Globaali talouskasvu on hidastumassa viime vuodesta. OECD julkisti maaliskuun puolivälissä tuoreet ennusteensa maailmantaloudelle. Heidän näkemyksensä mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna 2,6 %, mikä tarkoittaa viime vuotta hitaampaa kasvua. Aiempaan ennusteeseensa verrattuna OECD kuitenkin nosti ennustettaan ylöspäin, sillä pahimmat pelot eivät ole toteutuneet. Ensi vuonna OECD odottaa talouskasvun kiihtyvän 2,9 %:iin. OECD myös painotti monia riskejä, jotka tekevät kasvunäkymät hauraiksi. ”Slightly more optimistic, but fragile” olikin kuvaavasti OECD:n ennusteen otsikko.

Hyvää talousnäkymissä on se, että pelätty energiakriisi ei tänä talvena toteutunut. Lisäksi Kiinan talouden avautuminen on piristänyt maailmantalouden kasvunäkymiä. Hiljalleen myös kuluttajien kokema ahdinko alkaa helpottaa, kun hintojen nousu rauhoittuu ja palkankorotukset ovat monissa maissa totuttua korkeampia. Työmarkkinatilanne on hyvä. Kuluttajien luottamuksessa onkin nähtävissä jo nousua pohjatasoiltaan. Yritysten tilannetta puolestaan helpottaa panoshintojen nousun tasoittuminen ja toimitusketjuvaikeuksien väistyminen. Moni yritys on myös onnistunut siirtämään hintapaineet loppuhintoihin, joten keskimäärin yritysten kannattavuus on säilynyt hyvänä.

Nopeasti noussut korkotaso kuitenkin tuo monenlaista painetta talouteen ja ajan myötä heikkoja lenkkejä alkaa paljastua. Tämä on jo nähty mm. USA:n asuntomarkkinoilla, missä kauppamäärät ja hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Tuoreimpana ilmiönä nähtiin maaliskuussa puhjennut pankkisektorin myllerrys. Muutaman pankin, mm. eurooppalaisittain ison Credit Suisse -pankin, kaatuminen johti pelkoihin koko pankkijärjestelmän kriisiytymisestä. Tätä kirjoitettaessa tilanne on rauhoittunut. Viranomaiset ovat onnistuneet estämään luottamuspulan laajenemisen ja etenkin Euroopan pankkijärjestelmä on nyt selvästi paremmassa kunnossa kuin ennen finanssikriisiä.

Vaikka suuremmalta pankkikriisiltä vältyttäisiinkin, rahoitusolot ovat kiristymässä ja tämä tuo laskupainetta kasvunäkymiin. Toisaalta tämä myös osaltaan vaimentaa inflaationäkymiä ja siten keskuspankkien ei ehkä tarvitsekaan nostaa korkoja niin paljoa, kuin vielä aiemmin odotettiin. Yksittäisiä koronnostoja todennäköisesti vielä nähdään, mutta hiljalleen koronnostosykli on lähestymässä loppuaan.

Tuoreet tilastot ovat vahvistaneet sen, että Suomen talous ajautui jo viime vuoden lopulla taantumaan. Suomen BKT supistui viime vuoden 3. ja 4. neljänneksellä. Kokonaisuutena Suomen talous kasvoi 2,0 % viime vuonna, mutta näinkin ripeä kasvu perustuu alkuvuoden hyvään vetoon.

Odotamme Suomen talouden supistumisen jatkuvan vielä alkuvuonna 2023. Vuoden jälkipuoliskolla päästään taas kasvuun kiinni. Taantuma jäänee siis onneksi lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Etenkin kuluttajien ahdinko alkaa helpottaa vuoden edetessä, kun inflaatio maltillistuu ja palkankorotukset tuovat helpotusta ostovoiman supistumiseen. Yritysten tuloskunto on heikentymässä, mutta mitään dramaattista pudotusta tuskin nähdään.

Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti

Vuoden ensimmäinen vuosineljännes on nyt takana. Keskeiset osakemarkkinat ovat nousseet vuoden alusta n. +5 % viimeisten viikkojen myllerryksestä huolimatta.

Maaliskuu oli erittäin tapahtumarikas. Muutaman yhdysvaltalaisen aluepankin ongelmista liikkeelle lähtenyt tapahtumasarja kylvi pelkoa ja epävarmuutta finanssimarkkinoilla. Keskuspankit rauhoittivat tilanteen tarjoamalla likviditeettiä sitä tarvitseville pankeille sekä vakuuttamalla, että rahoitusjärjestelmän vakaus ei ole vaarassa.

Tilanne vaikuttaa toistaiseksi rauhoittuneen, mutta samalla myös pankkien varovaisuus luotonannossa ja riskinotossa on kasvanut, mikä vaikuttaa kiristävästi rahoitusolosuhteisiin, ja sitä kautta myös viiveellä hidastavasti taloudelliseen toimintaympäristöön. Vastapainona keskuspankit joutuvat vakavasti punnitsemaan tulevan korkopolkunsa aggressiivisuutta.

Seuraavien viikkojen aikana yritykset alkavat raportoimaan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksia. Emme odota suuria yllätyksiä, sillä kysyntä on edelleen pysynyt hyvällä tasolla, ja vahvaa tilauskantaa toimitetaan kiihtyvällä tahdilla toimitusketjuihin kohdistuvien paineiden edelleen helpottaessa. Suurin mielenkiinto kohdistuu yritysjohdon kommentteihin lyhyen aikavälin näkymistä. Kuluvan vuoden tulosennusteita on edelleen laskettu, ja odotamme tämän trendin jatkuvan.

Markkinatunnelma on viime viikkojen tapahtumien jälkeen hapan, joten pelättyä parempi uutisvirta otetaan todennäköisesti positiivisesti vastaan osakemarkkinoilla.

Johan Hamström
Osakesalkunhoitaja

Korkomarkkinat liikkuivat vauhdilla maaliskuussa. Korkean inflaation aiheuttama rahapolitiikan historiallisen nopea kiristäminen on alkanut aiheuttaa oireita rahoitusmarkkinoilla, kuten oli odotettavissa. Yhdysvalloissa pienet ja keskisuuret pankit ovat nähneet talletusten virtaa ulospäin, mistä ääriesimerkki on SVB:n luhistuminen erittäin nopeasti. Pankkisektorin epävarmuus leikkasi alkuun odotukset rahapolitiikan kiristymisen jatkosta nolliin, mutta ne ovat jossain määrin palautuneet markkinan hieman rauhoituttua. Fedin johtaja Powell totesi maaliskuun lopulla, että pankkisektorin epävarmuus kiristää rahoitusolosuhteita, mikä hoitaa rahapolitiikan kiristystarpeen ilman, että Fedin tarvitsee tehdä mitään. Euroopan keskuspankki (EKP) sen sijaan on jääräpäisesti toistanut viestiään liian korkeasta inflaatiosta ja euroalueen pankkisektorin vahvuudesta, jolloin rahapolitiikan lisäkiristämiselle on tarvetta. Uskomme rahoitusolosuhteiden kiristymiseen myös euroalueella, jolloin EKP:n lisäkiristys jää vähiin koronnostojen suhteen. Näin ollen korkosyklin huippu on mahdollisesti jo nähty tai se on käsillä nyt keväällä.

Yhdysvaltojen pankkisektorin epävarmuus ja Euroopassa Credit Suisse -pankin kaatuminen kilpailijan syliin nosti selvästi yrityslainojen riskipreemioita ja sulki ainakin hetkellisesti uusien liikkeeseenlaskujen markkinan.

Mikko Rautiainen
Korkosalkunhoitaja

Eurovaltioiden joukkovelkakirjalainoista on tullut pitkän hiljaiselon jälkeen taas mielenkiintoinen sijoituskohde. Nuo jvk-lainat eli bondit ovat pitkän koron sijoituksia, joiden arvo muuttuu markkinakorkojen mukaan käänteisesti, eli korkojen noustessa nykyisten sijoitusten arvo laskee. Tästä ilmiöstä näimme karmaisevan esimerkin viime vuonna pitkien korkojen noustua negatiivisen puolelta yli 3 prosentin tasolle eurovaltioiden keskimääräistä korkoa tarkasteltaessa.

Eurovaltioiden bondit olivat pitkään tylsä tai jopa luotaantyöntävä kohde sijoitettavalle varallisuudelle, kun Euroopan keskuspankki (EKP) harjoitti epätavanomaisen kevyttä rahapolitiikkaa painamalla pitkiä korkoja alaspäin massiivisilla osto-ohjelmillaan. Se onnistui painamaan ne niin alhaisiksi, että ajoittain liikuttiin pitkiäkin aikoja negatiivisten korkojen parissa. Mm. Saksan korot olivat kevään 2019 ja tammikuun 2022 välillä lähes poikkeuksetta miinusmerkkisiä pl. aivan pisimmät korot, kuten 30-vuotinen.

Edellä mainitun matalina pitkän koron sijoituksista puuttui kaksi olennaista tekijää, jotka tekevät niistä houkuttelevan sijoituskohteen. Ensimmäinen on tietysti puuttunut juokseva korko, jota ei käytännössä ollut. Toinen tekijä oli lähes olematon vara liikkua koroissa alaspäin. Korkojen laskiessa, nykyisten korkosijoitusten arvo nousee ja näin tapahtuu yleensä markkinoiden panikoidessa asiasta tai toisesta. Eli suurempiriskisten omaisuusluokkien laskiessa on pitkän koron sijoituksilla ollut tapana nousta korkojen laskun myötä. Tällöin ne tasapainottavat sijoittajan salkkua, toimien ikään kuin salkkuvakuutuksena laskemalla salkun kokonaisriskiä.

Nyt Eurovaltioiden bondien keskikorko on n. 3 % ja taantuman iskiessä laskuvaraa on, joten molemmat ehdot omaisuusluokan ”sijoituskelpoisuudelle” täyttyvät.

Mikko Rautiainen
Korkosalkunhoitaja