Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi ikävästi esille Euroopan riippuvuuden venäläisestä fossiilisesta ener-giasta. Maaliskuun alussa EU esitti REPowerEU -ohjelman, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi: “Mitä nopeammin pystymme siirtymään uusiutuviin energialähteisiin ja vetyyn ja parantamaan energiatehokkuutta, sitä nopeammin saavutamme aidon energiaomavaraisuuden energiajärjestelmiemme suhteen.”.
Ohjelman keskiössä on siis energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energialähteiden lisää-minen, lisääntyvä sähköistyminen ja vedyn käytön kasvattaminen. REPowerEU -ohjelma tulee jo ai-kaisemmin julkaistun Fit for 55 -ohjelman päälle. Konkreettisena lisäyksenä aikaisempiin suunnitelmiin on tavoite lisätä aurinko- ja tuulivoimakapasiteettia 80 GW:lla vuoteen 2030 mennessä. Lisääntyvä uusiutuva sähköntuotanto mahdollistaa myös vetytalouden luomisen.
Komission 55-valmiuspaketin ehdotusten täytäntöönpano vähentää jo vuotuista fossiilisen kaasun kulutusta 30 prosentilla eli 100 miljardilla kuutiometrillä vuoteen 2030 mennessä. REPowerEU -suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden avulla voisimme vähentää fossiilisen kaasun käyttöä asteit-tain ainakin 155 miljardilla kuutiometrillä (mikä vastaa Venäjältä ostettua kaasumäärää vuonna 2019).
Korkealle nousseet energianhinnat Euroopassa edesauttavat myös siirtymää uusiutuviin energiamuo-toihin, koska suhteellinen kannattavuus paranee. Maakaasun hinnan noususta aiheutuu kustannuk-sia maakaasua polttaville sähköntuotantolaitoksille, millä on suora vaikutus sähkön hintaan Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa.
Edellä mainitut tekijät tukivat greentech-osakkeiden kurssikehitystä helmikuun lopun jälkeen. Uudet mahdollisuudet ja parantuneet näkymät käänsivät kehityksen erityisesti uusituvan energian osakkeis-sa. Vuoden ensimmäiset kuukaudet alkoivat suhteellisen mollivoittoisina myös näissä osakkeissa. Ko-honneet raaka-ainekustannukset, toimintaketjujen häiriöt, korkeammat korot ja kiristyvä rahapolitiik-ka ovat tekijöitä, jotka myös jatkossa tulevat varjostamaan osakkeiden kurssikehitystä, mutta muihin toimialoihin verrattuna näissä osakkeissa on olemassa vahva poliittinen tuki ajurina.
IPCC:n julkaisema ilmastoraportti antoi viestin, että keinot ilmastomuutoksen hillitsemiseen ovat ole-massa, mutta panostuksia tulee lisätä huomattavasti. Tavoitteisiin pääsy tulee muuttamaan liiken-teen, energiatuotannon ja maanviljelyn ratkaisuja. Vihreän siirtymän megatrendi on vahva. Vuonna 2021 uusiutuvien energialähteiden lisäys oli 257 GW, josta 88 prosenttia oli aurinko- ja tuulivoimaloita. Viime vuoden lisäykset olivat merkittäviä, mutta tämä tahti ei riitä, mikäli halutaan saavuttaa 1,5 asteen ilmastotavoite.
Wärtsilä julkisti maaliskuun lopussa ’Europe’s energy future’ -raportin, jossa todettiin, että EU voisi saavuttaa mittavat säästöt energiakustannuksissa ja samalla vähentää Venäjä-riippuvuutta energi-an tuotannossa. Raportin kunniahimoisessa skenaariossa investointeja uusiutuvan energian kapasi-teetin lisäämiseksi pitäisi tehdä 80 GW vuosivauhdilla vuoteen 2030 asti. Tässä kunnianhimoisessa skenaariossa tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia asennettaisiin noin tuplasti verrattuna vuoteen 2021. Ohjelmalla saavutettaisiin tilanne, jossa 61 prosenttia energiantuotannosta olisi uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä maatuulivoimalan hinta on noin 0,85 meur/MWh (huomiomat-ta muita tarvittavia investointeja ja kustannuksia) ja jos tarvittava 80 GW energianlisäys tehtäisiin tällä energiamuodolla, niin vuotuiset investoinnit oisivat voimaloiden osalta 68 miljardia euroa. Ly-hyellä tähtäimellä mittavat panostukset tulevat kohtaamaan rajoituksia tuotantokapasiteetissa, raa-ka-aineissa, lupaprosesseissa ja toimintaketjuissa, mutta tavoitteet ja hahmotelmat näyttävät kuinka suuret kasvumahdollisuudet ovat.
