Vesijärveä viedään yhteisvoimin ajassa taaksepäin

“Kun vanhempani olivat ostamassa kesämökkiä 60-70-luvun taitteessa, Vesijärvi ei ollut edes vaihtoehtona”, kuvailee Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen. Sinilevät kelluivat patjoina, vesi haisi ja järven kalaa söi tuskin kukaan. Syynä olivat pitkälti huonosti puhdistetut jätevedet, joita  oli valutettu järveen jo vuosisadan alusta lähtien.

Vointi kohenee laajamittaisella hoito-ohjelmalla

Ensimmäiset elvytystoimet aloitettiin 70-luvulla, ja viime aikojen merkittävistä edistysaskeleista vastaa vuonna 2007 perustettu Vesijärvisäätiö. Se syntyi Lahden kaupungin, Asikkalan ja Hollolan kuntien, Esan Kirjapaino Oy:n, Kemppi Oy:n ja Lahden Teollisuusseura ry:n yhteistyönä.

Säätiön laatiman hoito-ohjelman mukaisesti Vesijärveen on muun muassa asennettu happivajetta korjaavia hapettimia, ja sen ympäristöön on rakennettu ravinnekuormaa vähentäviä kosteikkoja. 

Tulokset näkyvät. Vesi on kirkkaampaa, järven eliöstö voi paremmin ja sinileväongelmat ovat 
vähentyneet. Paluu lähelle luonnontilaa ei vaikuta enää utopistiselta. “Pohjan sedimentin perusteella näyttäisi siltä, että nyt ollaan 1920-luvun tilanteen tasolla. Se on jo ihan huikea tulos, että olemme päässeet 100 vuotta takaisinpäin”, Mäkinen iloitsee.

Vuoden Helmi -palkintosummalla petokalaistutuksia

Vesijärvisäätiölle myönnettiin viime vuonna Helmi Säästöpankki Oy:n omistajan, Padasjoen Säästöpankkisäätiön, merkittävin apuraha. 10 000 euron Vuoden Helmi -tunnustuspalkinto ohjattiin lyhentämättömänä petokalojen istutuksiin. “Petokalat parantavat järven tilaa, ja siitä hyötyvät järven ympärillä asuvat sekä virkistyskäyttöä harrastavat hyvin laajasti”, perustelee Säästöpankkisäätiön asiamies Valtteri Simola.

Petokalojen, tässä tapauksessa erityisesti järvitaimenen ja kirjolohen, vaikutus järven hyvinvointiin selittyy ravintoketjulla. Kun petokalat pitävät pienempien kalojen määrän aisoissa, ne eivät popsi järven eläinplanktonia liian tehokkaasti. Eläinplanktonilla kun on tärkeä tehtävä syödä pohjassa kasvavaa levää. 

Vesijärven ja sen ympäristön kunnostus, tutkimus ja seuranta ei ole ilmaista. Hoito-ohjelman vuotuiset kulut ovat miljoona euroa, ja sitä rahoitetaan sekä julkisin että yksityisin varoin monilla eri keräystavoilla. Vuoden Helmi -apuraha otettiinkin ilolla vastaan, kertoo ohjelmajohtaja Mäkinen. “On hienoa huomata, että muutkin arvostavat sitä, mitä me teemme.”

Mäkinen muistuttaa, että terveempi Vesijärvi lisää hyvinvointia monin tavoin. Se koetaan paikalliseksi voimavaraksi, joka tukee matkailua ja auttaa myös paikallisten yritysten rekrytoinneissa. Alueen vetovoima kasvaa, kun lähellä on kaunis järvimaisema monine virkistyskäyttömahdollisuuksineen. Toivotetaan hyvää jatkoa Vesijärven aikamatkalle!

 

Säästöpankit ovat olleet mukana rakentamassa suomalaisten yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia jo perustamisestaan lähtien vuodesta 1822. Tämäkin tarina on osa hyviä tekoja, joissa Säästöpankki on ollut ylpeänä mukana. Lue lisää Säästöpankin vastuullisuudesta.