Korkean inflaation, korkeiden korkojen ja raaka-aineiden hintaheilahtelut ovat tuoneet haasteita myös monelle ympäristöteeman yrityksille. Kassavirrat monessa vihreän siirtymän projektissa, kuten tuulivoimapuistoissa, painottuvat pitkälti tulevaisuuteen. Korkojen noustessa tulevien kassavirtojen nykyarvo laskee, mikä näkyy osakkeiden arvostuskertoimissa. Osaa ESG-teemaisista osakkeista oli aikaisemmin hinnoiteltu korkeilla arvostuskertoimilla matalan koron ympäristössä, mikä on ollut lisähaaste kurssikehitykselle, kun korot ovat nousseet. Positiivisena vastapainona näille haasteille, jotka ovat myös haasteena markkinalle yleisesti, ovat poliittiset ohjelmat, jotka tukevat ympäristöteemaisia osakkeita. Yhteiskuntien sähköistyminen tulee jatkumaan ja uusiutuvien energiamuotojen kasvu jatkuu vahvana. Akkuteknologian ja energian varastointilaitosten tarpeellisuus näkyy myös, kun suunnitellaan uusia tuuli- ja aurinkopuistoja. Sijoittajalle teollisen mittakaavan varastointilaitokset voivat tarjota lisätuottoja verrattuna laitoksiin, joissa varastointia ei ole.
Suuret raaka-aineiden hintaheilahtelut ovat myös verottaneet laitevalmistajien marginaaleja ja lisänneet projektiriskiä, mutta alan toimijat tulevat sopeuttamaan toimintansa yli ajan. Vaikka kehitys ei ole ollut kovin vahvaa, uskomme sen muuttuvan, kun korkosykli kääntyy ja suhteellinen hinnoittelu on normalisoitunut.
Toisen neljänneksen aikana teimme pieniä muutoksia suorissa osakeomistuksissamme. Olimme esimerkiksi mukana kun HydrogenPro ja Re:Newcell hakivat lisää pääomia rahoittaakseen kasvuaan. Re:Newcellin tuotanto on nyt pääsemässä alkuun, vaikka kevään tehdastulipalo hieman hidasti käynnistystä ja johti lisäinvestointeihin. Lisäsimme myös omistustamme Nesteessä, mutta valitettavasti jakeluvelvoitteen muutos Ruotsissa on ollut negatiivinen tekijä osakkeen sentimenttiin.
Pääomasijoituksissa tapahtui kvartaalin aikana melko paljon. Taalerin BioJalostamo on päässyt tuotantovaiheeseen ja projektin onnistuminen on nostanut sijoituksen arvostusta. Toinen hyvä uutinen oli, kun Korkia aurinkoenergiarahasto maksoi sijoittajille tuottoja sijoituksistaan. Osa pääomasijoituksista onkin nyt kehittänyt toimintaansa siihen pisteeseen, että ne alkavat tuottamaan. Pääomasijoituksemme salkkurakenne on nyt huomattavasti paremmassa kunnossa, koska osa projekteista on vielä alkuvaiheessa samalla kun toiset ovat jo lähellä loppusuoraa. Teimme myös kaksi uutta sijoitussitoumusta kahteen uuteen pääomaprojektiin. Olemme mukana Taalerin AurinkoTuuli III -rahastossa. Rahaston sijoituskohteet ovat hyvin samankaltaiset, kuin Aurinkotuuli II:ssa, mutta muutama mielenkiintoinen erokin löytyy. Aurinkotuuli III -rahastossa tullaan investoimaan myös sähkövarastoinnin kapasiteettiin (lähinnä taajuusreserviin säätöön), joka mahdollistaa hieman korkeamman tuottotavoitteen rahastossa. Toinen tekijä, joka lisännee myös tämän rahaston tuottopotentiaalia, on mahdollisuus hyödyntää Taaleri energian olemassa olevaa hankekehitysportfoliota, kun rakennetaan tuulivoimapuistoja. Aurinkotuuli III -hankkeiden kohdemarkkinat ovat Pohjoismaissa, Baltiassa, Puolassa, Kaakkois-Euroopassa, Iberiassa ja Texasissa. Nämä kohdemarkkinat ovat ennestään tuttuja Taaleri -tiimille, mikä pienentää projektiriskiä. Rahaston toimikausi on kymmenen vuotta ja se luokitellaan ’tummanvihreäksi’ eli EU:n tiedonantoasetuksen artikla 9:n mukaiseksi rahoitustuotteeksi.
Toisen sijoitussitoumuksen teimme Ålandsbankenin Offshore Wind I -rahastoon. Myös tämä rahasto on luokiteltu EU:n tiedonantoasetuksen mukaiseksi artikla 9 -rahastoksi. Rahasto tekee merituulivoiman hankekehitystä Ahvenanmaan pohjoisosassa OX2 -yhtiön kanssa. OX2, jota omistamme suorissa osakkeissa, toimii hankkeen projektikehittäjänä. Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa merituulivoimaa 5 GW kapasiteettin edestä. Hankekehitys kestänee 6–10 vuotta ja sen tavoitteena on valmius siirtyä rakennusvaiheeseen. Mikäli rakennusvaiheeseen päästään hanke on tarkoitus myydä sijoittajille/taholle, jotka tulevat sijoittamaan jättimäisen merituulivoimalan rakentamiseen. Hankekehitykseen sisältyy useita riskejä ja sen myötä tuottotavoitekin on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi projektissa, jossa rakennetaan aurinkovoimala. LUT-yliopiston mukaan Ahvenanmaan merialueiden tuuliolosuhteet ja syvyys soveltuvat hyvin laajamittaiseen merituulivoiman tuotantoon. Puolustusvoimat eivät näe estettä rakentaa merituulivoimaa Ahvenanmaan pohjoispuolelle.
Tuulivoiman kapasiteetin kasvu on suurta Suomessa, mutta samalla pitää muistaa, että merituulivoimalan valmistuminen tulee kestämään useita vuosia. Sähkön kysyntä tulee myös kasvamaan Suomessa: Esimerkiksi Helenin kaavailema vety- ja kaukolämpötehdas olisi 1000 MW:n luokkaa. Myös terästeollisuuden kaavailemat vihreään vetyyn perustuvat valmistusprosessit tulevat tarvitsemaan erittäin suuren määrän uusiutuvaa sähköä tulevaisuudessa.
Edellä mainitut sijoitussitoumukset ovat molemmat yhden miljoonan euron suuriset. Taalerin Aurinkotuuli II on melko matalariskinen sijoitus, kun taas merituulivoimalan hankekehitys on suuren riskin kohde.
Rahasto ja ETF omistuksissa omistukset pysyivät ennallaan.
Rahaston viimeisen neljänneksen tuotto oli + 2,05 %. Tuotto rahaston alusta on ollut 84,3 %.
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy
Säästöpankki Ympäristö -erikoissijoitusrahaston sijoitukset koostuvat suorista osakesijoituk-sista (43,1 prosenttia), ympäristöteemaisista osakerahastoista (24,1), pääomarahastoista (30,4), ympäristöteemaisista ETF-rahastoista (0,9), suorista vihreistä joukkovelkakirjalainoista (0,3) sekä käteisvaroista (1,3) per 30.06.2023.
| Sijoitukset maittain (%) | |
| Suomi | 22 |
| Saksa | 15 |
| Tanska | 12 |
| Ranska | 10 |
| Ruotsi | 9 |
| Yhdysvallat | 8 |
| Sveitsi | 6 |
| Norja | 6 |
| Alankomaat | 5 |
| Portugali | 2 |
| Itävalta | 2 |
|
Espanja |
2 |
| Luxemburg | 2 |
| Iso-Britannia | 1 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö
| Toimialajakauma (%) | |
| Teollisuustuotteet ja -palvelut | 48,8 |
| Perusteollisuus |
20,8 |
| Informaatioteknologia | 11,0 |
| Energia |
7,5 |
| Päivittäistavarat | 5,8 |
| Yhdyskuntapalvelut | 3,5 |
| Kiinteistöpalvelut | 2,0 |
| Kulutustavarat ja -palvelut | 0,6 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö
| Suurimmat sijoitukset (%) | |
| NESTE OYJ | 3,0 |
| KEMPOWER OYJ | 2,9 |
| AIXTRON SE | 2,8 |
| OX2 AB | 2,8 |
| DARLING INGREDIENTS INC | 2,4 |
| AIR LIQUIDE SA | 2,2 |
| SCHNEIDER ELECTRIC SE | 2,0 |
| CADELER A/S | 1,8 |
| UPM-KYMMENE OYJ | 1,8 |
| INFINEON TECHNOLOGIES AG | 1,6 |
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö
Yritysten keskimääräinen ESG-pisteytys
| AA |
Pisteytys parhaimmasta alimpaan on välillä AAA-CCC.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
Hiilijalanjälki
Hiili-intensiteetti: 200,7 t CO2e/milj. USD
Kattavuus: 86,0 prosenttia
Hiilijalanjäljen laskennassa käytetään TCFD:n suosittelemaa hiili-intensiteettilukua, joka kuvaa rahaston hiilipäästöjä suhteessa omistettujen yhtiöiden liikevaihtoon. Laskennassa yksittäisten omistusten päästöt jaetaan yrityksen liikevaihdolla. Yhtiökohtaiset hiili-intensiteettiluvut painotetaan yhtiön osuudella rahastossa ja painotetut luvut lasketaan yhteen. Kasvihuonepäästöt ilmoitetaan hiilidioksiditonneina ja liikevaihto miljoonina Yhdysvaltain dollareina (t C02e / milj. USD).
Tunnuslukujen laskennassa käytetään tason 1 ja tason 2 kasvihuonepäästöjä (scope 1 & 2). Tason 1 kasvihuonepäästöillä tarkoitetaan suoria päästöjä, jotka ovat peräisin yrityksen omistamista tai kontrolloimista lähteistä, kuten itse tuotetusta energiasta. Tason 2 päästöihin kuuluvat yrityksen hankkimasta energiasta aiheutuvat epäsuorat päästöt.
Päästöjen laskennassa käytetään hiilidioksidiekvivalentteja, jotka kuvaavat eri kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Yrityskohtaiset päästöluvut perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tietoihin.
Rahaston laskenta-ajankohdan painotuksilla on suuri vaikutus rahaston hiilijalanjälkeen. Salkun omistusten ostojen ja myyntien seurauksena rahaston hiilijalanjälki voi vaihdella voimakkaastikin. Päästöt sektoreiden välillä vaihtelevat suuresti, jolloin myös rahaston kohdemarkkinan sektorirakenne vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuteen. Päästölaskelmat perustuvat yritysten raportoimiin lukuihin sekä sektorikohtaisiin arvioihin, minkä seurauksena kaikista yrityksistä ei ole saatavilla tietoja.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
| Ympäristöratkaisut (%) | |
| Clean tech | 14,8 |
| Luonnon pääomien turvaaminen | 3,1 |
| Vähäpäästöiset ratkaisut ja kiertotalous | 2,6 |
| Ilmastonmuutoksen hillitseminen | 14,7 |
| Energiatehokkuus | 0,02 |
| Uusiutuva energia ja vaihtoehtoiset polttoaineet | 50,7 |
| Kestävä ja vastuullinen vedenkäyttö | 0,1 |
| Kestävä maatalous | 0,4 |
| Energiatehokkaat rakennukset | 0,0 |
Prosentuaalinen osuus liikevaihdosta, josta yrityksen tuottamat palvelut tai tavarat auttavat ratkaisemaan suuria ympäristöön liittyviä haasteita.
Luku on laskettu salkun painotettuna keskiarvona, jossa on käytetty omistuksessa olevien yritysten sitä liikevaihdon osuutta, joka koostuu kestävän kehityksen ympäristöön liittyvistä ratkaisuista. Yrityksellä voi olla ympäristöratkaisuja useammassa kategoriassa.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC, Morningstar
Seuraamme miten suorissa osakesijoituksissa olevat yritykset toimivat kansainvälisten normien ja sopimusten mukaisesti ja noudattavat nk. Global Compact –yritysvastuualoitteen periaatteita. Tarkasteltavat normit pohjautuvat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, ILO:n kansainväliseen työoikeuksien julistukseen, Rion julistukseen kestävän kehityksen periaatteista sekä YK:n korruption vastaiseen yleissopimukseen. Sijoituksista 47,4 prosenttia täyttää nämä edellytykset.
Raportointikauden aikana suorissa osakesijoituksissa ei ollut yrityksiä, joilla olisi todennettu Global Compact –periaatteiden vastainen epäkohta. Seurannassa ei ollut yhtään yritystä. Sijoituksista 52,6 prosentille ei ollut luokitusta.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, MSCI ESG Research LLC
Pääomasijoitusten projektit ovat pitkälti vielä alkuvaiheessa ja rakenteilla. Pääomasijoituksista on kirjoitettu myös kohdassa ’Rahaston sijoitukset’.
Aurinkotuuli II
| KAPASITEETTI (MW)* | Energianlähde | Maa | CO2 kompensaatio (tonnia)** | Suunniteltu käyttöönotto | |
| Oltava | 91 | Tuuli | Suomi | 88 000 | Q1 2021 |
| Haram |
34 | Tuuli | Norja | 14 000 | Q3 2021 |
| Mlawa & Grajewo |
51 |
Tuuli | Puola | 146 000 | Q4 2021 |
| Escalade |
336 | Tuuli | Yhdysvallat | 604 000 | Q4 2021 |
| Isoneva |
126 | Tuuli | Suomi | 99 000 | Q4 2022 |
| Liettua 3 puistoa |
186 |
Tuuli | Liettua | 170 000 |
2022 (x |
| Niebla |
50 |
Aurinko |
Espanja | 36 500 | Q3 2022 |
| Zadar | 111 | Tuuli | Kroatia | 78 000 | Q4 2023 |
| Murtotuuli |
126 | Tuuli | Suomi | 105 000 | Q4 2022 |
| 1111 | 1 340 500 |
(*projektin kokonaisarvo,
**sähköntuotannon vuotuinen)
(x yhteisprojekti Lords LB Asset Management
Taaleri SolarWind II tulee rahoittamaan noin 850 megawattia uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä vuosittain yli miljoona tonnia tuotantolaitosten yli 25-vuotisen eliniän aikana
Säästöpankki Ympäristö -rahaston arvioitu päästövähennys sijoituskauden aikana on 35 000 tonnia CO2. Se vastaa noin 35 000 kolmihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Helsingistä Lontooseen.
Lähde: Taaleri
Biojalostamo
Raakarasvahappoja raaka-aineena käyttävällä uusiutuvalla biodieselillä on 80–90 % pienemmät CO2-päästöt kuin fossiilisella dieselillä, mikä vastaa laitoksen arvioidulla tuotannolla noin 200 000 tonnia pienempiä CO2-päästöjä vuosittain. Tämä vähenemä vastaa noin 70 000 dieselauton vuosittaisia CO2-päästöjä. Säästöpankki Ympäristö -rahaston arvioitu päästövähennys sijoituskauden aikana on 9 139 tonnia CO2.
Lähde: Taaleri
Korkia Aurinkoenergia
Arvioitu aurinkovoimakapasiteetti 60 MW, jonka vuotuinen sähköntuotannon vuotuinen hiilidioksidikompensaatio on noin 66 000 tonnia. Se vastaa noin 66 000 kolmihenkisen perheen edestakaista lentomatkaa Helsingistä Lontooseen.
Lähde: Korkia
Aktia Aurinkotuuli III
Kohderahasto tulee pohjautumaan hankekehityssalkkuun, jossa on lähes 30 kehityshanketta. Kohderahaston odotetaan rahoittavan jopa 1,9 gigawattia uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia ja syrjäyttävän noin 2,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Päästövähenemä vastaa noin 225 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä.
Lähde: Aktia
Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG)
Pääomasijoitukset vaikuttavat eniten seuraaviin tavoitteisiin:
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
13. Ilmastotekoja
Lähde: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Taaleri, Upright Oy
Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 2015. Tämä kestävän kehityksen tavoiteohjelma on voimassa vuoteen 2030 saakka (Agenda 2030). Tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille. Kestävän kehityksen päämäärä on poistaa äärimmäinen köyhyys ja tähdätä kestävään kehitykseen. Se onnistuu huomioimalla sekä ympäristö, ihmiset, ihmisoikeudet ja taloudellinen näkökulma tasavertaisesti. Päätavoitteita on yhteensä 17. Tavoitteet koskevat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. (Lähde: https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet)
Hiilijalanjälki
Hiili-intensiteetti: 237,1 t CO2e/milj. USD
Kattavuus (%): 80,3
Laskentatapa selitetty edellä suorissa osakesijoituksissa.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Osakerahastojen positiiviset ympäristövaikutukset
Ympäristöratkaisujen osuus (%): 64,8
Kattavuus (%): 80,3
Ympäristöratkaisut kuvaavat rahastossa olevia yrityksiä, joiden liikevaihto koostuu mm. uusiutuvasta energiasta tai niitä tukevista tuotteista ja palveluista, energiatehokkuudesta, energiatehokkaista rakennuksista sekä vähähiilisestä liikenteestä.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Osakerahastojen hiiliriskiluokittelu
| MATALA |
Kattavuus: 100 %
Luokittelu välillä: vakava – korkea – keskimääräinen – matala – olematon.
Lähteet: Sp-Rahastoyhtiö Oy, Morningstar
Säästöpankki Ympäristö –rahasto sijoittaa varansa laajasti likvideihin osake- ja korkosijoituksiin. Rahaston varoihin sisältyy myös epälikvidejä pääomasijoituksia, joille on ominaista heikompi rahaksi muutettavuus. Rahasto purkaa tarvittaessa likvidejä rahastomuotoisia sijoituksiaan rahoittaakseen asteittaisia pääomakutsuja hankkeissa. Näiden epälikvidien sijoitusten osuus rahaston varoista oli 30.6.2023 noin 30,4 prosenttia.
Rahaston varojen ja likviditeetin riittävyys on varmistettu asettamalla rahaston säännöissä epälikvidien sijoitusten osuudelle rahaston varoista yläraja. Tämän lisäksi sijoitusten likviditeettiprofiilia ja –riskiasemaa sekä likvidien ja epälikvidien sijoitusten suhdetta seurataan jatkuvasti salkunhoitojärjestelmässä. Rahastoyhtiö tekee myös säännöllisesti stressitestejä, joiden avulla voidaan arvioida sijoitusrahaston likviditeettiriskiä sekä normaaleissa että poikkeuksellisissa olosuhteissa.