Varainhoidon markkinakatsaus huhtikuu 2023
Millainen tilanne markkinoilla on ollut huhtikuussa 2023? Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat analysoivat katsauksessa sijoitusmarkkinoita sekä talouden tilannetta.
Millainen tilanne markkinoilla on ollut huhtikuussa 2023? Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat analysoivat katsauksessa sijoitusmarkkinoita sekä talouden tilannetta.
Lue alta, mitä mieltä Säästöpankkien Varainhoidon salkunhoitajat ovat sijoitusmarkkinoista. Pääset lukemaan osiot klikkaamalla otsikkoa. Säästöpankkien Varainhoidon markkinakatsaus julkaistaan jatkossa uudessa kokonaan sähköisessä muodossa.
Huhtikuun lopulla saatiin ensimmäiset tilastot vuoden ensimmäisen neljänneksen talouskasvusta. Kiinassa kasvu kiihtyi 2,2 %:iin edellisneljänneksestä talouden avautumisen myötä. USA:ssa kasvu hidastui, mutta pysyi kuitenkin plussalla talouden kasvettua 0,3 % edellisneljänneksestä. Euroopassa puolestaan tekninen taantuma vältettiin. Euroalueen BKT kasvoi nipin napin 0,1 %, kun se supistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Taantuman yksi määritelmä on se, että jos talous supistuu kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin, sanotaan talouden olevan taantumassa.
Nämä tilastojulkistukset vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä vahvistivat tilannekuvaa taloudesta. Pahimmilta peloilta ja vakavalta energiakriisiltä on vältytty, mutta talouden kehitys on länsimaissa varsin vaisua. Koronnostot alkavat hiljalleen näkyä talouden aktiviteetissa laajemminkin. Asuntomarkkinoiden hyytymisen lisäksi myös lainananto on vähentymässä koronnostojen myötä ja se tuo omat vastatuulensa taloudelliseen aktiviteettiin. Toisaalta talouden hidastumisesta huolimatta työmarkkinatilanne niin Euroopassa kuin USA:ssakin on hyvä.
Epävarmuutta taloudessa lisää myös huolet pankkisektorin tilasta, etenkin USA:ssa. Maaliskuussa ryöpsähtäneet huolet saivat jatkoa huhtikuun lopussa, kun yhdysvaltalainen First Republic -pankki kaatui ja päätyi JP Morganin syliin. Uutinen ei tullut suurena yllätyksenä ja markkinoiden ensireaktiot jäivät varsin vähäisiksi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi huhtikuussa tuoreet ennusteensa maailmantalouden kasvulle. He odottavat kasvun hidastuvan viime vuoden 3,4 %:sta 2,8 %:iin. Etenkin länsimaissa kasvun odotetaan hidastuvan merkittävästi. Kehittyvien maiden kasvu nojaa erityisesti Kiinaan ja sen talouden aukeamisen herättämään aktiviteettiin.
Koko maailmaa vaivannut hintojen nousu on jatkanut maltillistumistaan. USA:ssa kuluttajahintainflaatio on laskenut jo viime kesästä lähtien ja Euroopassakin suunnan odotetaan olevan alaspäin, vaikka huhtikuussa inflaatio aavistuksen kiihtyikin maaliskuusta. Vaikka suunta on oikea, on inflaation taso yhä korkea; USA:ssa noin 5 % ja euroalueella noin 7 %.
Hintojen maltillistuminen mahdollistaa kuitenkin sen, että keskuspankkien koronnostot ovat lähentymässä loppuaan. USA:ssa odotetaan vielä yhtä koronnostoa toukokuussa ja sitten mahdollisesti jo korkojen huipputaso olisi saavutettu. Euroopassa tehtävää on vielä enemmän, mutta hiljalleen täälläkin koronnostot lähestyvät loppuaan.
Suomen talous ajautui viime vuoden lopulla taantumaan, kun BKT supistui 3. ja 4. neljänneksellä. Odotamme Suomen talouden vaisun kehityksen jatkuvan ja BKT:n supistuvan 0,5 % vuonna 2023. Ensi vuonna talous taas kasvaa ennusteemme mukaan. Taantuma jäänee siis onneksi lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Etenkin kuluttajien ahdinko alkaa helpottaa vuoden edetessä, kun inflaatio maltillistuu ja palkankorotukset ja erilaiset kertaerät tuovat helpotusta ostovoiman supistumiseen. Yritysten tuloskunto on heikentymässä, mutta mitään dramaattista pudotusta tuskin nähdään.
Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
Huhtikuussa kurssiliikkeet osakemarkkinoilla olivat hyvin maltilliset ja maaliskuussa muutamissa pankeissa ilmenneet ongelmat eivät enää näkyneet kurssiliikkeissä. Paikallisissa valuutoissa mitattu maailman osakeindeksi nousi 1,6 prosenttia kuukauden aikana (vahva euro verotti eurosijoittajan tuottoja, joka oli +0,1 prosenttia). Tuloskausi, joka on jo melko pitkällä, ei sekään ole aiheuttanut suurempia liikkeitä indeksitasolla. Osaselitys on se, että tulosodotuksia on laskettu ja yritykset ovat ylittäneet matalalle asetetut odotukset. Suuret teknologiayritykset ovat julkistaneet hyviä tuloksia, ja nämä yritykset ovat olleet markkinoita kantava voima tänä vuonna. Ne yritykset, jotka ovat antaneet heikon tuloksen, odottavat monessa tapauksessa toisen vuosipuoliskon kysyntätilanteen parantuvan. Eurooppalaisten yritysten tuloksissa näkyy Kiinan avautumisen positiiviset vaikutukset ja myös energiahintojen lasku. Vahva työmarkkina on myös pitänyt yllä kotitalouksien kulutusta.
Kiristyvä rahapolitiikka vaikuttaa edelleenkin negatiivisena tekijänä yritysten toimintaympäristöön. Euroopan keskuspankin julkaisema tilasto osoittaa rahoitusolosuhteiden kiristyneen merkittävästi pankkien antaessa luottoja tiukemmilla ehdoilla. Ekonomistit arvioivat rahoitustilanteen kiristyneen Yhdysvalloissa pankkiongelmien vanavedessä. Tosin markkinoiden pelkokerroin ja johdannaismarkkinoiden hinnoittelu pankkilainojen suojille osoittavat, että markkinat arvoivat riskien olevan melko matalat, koska viranomaiset ovat toimineet ripeästi ja myyneet ongelmapankit vakavaraisille pankeille. Tosin aluepankeilla nähtiin melko suuria negatiivisia kurssiliikkeitä First Republic Bankin pakkomyynnin jälkeen.
Arvioimme, että loppuvuotta kohden mentäessä tulosennusteisiin kohdistuu edelleen laskupaineita sekä liikevaihdon että marginaalikehityksen osalta. Positiivisesti alkanut tuloskausi voi vielä pitää yllä positiivista markkinatunnelmaa, mutta nousseet korot tarjoavat monelle sijoittajalle varteenotettavan vaihtoehdon.
Anders Pelli
osakesalkunhoitaja
Korkomarkkinoilla oli hieman rauhallisempaa huhtikuussa ja korkomarkkinoiden liikkeitä ja heiluntaa kuvaava MOVE-indeksi laski takaisin tasoille, missä se oli ennen pankkisektorin ongelmien alkamista. Vauhdikkaan maaliskuun jälkeen tilanne markkinoilla rauhoittui ja pankkihuolet unohtuivat hetkeksi. Pitkät korot nousivat hieman kuukauden aikana.
Keskuspankkien koronnosto-odotukset ovat liikkuneet voimakkaasti viime viikkojen aikana. Näkemyksemme mukaan toukokuun alun Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin nosto jää viimeiseksi tässä syklissä ja vuoden lopulla nähtäneen jo käänne alaspäin korkotasossa ohjauskoron laskujen myötä. Euroopan keskuspankki (EKP) on hankalassa tilanteessa suhteessa Fediin. Fed määrittää suurimman talouden keskuspankkina globaalin korkosyklin suuntaa ja sen päättäessä nostosykliään, ei EKP:lle jää paljoa aikaa omille kiristystoimille. Näin ollen EKP tullee hätäilemään ja nostamaan pikaisesti liikaa, mikä lienee tuhoisaa, kun rahoitusolosuhteet ovat kirjoitushetkellä kireimmillään sitten finanssikriisin. Huomionarvoista on, että kiristyssykli on ollut ennätysnopea ja EKP:n korot ovat nousseet selvästi korkeammalle mitä kukaan osasi/uskalsi toivoa/pelätä vielä vuosi sitten. Kymmenen vuoden nollakorkoajan jälkeen tuntui mahdottomalta kuvitella 3 prosentin keskuspankin talletuskorkoa, kun se oli tuolloin vielä -0,5 %. Kaikki tuo huomioiden, EKP:n kiristysvimma näyttää uhkarohkealta, kun se vuosien yrityksen jälkeen vihdoin sai inflaation heräämään ja toivoa sopii, ettei sitä nyt lyödä maan rakoon liialla kiristyksellä.
Yrityslainamarkkinoilla riskilisät laskivat kuukauden aikana ja vaikka korkotaso hieman nousi, olivat toteutuneet tuotot plussalla huhtikuussa. Huhtikuu on yleensä kausiluonteisesti vahva kuukausi yrityslainamarkkinoilla. Riskilisät laskivat huhtikuussa, osasyynä heikko maaliskuu sekä vähäinen tarjonta uusemissiomarkkinoilla pääsiäisen sekä tuloskauden takia. Uskomme, että yrityslainamarkkinoilla on haasteita tulevina kuukausina. Tekninen kuva on vaikea, kun runsaasti uusia emissioita on tulossa, makrotaloudellinen tilanne on haastava ja valuaatio on kireähkö, eikä anna tilaa pettymyksille. Jatkamme näin ollen varovaisella linjalla rahastojen sisällä.
Uskomme siis korkojen nostosyklin olevan lähellä päätöstään ja huippujen pitkissä koroissa takana. Olemme lisänneet korkoriskiä salkkuihin ja korkoriski on nyt vertailuindekseihin nähden korkeammalla tasolla. Luottoriskin osalta olemme jatkaneet siirtymistä paremman laadun suuntaan.
Mark Mattila
korkosalkunhoitaja
Euroopan talous ja osakemarkkinat eivät ole olleet sijoittajien fokuksessa miesmuistiin. Poliittinen toimintaympäristö on haastava, väestö vanhenee, kasvu on aneemista ja olemme jäämässä suurvaltojen jalkoihin monella rintamalla. Mutta toisaalta pessimismi ja skeptisyys luovat myös hyvät edellytykset onnistuneelle hylättyjen helmien metsästykselle.
Sijoittamalla osakkeeseen ostetaan osa yritystä, ei maanosaa tai valtioita. Se että yritys sattuu olemaan listattuna eurooppalaisen maan osakemarkkinoilla ei tarkoita, että sen kohtalo on sidottu sen maan tai maanosan kehitykseen.
Euroopassa listatut yritykset ovat monikansallisia toimijoita. Esimerkiksi rahaston omistamien yhtiöiden liikevaihto jakautuu seuraavasti: Eurooppa 40 %, Kehittyvät Markkinat 35 % ja Pohjois-Amerikka 25 %. Menestyksekkäät yritykset pyrkivät jatkuvasti muokkaamaan toimintaansa toimintaympäristön muuttuessa, investoimalla sinne missä kannattavia mahdollisuuksia on tarjolla. Tässä mielessä eurooppalainen yritys eroaa huomattavasti eurooppalaisesta valtiosta.
Euroopan markkinoilla on listattu monia toimialansa ylivoimaisia tähtiä (LVMH, ASML, Nestle, L’Oreal, Atlas Copco), mutta myös liuta kehäraakkeja. Tästä syystä osakevalinta korostuu.
Meitä kiinnostaa yksinomaan yritykset, joiden arvioimme pystyvän kasvattamaan osakekohtaista arvoa yli ajan.
Tällaiset yritykset toimivat usein markkinoilla missä puhaltaa myötätuuli. Niitä ohjaavat osaavat ja motivoituneet tekijät, joilla on oikeanlaiset työkalut louhia näiltä markkinoilta arvoa.
Suosimamme yritykset tuottavat huomattavaa kassavirtaa, jota ne pystyvät investoimaan takaisin liiketoimintaansa houkuttelevalla tuotolla ja näin luomaan kasvua ja lisäämään kassavirtaa. Yli ajan tämä yhtälö kasvattaa yrityksen arvoa.
Tuottoa ei synny, jos maksamme liikaa, tästä syystä olemme ainoastaan kiinnostuneita sijoittamaan silloin kun arvioimme, että edellä mainittu arvonluontipotentiaali ei vielä heijastu vallitsevissa hinnoissa.
Toisin sanoen sijoitamme osakekohtaista arvoa kasvattaviin yhtiöihin kohtuullisella hinnalla ja pyrimme luomaan tällaisista sijoituksista mahdollisimman iskunkestävän salkun.
Olen hoitanut rahastoa tällä samalla lähestymistavalla alkuvuodesta 2011. Matkan aikana on sattunut ja tapahtunut, mukaan on mahtunut hyviä ja huonoja vuosia, odottamattomia tapahtumia ja käänteitä. Tästä huolimatta salkku on tuottanut tällä ajanjaksolla +7,6 % p.a. ylittäen markkinatuoton +0,6 %-yksikköä p.a.-kulujen jälkeen.
Tarinan opetus on se, että pitkäjänteinen osakesäästäminen, ilman turhaa hötkyilyä kannattaa ja että sijoitusstrategiansa kannattaa valita huolella.
Korkosalkunhoitaja Mark Mattila, korkosalkunhoitaja Mikko Rautiainen, korkosalkunhoitaja Evgeny Artemenkov, osakesalkunhoitaja Anders Pelli, Säästöpankkiryhmän vastuullisuusjohtaja Virve Valonen, Säästöpankkien Varainhoidon johtaja Petteri Vaarnanen, salkunhoitaja Lassi Kallio, osakesalkunhoitaja Olli Tuuri, osakesalkunhoitaja Johan Hamström.