita leveämmällä rintamalla, kun se aikaisemmin oli keskittynyt muutamaan suureen teknologiosakkeeseen.

Viime vuoden aikana hinnankorotukset ovat olleet tärkeitä liikevaihdon ja tuloskasvun ajureita, mutta näemme että näiden vaikutus tulee pienentymään hetkellisesti samalla kun volyymikehitys nousee suurempaan asemaan liikevaihto- ja tuloskehityksen osalta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa elintarvikejätti General Mills antoi kuun lopussa varoituksen, jossa sanoivat, että hinnankorotukset eivät tule kompensoimaan supistuvaa myyntivolyymiä. Mikäli useampi yritys antaa samankaltaisia varoituksia tulevan tuloskauden aikana, voi se aiheuttaa painetta osakekursseissa, koska se on merkki kulutuskysynnän heikentymisestä.

Pidämme edelleen osakeriskin neutraalissa. Rahastoissa jatkamme jonkun verran normaalia puolustavampia osakevalintojen painottamista.

Anders Pelli
Osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinat ovat nousseet selvästi vuoden alusta lähtien pitkien korkojen lievän laskun ja yrityslainojen riskipreemioiden laskun myötä. Pitkien korkojen lasku on ollut jopa hieman yllättävää, koska rahapolitiikan kiristäminen on jatkunut ennätysvauhtia ja mikäli keskuspankkiirien puheita on uskominen, ei loppua ole hetkeen tiedossa. Euroalueella rahapolitiikka on kiristetty 11 kuukauden aikana nostamalla talletuskorkoa 4 prosenttiyksikköä -0,5 prosentista kirjoitushetken 3,5 prosenttiin. Samalla myös keskuspankin tase on alkanut kutistua, kun se eräännyttää APP-osto-ohjelman omistuksia ja pankkisektorin pitkiä ja kohdennettuja rahoitusoperaatioita.

Pitkät korot eivät näytä ostavan EKP:n viestiä lisäkiristyksestä ja korkokäyrät ovat suurelta osin kääntyneet päälaelleen niin euroalueella, kuin Yhdysvalloissakin. Tuo korkokäyrän ns. ”invertoituminen” on yksi tunnetuimista taantuman ennusmerkeistä ja markkinat odottavatkin siinä mielessä taantumaa, etteivät pitkät korot ole nousseet korkeammalle kaikesta tehdystä huolimatta. Vimma ennätyksellisen nopealle rahapolitiikan kiristämiselle tuntuukin siinä valossa ylimitoitetulta, että EKP yritti saada inflaatiota korkeammalle kaikin keinoin, mitä se vaan pystyi keksimään viimeisen 10 vuoden aikana. Lisäksi kaikki viime aikojen korkean inflaation aiheuttajat näyttävät hiipuneen, kun rahan määrän kasvuvauhti on romahtanut, hyödykemarkkina on vuoden takaisesta selvästi alas ja pandemian aiheuttamat pullonkaulat ovat historiaa. Lisäksi talouskasvu näyttää hiipuvan pahemman kerran, kun ostopäällikköindeksit romahtivat, varsinkin euroalueella kesäkuussa. Ostopäällikköindeksejä on tähän asti kannatellut palvelusektori, jonka veto näyttää hiipuvan vauhdilla. Euroalueen talousdata on yllättänyt heikkoudellaan pahiten sitten finanssikriisin, jos pandemian ensimmäisiä kuukausia ei lasketa mukaan.

Uskomme, että pitkien korkojen huippu on käsillä tai jo nähty, joten olemme siirtyneet ylipainoon niin korkoriskissä kuin valtionlainoissakin. Pitkistä koroista saa korkeinta juoksevaa tuottoa vuosikausiin ja korkoriskin tuoma suoja markkinamyllerryksissä toimii oivana salkkuvakuutuksena.

Mikko Rautiainen
Korkosalkunhoitaja

Euroopan talous ja osakemarkkinat eivät ole olleet sijoittajien fokuksessa miesmuistiin. Poliittinen toimintaympäristö on haastava, väestö vanhenee, kasvu on aneemista ja olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin monella rintamalla. Mutta toisaalta pessimismi ja skeptisyys luovat myös hyvät edellytykset onnistuneelle hylättyjen helmien metsästykselle.

Sijoittamalla osakkeeseen ostetaan osa yritystä, ei maanosaa tai valtioita. Se että yritys sattuu olemaan listattuna eurooppalaisen maan osakemarkkinoilla ei tarkoita, että sen kohtalo on sidottu sen maan tai maanosan kehitykseen.

Euroopassa listatut yritykset ovat monikansallisia toimijoita. Esimerkiksi rahaston omistamien yhtiöiden liikevaihto jakautuu seuraavasti: Eurooppa 40 %, Kehittyvät Markkinat 35 % ja Pohjois-Amerikka 25 %. Menestyksekkäät yritykset pyrkivät jatkuvasti muokkaamaan toimintaansa toimintaympäristön muuttuessa, investoimalla sinne missä kannattavia mahdollisuuksia on tarjolla. Tässä mielessä eurooppalainen yritys eroaa huomattavasti eurooppalaisesta valtiosta.

Euroopan markkinoilla on listattu monia toimialansa ylivoimaisia tähtiä (LVMH, ASML, Nestle, L’Oreal, Atlas Copco), mutta myös liuta kehäraakkeja. Tästä syystä osakevalinta korostuu.

Miten me sitten sijoitamme eurooppalaisiin osakkeisiin?

Meitä kiinnostaa yksinomaan yritykset, joiden arvioimme pystyvän kasvattamaan osakekohtaista arvoa yli ajan.

Tällaiset yritykset toimivat usein markkinoilla missä puhaltaa myötätuuli. Niitä ohjaavat osaavat ja motivoituneet tekijät, joilla on oikeanlaiset työkalut louhia näiltä markkinoilta arvoa.

Suosimamme yritykset tuottavat huomattavaa kassavirtaa, jota ne pystyvät investoimaan takaisin liiketoimintaansa houkuttelevalla tuotolla ja näin luomaan kasvua ja lisäämään kassavirtaa. Yli ajan tämä yhtälö kasvattaa yrityksen arvoa.

Tuottoa ei synny, jos maksamme liikaa, tästä syystä olemme ainoastaan kiinnostuneita sijoittamaan silloin kun arvioimme, että edellä mainittu arvonluontipotentiaali ei vielä heijastu vallitsevissa hinnoissa.

Toisin sanoen sijoitamme osakekohtaista arvoa kasvattaviin yhtiöihin kohtuullisella hinnalla ja pyrimme luomaan tällaisista sijoituksista mahdollisimman iskunkestävän salkun.

Olen hoitanut rahastoa tällä samalla lähestymistavalla alkuvuodesta 2011. Matkan aikana on sattunut ja tapahtunut, mukaan on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, odottamattomia tapahtumia ja käänteitä. Tästä huolimatta salkku on tuottanut tällä ajanjaksolla +7,6 % p.a. ylittäen markkinatuoton +0,6 %-yksikköä p.a.-kulujen jälkeen.

Tarinan opetus on se, että pitkäjänteinen osakesäästäminen, ilman turhaa hötkyilyä kannattaa ja että sijoitusstrategiansa kannattaa valita huolella.