Säästöpankki Ympäristö

Säästöpankki Ympäristö -erikoissijoitusrahastoon on tulossa muutamia sääntömuutoksia, jotka astuvat voimaan 1.3.2025. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on julkaissut uusia ohjeita ESG-rahastojen nimien muuttamiseksi suojellakseen sijoittajia "viherpesulta" (greenwashing). ESMA:n sääntöjen mukaan rahastojen, jotka käyttävät nimissään ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen tai hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä termejä, on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset.

Suorissa osakkeissa uusin omistus on amerikkalainen Clean Harbors. Ympäristöpalveluyrityksenä Clean Harbors auttaa estämään vaarallisen jätteen pääsyn ympäristöön ja sillä on ilmastovaikutuskerroin 2X, koska se estää kaksinkertaiset päästöt verrattuna siihen, mitä se tuottaa. Clean Harborsin 2030 tavoitteet ovat mm. lisätä vaihtoehtoisten ajoneuvojen osuutta, lisätä kierrätystä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä laitoksissaan. Clean Harboursilla on myös ratkaisuja, joilla päästään eroon haitallisista PFAs yhdistelmistä (ikuisuuskemikaalit).

Pääomakutsuja tehtiin seuraavissa kohteissa: Aktia Bioteollisuus ja Aktia Aurinkotuuli III. Vähensimme omistusta Ålandsbanken Tuulivoima -rahastossa. Tämä tehtiin osittain siitä syystä, että jotkut teollisuuden ja liikenteen päästövähennyksiin tähtäävät investoinnit ovat siirtyneet tulevaisuuteen tai peruuntuneet. Tosin sähkökattila- ja datakeskusinvestoinnit lisäävät sähkön kysyntää ja seuraamme sähkömarkkinoiden ennusteita. Mikäli tilanteessa tapahtuu muutos, saatamme lisätä sijoituksia suomalaiseen tuulivoimaan. Tällä hetkellä näemme parempia mahdollisuuksia energiantuotannossa, joka hyötyy Keski-Euroopan suhteellisesti korkeammista sähkön hinnoista. Teimme pienen sijoitussitoumuksen Korkian Renewable & Energy Infrastructure -rahastoon. Rahasto sijoittaa aurinko- ja tuulivoiman hankekehitykseen sekä myös akkuvarastojen hankekehitykseen. Agri-PV, eli maanviljelyyn yhdistettävä aurinkovoima, on myös mukana rahaston sijoituskohteena. Agri-PV:n tavoitteena on mm. vähentää vesikatoa ja lisätä aurinkopaneelien käyttökohteita. Korkian rahasto voi myös osallistua vetyhankkeiden kehitykseen, mikäli markkinatilanne muuttuu suotuisammaksi. Keskipitkällä tähtäimellä elektrolyysilaitteiden kustannukset laskevat, mikä antaa vihreän vedyn tuotannolle paremmat taloudelliset edellytykset. Mikäli nähtäisiin huomattava kustannusten alentuminen, vedyn tuotanto voisi tasata sähkön kysyntää ja hinnan muodostumista.

Teimme myös pääomasijoituksen suomalaiseen Pesmel Oy:hyn. Pesmel tarjoaa automaattisia materiaalinkäsittelyratkaisuja, jotka auttavat teollisuusyrityksiä saavuttamaan ympäristötavoitteensa ja edistävät kestävää kehitystä. Pesmelin järjestelmät optimoivat materiaalinkäsittelyä, mikä vähentää energiankulutusta ja päästöjä, koska siirrytään sähköiseen materiaalinkäsittelyyn. Automatisoidut järjestelmät vähentävät materiaalihukkaa, mikä vähentää kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää. Parantunut logistiikka ja varastointi vähentävät kuljetusten tarvetta ja niistä aiheutuvia päästöjä. Nämä ratkaisut auttavat teollisuusyrityksiä saavuttamaan ympäristötavoitteensa ja edistävät kestävää kehitystä. Pesmelin ratkaisut parantavat yritysten tehokkuutta ja yritykset saavat hyvän tuoton tekemälleen investoinnille. Kohteet, jotka tarjoavat asiakkaille hyvän tuoton ja samalla edistävät kestävää kehitystä, ovat kiinnostavia, koska ne eivät ole riippuvaisia poliittisista päätöksistä ja tukiaisista.

Rahaston viimeisen neljänneksen tuotto oli -4,7 %. Vuoden 2024 juokseva tuotto oli -8,1 %. Tuotto rahaston alusta on ollut 60,5 % (annualisoitu tuotto 8,2%).

Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy

Säästöpankki Ympäristö -erikoissijoitusrahaston sijoitukset koostuvat suorista osakesijoituksista (42,6 prosenttia), ympäristöteemaisista osakerahastoista (15,2), pääomarahastoista (37,5), ympäristöteemaisista ETF-rahastoista (3,2), suorista vihreistä joukkovelkakirjalainoista (0,0) sekä käteisvaroista (1,6) per 31.12.2024.

Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy

Lähde: Sp-Rahastoyhtiö

Lähde: Sp-Rahastoyhtiö

Prosentuaalinen osuus liikevaihdosta, josta yrityksen tuottamat palvelut tai tavarat auttavat ratkaisemaan suuria ympäristöön liittyviä haasteita.
Luku on laskettu salkun painotettuna keskiarvona, jossa on käytetty sijoitusten sitä liikevaihdon osuutta, joka koostuu kestävän kehityksen ympäristöön liittyvistä ratkaisuista. Yrityksellä voi olla ympäristöratkaisuja useammassa kategoriassa.

Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC

Yritysten keskimääräinen ESG-pisteytys

Pisteytys parhaimmasta alimpaan on välillä AAA-CCC.

Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC

Hiilijalanjälki

Hiili-intensiteetti: 171,7 t CO2e/milj. USD

Kattavuus: 94,7 %

Hiilijalanjäljen laskennassa käytetään TCFD:n suosittelemaa hiili-intensiteettilukua, joka kuvaa rahaston hiilipäästöjä suhteessa omistettujen yhtiöiden liikevaihtoon. Laskennassa yksittäisten omistusten päästöt jaetaan yrityksen liikevaihdolla. Yhtiökohtaiset hiili-intensiteettiluvut painotetaan yhtiön osuudella rahastossa ja painotetut luvut lasketaan yhteen. Kasvihuonepäästöt ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttitonneina ja liikevaihto miljoonina Yhdysvaltain dollareina (t C02e / milj. USD).

Tunnuslukujen laskennassa käytetään tason 1 ja tason 2 kasvihuonepäästöjä (scope 1 & 2). Tason 1 kasvihuonepäästöillä tarkoitetaan suoria päästöjä, jotka ovat peräisin yrityksen omistamista tai kontrolloimista lähteistä, kuten itse tuotetusta energiasta. Tason 2 päästöihin kuuluvat yrityksen hankkimasta energiasta aiheutuvat epäsuorat päästöt.

Päästöjen laskennassa käytetään hiilidioksidiekvivalentteja, jotka kuvaavat eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Yrityskohtaiset päästöluvut perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin.

Rahaston laskenta-ajankohdan painotuksilla on suuri vaikutus rahaston hiilijalanjälkeen. Salkun omistusten ostojen ja myyntien seurauksena rahaston hiilijalanjälki voi vaihdella voimakkaastikin. Päästöt sektoreiden välillä vaihtelevat suuresti, jolloin myös rahaston kohdemarkkinan sektorirakenne vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuteen. Päästölaskelmat perustuvat yritysten raportoimiin lukuihin sekä sektorikohtaisiin arvioihin, minkä seurauksena kaikista yrityksistä ei ole saatavilla tietoja.

Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC

Seuraamme miten suorissa osakesijoituksissa olevat yritykset toimivat kansainvälisten normien ja sopimusten mukaisesti ja noudattavat nk. Global Compact –yritysvastuualoitteen periaatteita. Tarkasteltavat normit pohjautuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, ILO:n kansainväliseen työoikeuksien julistukseen, Rion julistukseen kestävän kehityksen periaatteista sekä YK:n korruption vastaiseen yleissopimukseen. Suorista osakesijoituksista 94,4 prosenttia täyttää nämä edellytykset.

Raportointikauden aikana suorissa osakesijoituksissa ei ollut yrityksiä, joilla olisi todennettu Global Compact –periaatteiden vastainen epäkohta. Seurannassa ei ollut yhtään yritystä. Sijoituksista 5,6 prosentille ei ollut luokitusta.

Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC

Pääomasijoituksista on kirjoitettu myös kohdassa ’Rahaston sijoitukset’.

Taaleri SolarWind II tulee rahoittamaan noin 850 megawattia uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä vuosittain yli miljoona tonnia tuotantolaitosten yli 25-vuotisen eliniän aikana.

Säästöpankki Ympäristö -rahaston arvioitu päästövähennys sijoituskauden aikana on 35 000 tonnia CO2. Se vastaa noin 35 000 kolmihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Helsingistä Lontooseen.

Lähde: Taaleri

Biojalostamo

Raakarasvahappoja raaka-aineena käyttävällä uusiutuvalla biodieselillä on 80–90 % pienemmät CO2-päästöt kuin fossiilisella dieselillä, mikä vastaa laitoksen arvioidulla tuotannolla noin 200 000 tonnia pienempiä CO2-päästöjä vuosittain. Tämä vähenemä vastaa noin 70 000 dieselauton vuosittaisia CO2-päästöjä. Säästöpankki Ympäristö -rahaston arvioitu päästövähennys sijoituskauden aikana on 9 139 tonnia CO2. Fintoilin tuotannon avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 400 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa suunnilleen yhtä prosenttia Suomen nettopäästöistä.

Lähde: Taaleri, Fintoil Oy

Korkia Aurinkoenergia

Arvioitu aurinkovoimakapasiteetti 60 MW, jonka vuotuinen sähköntuotannon vuotuinen hiilidioksidikompensaatio on noin 66 000 tonnia. Se vastaa noin 66 000 kolmihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Helsingistä Lontooseen. Tällä hetkellä 22,9 MWp on tuotannossa.

Lähde: Korkia

Ålandsbanken Tuulivoima

Murtomäki, Pyhäjärvi tuulipuiston rahasto omistaa 100 %, valmistui Q4/2023 (93 MW). Juurakko, 40 MW (49 %), tuotanto alkoi marraskuussa 2022. Rahasto omistaa seuraavat yhteisprojektit Helenin kanssa: Niinimäki, 145 MW (49 %), valmis Q1 2025, Karahka, 149 MW (49 %), valmis Q1 2025. Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto (40 %) ja Helen Oy ovat ostaneet Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalistannevan tuulipuiston ranskalaiselta Valorem-konsernilta (Teho 165 MW). Tuulivoima on hiilineutraalia, ja sen suorat päästöt ovat 0 tCO2/MWh. Suomen sähköntuotannon keskimääräiset päästöt ovat 89 kgCO2/MWh (Lähde: Tilastokeskus 2021) ja EU:n keskimäärin 270 kgCO2/MWh (Lähde: AIB 2020).

Lähde: Ålandsbanken

Aktia Aurinkotuuli III

Kohderahasto tulee pohjautumaan hankekehityssalkkuun, jossa on lähes 30 kehityshanketta. Kohderahaston odotetaan rahoittavan jopa 1,9 gigawattia uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia ja syrjäyttävän noin 2,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Päästövähenemä vastaa noin 225 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä. Rahasto on myös tehnyt akkuinvestoinnin Lempäälään. AurinkoTuuli III -rahasto on yhdessä Masdarin kanssa sijoittanut 155 megawatin tuulipuistoon Serbiassa, jonka odotetaan valmistuvan Q1/2026 aikana.

Lähde: Aktia

Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG)

Rahastojen sijoitukset vaikuttavat eniten seuraaviin tavoitteisiin: 
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
13. Ilmastotekoja

Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Upright Oy

Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015. Tämä kestävän kehityksen tavoiteohjelma on voimassa vuoteen 2030 saakka (Agenda 2030). Tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille. Kestävän kehityksen päämäärä on poistaa äärimmäinen köyhyys ja tähdätä kestävään kehitykseen. Se onnistuu huomioimalla sekä ympäristö, ihmiset, ihmisoikeudet ja taloudellinen näkökulma tasavertaisesti. Päätavoitteita on yhteensä 17. Tavoitteet koskevat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. (Lähde: https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet)

Hiilijalanjälki

Hiili-intensiteetti: 206,2 t CO2e/milj. USD

Kattavuus: 86,6 %

Laskentatapa selitetty edellä suorissa osakesijoituksissa.

Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar

Osakerahastojen positiiviset ympäristövaikutukset

Ympäristöratkaisuihin liittyvien yritysten osuus: 50,8 %

Kattavuus: 89,5 %

Ympäristöratkaisuihin liittyvien yritysten osuus kuvaa rahastossa olevia yrityksiä, joiden liikevaihdosta osa koostuu mm. uusiutuvasta energiasta tai niitä tukevista tuotteista ja palveluista, energiatehokkuudesta, energiatehokkaista rakennuksista sekä vähähiilisestä liikenteestä.

Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar

Osakerahastojen hiiliriskiluokittelu

Kattavuus: 88,0 %

Luokittelu välillä: vakava – korkea – keskimääräinen – matala – olematon.

Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar

Säästöpankki Ympäristö –rahasto sijoittaa varansa laajasti likvideihin osake- ja korkosijoituksiin. Rahaston varoihin sisältyy myös epälikvidejä pääomasijoituksia, joille on ominaista heikompi rahaksi muutettavuus. Rahasto purkaa tarvittaessa likvidejä rahastomuotoisia sijoituksiaan rahoittaakseen asteittaisia pääomakutsuja hankkeissa. Näiden epälikvidien sijoitusten osuus rahaston varoista oli 31.12.2024 noin 37,5 prosenttia.

Rahaston varojen ja likviditeetin riittävyys on varmistettu asettamalla rahaston säännöissä epälikvidien sijoitusten osuudelle rahaston varoista yläraja. Tämän lisäksi sijoitusten likviditeettiprofiilia ja –riskiasemaa sekä likvidien ja epälikvidien sijoitusten suhdetta seurataan jatkuvasti salkunhoitojärjestelmässä. Rahastoyhtiö tekee myös säännöllisesti stressitestejä, joiden avulla voidaan arvioida sijoitusrahaston likviditeettiriskiä sekä normaaleissa että poikkeuksellisissa olosuhteissa.