Osakemarkkinoille vuosi 2021 oli mainio ja se sai vahvan päätöksen joulukuussa, vaikka kiristyvä keskuspankkipolitiikka ja koronavirus muunnos haastoivat osakesijoittajien riskinottohalukkuutta. Ympäristöteemaisissa osakkeissa kehitys oli hitaampaa verrattuna vuoteen 2020 ja melko vaihtelevaa teeman sisällä. Esimerkiksi puhtaan veden teema antoi hyvät tuotot, mutta samaan aikaan puhtaan energian teemassa saatiin pitkälti negatiivisia tuottoja. Alkuvuosi ympäristösijoittajan osalta lähti liikkeelle lennokkaasti, kun odotukset Yhdysvaltojen Green Dealista valoi sijoittajiin uskoa. Vuoden edetessä odotukset tulivat maltillisimmiksi, kun poliittiset päätökset hidastuivat. Ympäristöteeman osakkeilla vuosi 2020 oli erittäin vahva, eli vauhdin hidastuminen ei sinänsä ollut yllätys. Viime vuonna Sp Ympäristö erikoissijoitusrahasto tuotti 16,1%. Vuoden aikana lisäsimme pääomasijoituksia ja niiden osuus on tällä hetkellä 22,5 %. Suuri osa pääomasijoituksistamme kohdistuu sähkön tuotantoon. Pääomasijoituksemme ovat vielä suurelta osin alkuvaiheessa ja näin ollen tuotot tässä omaisuusluokassa ovat olleet suhteellisen matalat.
Tämän vuoden suuri kysymys osakemarkkinoiden kehityksen kannalta on, miten keskuspankkien rahanpolitiikan muutos vaikuttaa yleiseen riskinottohalukkuuteen. Rahapolitiikan normalisointi ja korkojen nousu aiheuttavat painetta osakemarkkinoiden historiallisesti korkeille arvostuskertoimille. Tämä pitää myös paikkansa ympäristöteeman sijoituksille. Moni teeman sisällä toimiva yritys on vielä kasvuvaiheessa – eli kassavirrat tulevat pitkän ajan päästä. Kassavirrat uusituvan energian tuotannossa syntyvät myös pitkän ajan yli. Korkojen vahvalla nousulla voi olla negatiivinen vaikutus sijoituksiin, joissa kassavirrat painottuvat tulevaisuuteen.
Toisaalta pitää muistaa, että ympäristösijoittamisen megatrendit ovat edelleen vahvat. Seuraavaksi muutama havainto COP26 kokouksen annista ja mitkä mahdolliset vaikutukset ovat teeman sijoituskohteisiin. Kokouksen anti oli se, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tavoitteet tulevat jatkossakin vaikuttamaan moneen toimialaan. Useat maat julkistivat myös hiilineutraalisuustavoitteet kokouksen yhteydessä. Hiilenkäytön vähentäminen oli yksi tavoite, josta sovittiin. Kokouksen alla julistettiin myös tavoite vähentää metaanipäästöjä 30 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Breakthrough Agendassa asetettiin tavoitteet päästöjen vähentämiselle toimialoissa, joissa on suuret päästöt. Toimialat ovat: energian tuotanto, kuljetus, terästuotanto, vedyntuotanto ja maatalous. Kahden suurimman päästömaan, Kiinan ja Yhdysvaltojen, yhteistyö on avainasemassa päästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Yksityisen sektorin sijoittajat lupautuivat kohdentamaan lisää sijoituksia vihreään siirtymään. COP26 selkä viesti oli, että jatkossa tavoitteellaan lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen alle aiemman 2 asteen tavoitteen. Puolen asteen kiristys tavoitteissa merkitsee, että hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Voimme todeta, että poliittiset tavoitteet tulevat jatkossakin tukemaan ja määrittelemään vihreän siirtymän sijoituksia. Tämä tapahtuu osittain lisääntyvän sääntelyn kautta mikä lisää sijoitusvirtoja. Loppuyhteenvetona todettakoon, että suunta on edelleen kohti kiristyviä päästövähennystoimenpiteitä ja nopeampaa vihreää siirtymää.
