Vuosi on ollut haastava uusiutuvan energian toimijoille ja sijoittajille. Samaan aikaan, kun ilmastonmuutoksen torjunta vaatii lisääntyvää panostusta vihreään energiaan, markkinatilanne on ollut epäsuotuisa. Korkea inflaatio, raaka-aineiden hinnanvaihtelut, poliittiset epävarmuudet ja korkojen nousu ovat heikentäneet tuottoja ja sijoitusvirtoja. Lisäksi Örstedin ongelmat merituulivoimaloiden kannattavuudessa ovat laskeneet sijoittajien luottamusta alaan. Projektien kannattavuutta ovat syöneet myös kohonneet kustannukset, hitaat lupaprosessit, rakennusviivästykset ja tulosvaroitukset. Nopeat muutokset projektien ajureissa ovat osittain tulleet yllätyksinä, mutta käsityksemme mukaan useat yritykset ovat muuttamassa toimintatapojaan. Toisaalta Kiina on osoittanut vahvaa kasvua aurinkovoiman asennuksissa ja IEA:n mukaan vihreisiin investointeihin on panostettava kolminkertaisesti vuoteen 2030 mennessä, jotta hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa. Kiinassa lisättiin aurinkovoimaa 100 GW:n edestä viime vuonna.
Uskomme, että vihreän teeman sentimentti on lähellä pohjiaan ja että pitkien korkojen nousun taittuminen tai kääntyminen laskuun voi olla yksi käännekohdista. Aiemmin COP-ilmastokokoukset ovat tuoneet lyhytaikaista tukea vihreän teeman osakkeille, mutta tänä vuonna Dubain kokoukselta (COP28) ei odoteta suuria läpimurtoja.
Kvartaalin aikana Sp-Ympäristö erikoissijoitusrahasto teki muutamia pienempiä muutoksia sijoituksissaan. Uusia suoria omistuksia ovat Nibe ja Zaptec, jotka valmistavat lämpöpumppuja ja sähköautojen latauslaitteita. Nämä ovat vielä pieniä omistuksia, jotka rahoitettiin myymällä ABB:n ja Wärtsilän osakkeita. Lisäksi ostimme lisää Nesteen osakkeita ja teimme pienen sijoituksen Korkian joukkovelkakirjalainaan, jonka käyttötarkoitus on tehostaa Korkian liiketoimintaa (yrityksen kasvu ja rahoitusaseman parantaminen). Pääomakutsuja tehtiin myös Korkian Uusiutuva Energia rahastoon ja Ålandsbanken Offshore Wind rahastoon.
Rahasto omistukset pysyivät ennallaan. ETFssä teimme pienen myynnin rahoittaaksemme pääomakutsuja.
Rahaston viimeisen neljänneksen tuotto oli -7,33 %. Vuoden 2023 juokseva tuotto on -1,8 %. Tuotto rahaston alusta on ollut 70,8 %.
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy
Säästöpankki Ympäristö -erikoissijoitusrahaston sijoitukset koostuvat suorista osakesijoituksista (43,6 prosenttia), ympäristöteemaisista osakerahastoista (22,1), pääomarahastoista (33,3), ympäristöteemaisista ETF-rahastoista (0,1), suorista vihreistä joukkovelkakirjalainoista (0,3) sekä käteisvaroista (0,6) per 29.09.2023.
Sijoitukset maittain (%) | |
Suomi | 27 |
Saksa | 16 |
Tanska | 10 |
Ranska | 10 |
Ruotsi | 8 |
Yhdysvallat | 7 |
Norja | 7 |
Alankomaat | 4 |
Sveitsi | 4 |
Portugali | 2 |
Itävalta | 2 |
Luxemburg | 2 |
Espanja | 1 |
Iso-Britannia | 1 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy
Toimialajakauma (%) | |
Teollisuustuotteet ja -palvelut | 47,7 |
Perusteollisuus | 20,9 |
Informaatioteknologia | 11,9 |
Energia | 9,6 |
Päivittäistavarat | 5,0 |
Yhdyskuntapalvelut | 2,5 |
Kiinteistöpalvelut | 2,0 |
Kulutustavarat ja -palvelut | 0,4 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö
Suurimmat sijoitukset (%) | |
KEMPOWER OYJ | 4,4 |
NESTE OYJ | 4,0 |
AIXTRON SE | 3,4 |
AIR LIQUIDE SA | 2,3 |
UPM-KYMMENE OYJ | 2,3 |
DARLING INGREDIENTS INC | 2,2 |
OX2 AB | 2,2 |
SCHNEIDER ELECTRIC SE | 2,0 |
ACCELLERON INDUSTRIES AG | 1,6 |
CADELER A/S | 1,6 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö
Yritysten keskimääräinen ESG-pisteytys
AA |
Pisteytys parhaimmasta alimpaan on välillä AAA-CCC.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
Hiilijalanjälki
Hiili-intensiteetti: 173,5 t CO2e/milj. USD
Kattavuus: 88,9 prosenttia
Hiilijalanjäljen laskennassa käytetään TCFD:n suosittelemaa hiili-intensiteettilukua, joka kuvaa rahaston hiilipäästöjä suhteessa omistettujen yhtiöiden liikevaihtoon. Laskennassa yksittäisten omistusten päästöt jaetaan yrityksen liikevaihdolla. Yhtiökohtaiset hiili-intensiteettiluvut painotetaan yhtiön osuudella rahastossa ja painotetut luvut lasketaan yhteen. Kasvihuonepäästöt ilmoitetaan hiilidioksiditonneina ja liikevaihto miljoonina Yhdysvaltain dollareina (t C02e / milj. USD).
Tunnuslukujen laskennassa käytetään tason 1 ja tason 2 kasvihuonepäästöjä (scope 1 & 2). Tason 1 kasvihuonepäästöillä tarkoitetaan suoria päästöjä, jotka ovat peräisin yrityksen omistamista tai kontrolloimista lähteistä, kuten itse tuotetusta energiasta. Tason 2 päästöihin kuuluvat yrityksen hankkimasta energiasta aiheutuvat epäsuorat päästöt.
Päästöjen laskennassa käytetään hiilidioksidiekvivalentteja, jotka kuvaavat eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Yrityskohtaiset päästöluvut perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin.
Rahaston laskenta-ajankohdan painotuksilla on suuri vaikutus rahaston hiilijalanjälkeen. Salkun omistusten ostojen ja myyntien seurauksena rahaston hiilijalanjälki voi vaihdella voimakkaastikin. Päästöt sektoreiden välillä vaihtelevat suuresti, jolloin myös rahaston kohdemarkkinan sektorirakenne vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuteen. Päästölaskelmat perustuvat yritysten raportoimiin lukuihin sekä sektorikohtaisiin arvioihin, minkä seurauksena kaikista yrityksistä ei ole saatavilla tietoja.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
Ympäristöratkaisut (%) | |
Clean tech | 15,4 |
Luonnon pääomien turvaaminen | 2,8 |
Vähäpäästöiset ratkaisut ja kiertotalous | 2,3 |
Ilmastonmuutoksen hillitseminen | 15,4 |
Energiatehokkuus | 6,1 |
Uusiutuva energia ja vaihtoehtoiset polttoaineet | 48,0 |
Kestävä ja vastuullinen vedenkäyttö | 0,1 |
Kestävä maatalous | 0,5 |
Energiatehokkaat rakennukset | 0,0 |
Prosentuaalinen osuus liikevaihdosta, josta yrityksen tuottamat palvelut tai tavarat auttavat ratkaisemaan suuria ympäristöön liittyviä haasteita.
Luku on laskettu salkun painotettuna keskiarvona, jossa on käytetty omistuksessa olevien yritysten sitä liikevaihdon osuutta, joka koostuu kestävän kehityksen ympäristöön liittyvistä ratkaisuista. Yrityksellä voi olla ympäristöratkaisuja useammassa kategoriassa.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC, Morningstar
Seuraamme miten suorissa osakesijoituksissa olevat yritykset toimivat kansainvälisten normien ja sopimusten mukaisesti ja noudattavat nk. Global Compact –yritysvastuualoitteen periaatteita. Tarkasteltavat normit pohjautuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, ILO:n kansainväliseen työoikeuksien julistukseen, Rion julistukseen kestävän kehityksen periaatteista sekä YK:n korruption vastaiseen yleissopimukseen. Sijoituksista 48,3 prosenttia täyttää nämä edellytykset.
Raportointikauden aikana suorissa osakesijoituksissa ei ollut yrityksiä, joilla olisi todennettu Global Compact –periaatteiden vastainen epäkohta. Seurannassa ei ollut yhtään yritystä. Sijoituksista 51,7 prosentille ei ollut luokitusta.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
Pääomasijoitusten projektit ovat pitkälti vielä alkuvaiheessa ja rakenteilla. Pääomasijoituksista on kirjoitettu myös kohdassa ’Rahaston sijoitukset’.
Aurinkotuuli II
Kapasiteetti (MW)* | Energianlähde | Maa | CO2 kompensaatio (tonnia)** | Suunniteltu käyttöönotto | |
Oltava | 91 | Tuuli | Suomi | 69 000 |
Q1 2021 |
Haram | 34 | Tuuli | Norja | 14 000 | Q3 2021 |
Mlawa & Grajewo | 51 | Tuuli | Puola | 146 000 | Q4 2021 |
Escalade | 336 | Tuuli | Yhdysvallat | 604 000 | Q4 2021 |
Isoneva | 126 | Tuuli | Suomi | 105 000 | Q4 2022 |
Liettua 3 puistoa | 186 | Tuuli | Liettua | 168 000 | 2022 (x |
Niebla | 50 | Aurinko | Espanja | 36 500 | Q3 2022 |
Zadar | 111 | Tuuli | Kroatia | 78 000 | Q4 2023 |
Murtotuuli | 126 | Tuuli | Suomi | 112 000 | Q4 2022 |
1111 | 1 332 500 | ||||
(*projektin kokonaisarvo, **sähköntuotannon vuotuinen) | |||||
(x yhteisprojekti Lords LB Asset Management |
Taaleri SolarWind II tulee rahoittamaan noin 850 megawattia uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä vuosittain yli miljoona tonnia tuotantolaitosten yli 25-vuotisen eliniän aikana.
Säästöpankki Ympäristö -rahaston arvioitu päästövähennys sijoituskauden aikana on 35 000 tonnia CO2. Se vastaa noin 35 000 kolmihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Helsingistä Lontooseen.
Lähde: Taaleri
Biojalostamo
Raakarasvahappoja raaka-aineena käyttävällä uusiutuvalla biodieselillä on 80–90 % pienemmät CO2-päästöt kuin fossiilisella dieselillä, mikä vastaa laitoksen arvioidulla tuotannolla noin 200 000 tonnia pienempiä CO2-päästöjä vuosittain. Tämä vähenemä vastaa noin 70 000 dieselauton vuosittaisia CO2-päästöjä. Säästöpankki Ympäristö -rahaston arvioitu päästövähennys sijoituskauden aikana on 9 139 tonnia CO2.
Lähde: Taaleri
Korkia Aurinkoenergia
Arvioitu aurinkovoimakapasiteetti 60 MW, jonka vuotuinen sähköntuotannon vuotuinen hiilidioksidikompensaatio on noin 66 000 tonnia. Se vastaa noin 66 000 kolmihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Helsingistä Lontooseen. Tällä hetkellä 22,9 MWp on tuotannossa.
Lähde: Korkia
Ålandsbanken Tuulivoima
Murtomäki, Pyhäjärvi tuulipuiston rahasto omistaa 100%, valmistuu Q1/2024 (93 MW). Rahaston omistaa seuraavat yhteisprojektit Helenin kanssa: Niinimäki, 145 MW (50 %) , valmis Q1 2025, Karahka, 149 MW (50 %), valmis Q1 2025, Juurakko, 40 MW (49 %), tuotanto alkoi marraskuussa 2022, Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahasto (40 %) ja Helen Oy ovat ostaneet Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Kalistannevan tuulipuiston ranskalaiselta Valorem-konsernilta (Teho 165 MW). Tuulivoima on hiilineutraalia, ja sen suorat päästöt ovat 0 tCO2/MWh. Suomen sähköntuotannon keskimääräiset päästöt ovat 89 kgCO2/MWh (Lähde: Tilastokeskus 2021) ja EU:n keskimäärin 270 kgCO2/MWh (Lähde: AIB 2020).
Lähde: Ålandsbanken
Aktia Aurinkotuuli III
Kohderahasto tulee pohjautumaan hankekehityssalkkuun, jossa on lähes 30 kehityshanketta. Kohderahaston odotetaan rahoittavan jopa 1,9 gigawattia uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia ja syrjäyttävän noin 2,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Päästövähenemä vastaa noin 225 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä.
Lähde: Aktia
Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG)
Rahastojen sijoitukset vaikuttavat eniten seuraaviin tavoitteisiin:
7. Edullista ja puhdasta energiaa
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
13. Ilmastotekoja
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Taaleri, Upright Oy
Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015. Tämä kestävän kehityksen tavoiteohjelma on voimassa vuoteen 2030 saakka (Agenda 2030). Tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille. Kestävän kehityksen päämäärä on poistaa äärimmäinen köyhyys ja tähdätä kestävään kehitykseen. Se onnistuu huomioimalla sekä ympäristö, ihmiset, ihmisoikeudet ja taloudellinen näkökulma tasavertaisesti. Päätavoitteita on yhteensä 17. Tavoitteet koskevat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. (Lähde: https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet)
Hiilijalanjälki
Hiili-intensiteetti: 230,5 t CO2e/milj. USD
Kattavuus (%): 80,5
Laskentatapa selitetty edellä suorissa osakesijoituksissa.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Osakerahastojen positiiviset ympäristövaikutukset
Ympäristöratkaisujen osuus (%): 64,3
Kattavuus (%): 80,5
Ympäristöratkaisut kuvaavat rahastossa olevia yrityksiä, joiden liikevaihto koostuu mm. uusiutuvasta energiasta tai niitä tukevista tuotteista ja palveluista, energiatehokkuudesta, energiatehokkaista rakennuksista sekä vähähiilisestä liikenteestä.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Osakerahastojen hiiliriskiluokittelu
Matala |
Kattavuus: 100 %
Luokittelu välillä: vakava – korkea – keskimääräinen – matala – olematon.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Säästöpankki Ympäristö –rahasto sijoittaa varansa laajasti likvideihin osake- ja korkosijoituksiin. Rahaston varoihin sisältyy myös epälikvidejä pääomasijoituksia, joille on ominaista heikompi rahaksi muutettavuus. Rahasto purkaa tarvittaessa likvidejä rahastomuotoisia sijoituksiaan rahoittaakseen asteittaisia pääomakutsuja hankkeissa. Näiden epälikvidien sijoitusten osuus rahaston varoista oli 29.9.2023 noin 33,3prosenttia.
Rahaston varojen ja likviditeetin riittävyys on varmistettu asettamalla rahaston säännöissä epälikvidien sijoitusten osuudelle rahaston varoista yläraja. Tämän lisäksi sijoitusten likviditeettiprofiilia ja –riskiasemaa sekä likvidien ja epälikvidien sijoitusten suhdetta seurataan jatkuvasti salkunhoitojärjestelmässä. Rahastoyhtiö tekee myös säännöllisesti stressitestejä, joiden avulla voidaan arvioida sijoitusrahaston likviditeettiriskiä sekä normaaleissa että poikkeuksellisissa olosuhteissa.