Maailmantalouden kasvunäkymät ovat parantuneet viimeisten kuukausien aikana. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi huhtikuussa, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,2 % eli samaa tahtia kuin viime vuonna. Tämä tarkoittaisi hieman pitkän ajan keskiarvoa hitaampaa kasvua. Korkojen nopea nousu huomioiden maailmantalous on kuitenkin pitänyt pintansa varsin hyvin.

Aivan viime viikkoina on saatu orastavia merkkejä siitä, että globaali teollinen suhdanne olisi elpymässä. Tämä on hyvä uutinen Suomen avoimen talouden kannalta.

Hintojen nousu on rauhoittunut selvästi huippulukemistaan. Euroopan ja USA:n tilanne alkaa kuitenkin eriytyä. USA:ssa inflaation hidastuminen on ainakin hetkellisesti pysähtynyt, kun taas Euroopassa inflaatio on jatkanut rauhoittumistaan. Tämän myötä odotuksissa on, että Euroopan keskuspankki aloittaa koronlaskut pian, todennäköisesti kesäkuussa. USA:n osalta ilmassa on enemmän kysymysmerkkejä.

Suomen talous on erittäin korkoherkkä. Suomessa asuntolainoista ehdoton valtaosa on sidottu vaihtuviin korkoihin, jolloin korkojen muutokset välittyvät ihmisten lainanhoitokuluihin nopeasti. Monissa muissa maissa suositaan enemmän pitkiä kiinteitä korkoja. Korkojen lasku tekee hyvää Suomen taloudelle ja on huojentava uutinen asuntovelallisille.

Viime vuonna Suomen talous supistui odotuksia enemmän, 1 %. Myös alkuvuonna talouden kasvunäkymät ovat vaisut. Odotamme kuitenkin talouskehityksen piristyvän loppuvuotta kohden korkojen laskun ja globaalin teollisen suhdanteen elpymisen myötä.

Kuluttajien näköpiirissä on helpotusta rahavaikeuksiin. Ostovoima on kääntynyt jälleen kasvuun ja korkojen lasku helpottaa velallisia kotitalouksia. Työllisyystilanne heikkenee vielä tovin, mutta ei erityisen paljoa. Odotamme työttömyyden nousevan tänä vuonna keskimäärin 7,8 %:iin. Ensi vuonna työttömyys laskee jälleen talouden elpyessä.

Vaikka korkojen odotetaan laskevan, ei paluuta nollakorkoaikaan näillä näkymin ole. Kotitalouksien on siten hyvä sopeuttaa arkensa positiivisten korkojen maailmaan.

Lähteet: maailmantalous IMF (huhtikuu 2024), Suomi: Säästöpankki (huhtikuu 2024)

Suomen talouden taantuma alkaa näkyä myös työmarkkinoilla monella eri mittarilla. Työttömyysaste on noussut vuoden takaa reilulla prosenttiyksiköllä, lomautukset ovat nousseet ja avoimien työpaikkojen määrä on laskussa. Viime vuonna Suomen keskimääräinen työttömyysaste oli 7,3 % ja tänä vuonna odotamme sen nousevan 7,8 %:iin.

Työttömyys on iskenyt voimakkaammin miehiin, joiden työttömyys on noussut selvästi naisten työttömyyttä enemmän. Tämä on näkynyt myös Säästöpankkien korttidatassa, sillä naisten korteilla maksama kulutus on pitänyt pintansa miehiä paremmin.

Työllisyyden heikkeneminen on tapahtunut puhtaasti yksityisellä sektorilla. Julkisella sektorilla työllisten määrä on kasvanut, kun yksityisellä puolella työllisten määrä on kääntynyt selvään laskuun.

Vaikka kehityssuunta työmarkkinoilla on huonompaan päin, kokonaisuutena tilanteen heikentyminen on kuitenkin ollut varsin maltillista. Yksi syy tähän löytyy työmarkkinoiden pitkäaikaisesta osaajapulasta. Yritykset ovat jo pitkään kertoneet, että osaavien työntekijöiden löytäminen on vaikeaa. Vaikka tämä haaste on nyt helpottanut, se on edelleenkin suomalaisten yritysten toiseksi merkittävin kasvun este (riittämättömän kysynnän jälkeen).

Viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi 0,4 %:ia. Vaikka kasvu oli vaisua, oli se silti hieman yllättävää. Odotuksissa oli, että kuluttajien ostovoiman voimakas supistuminen olisi johtanut myös yksityisen kulutuksen supistumiseen.

Kuluttajien ostovoima on nyt jälleen kääntynyt kasvuun. Tämä selittyy sillä, että palkkojen ja eläkkeiden korotukset ovat suurempia kuin hintojen nousu, joka on rauhoittunut selvästi. Uskomme myös, että ostovoiman myönteinen kehitys jatkuu tänä vuonna eli helpotusta kuluttajien ahdinkoon on luvassa. Hallituksen päätös nostaa arvonlisäverotusta tosin nipistää hieman pois ostovoiman kasvusta, mutta ei vedä sitä miinukselle. Lisäksi sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset iskevät niitä saaviin ryhmiin, joten ostovoiman kasvu ei ole kaikille todellisuutta.

Kuluttajien ostovoimassa nähty pudotus on kuitenkin niin suuri, että sen kiinnikurominen kestää vielä useamman vuoden.

Ostovoiman kasvusta huolimatta kuluttajat ovat yhä varsin varovaisia ja kaikki tulojen nousu ei ohjaudu kulutukseen, vaan myös säästämisaste nousee tänä vuonna. Monen kotitalouden näkökulmasta onkin järkevää kerryttää uudelleen säästöpuskureita, jos niitä on viime vuosina joutunut käyttämään.

Inflaatiopiikki niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on rauhoittumassa. EU:n yhtenäisellä tavalla mitatun ns. yhdenmukaisen kuluttajahintaindeksin muutos lähenee Suomessa jo nollaa ja on Liettuan jälkeen Euroopan matalimpia.

Suomessa enemmän seurattu inflaatiomittari on kansallinen kuluttajahintaindeksi. Myös sen mukaan inflaatio on rauhoittunut merkittävästi. Huhtikuussa 2024 hinnat nousivat tällä mittarilla mitattuna 1,9 % vuoden takaa, eli ollaan jo Euroopan keskuspankin tavoitetasolla. Viime vuonna keskimääräinen inflaatio oli 6,3 %. Tänä vuonna odotamme hintojen nousun Suomessa jäävän keskimäärin 1,9 %:iin. Korkojen lasku painaa inflaatiota, mutta alvin nosto syksyllä puolestaan hieman nostaa sitä.

Valtaosa Suomen inflaatiosta selittyy tällä hetkellä korkojen noususta. Korkojen nousu näkyy inflaatiossa viiveellä riippuen eri kotitalouksien korontarkistuspäivän ajoituksesta. Suomen vajaan 2 %:n inflaatiosta selittyy tällä hetkellä 1,3 %-yksikköä korkojen nousulla.

Kotitalouksille tärkeän kulutuskohteen eli elintarvikkeiden hinnat ovat kääntyneet Suomessa jo laskuun. PTT:n arvion mukaan laskun odotetaan jatkuvan tänä vuonna.

Inflaation rauhoittuminen euroalueella mahdollistaa sen, että Euroopan keskuspankki voi aloittaa korkojen laskut. Tällä hetkellä odotus on, että kesäkuussa nähdään ensimmäinen koronlasku. Tämä tekee hyvää Suomen korkoriippuvaiselle taloudelle.

Riskejäkin tähän myönteiseen näkemykseen liittyy. Esimerkiksi Lähi-idän tilanne on herkkä ja eskaloitumisen vaara on olemassa. Tämä voisi nostaa öljyn hintaa ja siten myös inflaatiopaineita uudelleen.

Asumisen osalta omistusasujat ja vuokra-asujat kokevat inflaation tällä hetkellä kovin eri tavoin. Velallisten omistusasujien kukkaroa kuristaa erityisesti korkojen nopea nousu. Vuokrien nousu on puolestaan ollut selvästi yleistä kustannusten nousua rauhallisempaa.

Kuluttajien luottamus Suomessa on erittäin matalalla tasolla. Ukrainan sodan syttymisen ja inflaation nopean kiihtymisen sekä korkojen nousun seurauksena kuluttajien luottamus tippui ennätyksellisen matalalle tasolle. Pohjatasoilta se on hieman elpynyt, mutta on jäänyt varsin matalalle tasolle.

Monet tekijät näyttäytyvät jo hieman parempana kuluttajien arjessa, minkä myötä luottamuksen voisi odottaa hiljalleen kääntyvän nousuun. Hintojen nousu on rauhoittunut, ostovoima kasvaa jälleen ja korkojen lasku siintää jo lähitulevaisuudessa. Työmarkkinatilanne tosin tuo vastatuulta ja kuluttajat kokevatkin työttömyyden uhan aiempaa suurempana.

Kokonaisuutena odotamme kuitenkin, että kuluttajien luottamus hiljalleen elpyy tämän vuoden aikana. Vaikka kokonaisuutena luottamus on matalalla, on taustakysymyksissä nähtävissä jo pientä helpotusta etenkin kuluttajien omassa rahatilanteessa. Niiden osuus, jotka joutuvat käyttämään säästöjään tai velkaantumaan, on hieman vähentynyt viime kuukausina. Säästämään pystyy edelleen noin 55 %:ia kuluttajista, joskin ennen inflaation kiihtymistä heidän osuutensa oli reilut 60 %.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen oli kasvussa pitkään. Korkojen nousun myötä asuntolainoja nostetaan nyt selvästi aiempaa vähemmän, mikä näkyy myös siinä, että kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt 125 % kun se oli korkeimmillaan vajaat 133 %.

Siinä kun asuntolainojen ja sijoitusasuntolainojen nostot ovat vähentyneet, ovat kulutusluottojen nostot kääntyneet pieneen nousuun tämän vuoden alusta.

Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpotti pitkään se, että korkotaso oli matala. Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti korkojen nousun myötä ja kotitalouksilla menee aiempaa enemmän rahaa korkoihin. Näköpiirissä on kuitenkin jo helpotusta: viime kuukausina euribor- korot ovat pysyneet pitkälti paikallaan, ja odotuksissa on, että korkotaso laskee tänä vuonna.

Vaikka korkojen odotetaan laskevan, nollakorkoihin ei kuitenkaan näillä näkymin ole paluuta. Omat lainanhoitokulut onkin hyvä perustaa ajatukseen, että korkotaso jää nyt viime vuosina totuttua korkeammalle.

Kuluvan vuoden huhtikuussa kauan suunniteltu positiivinen luottorekisteri näki vihdoin päivänvalonsa. Se tarkoittaa, että niin velallinen itse kuin velan myöntäjäkin voi nähdä yhdestä rekisteristä, mitä luottoja ihmisellä on. Kuluttajien osalta tämä helpottaa oman velkatilanteen hahmottamista, jos velkaa on useammassa paikassa.

Velan laatuun ja määrään onkin hyvä kiinnittää huomioita. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen –tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun– menevät velat. Sopivasti omaan talouteen mitoitettuna velka kuitenkin mahdollistaa monia asioita, kuten esimerkiksi oman asunnon tai vaikkapa opiskelun. Vanhassa sananlaskussa ”velka on hyvä renki, mutta huono isäntä” piilee yhä viisautta.

Vuoden 2022 notkahduksen jälkeen kotitalouksien rahoitusvarojen arvo on kääntynyt jälleen kasvuun. Samaan aikaan velkojen kasvu on pysähtynyt. Näiden tekijöiden myötä kotitalouksien nettovarallisuus (rahoitusvarat – rahoitusvelat) on noussut eli suomalaiset vaurastuvat jälleen.
Viimeisen vuoden aikana sijoitusmarkkinoilta on saatu mukavia tuottoja niin korko- kuin osakesijoituksistakin. Määräaikaistalletuksetkin ovat jälleen nousseet kiinnostuksen kohteeksi pitkän nollakorkoajan jälkeen.

Osakesijoitusten osalta Suomi -sijoittajalle viimeiset vuodet ovat olleet vaikeaa aikaa. Viime vuonna suomalaisten osakkeiden tuotto jäi selvästi globaalien osakkeiden kehityksestä, ja alituotto on jatkunut myös kuluvana vuonna. Toisaalta tämä tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia, sillä suomalaisten yritysten hinnoittelu alkaa olla edullinen. Hajautus on toki aina hyvä pitää mielessä.

Jatkossa näkymät ovat myös varsin kohtuulliset sijoittajan silmin. Sijoitusmarkkinoiden liikkeiden ennustaminen on toki aina vaikeaa ja oma sijoitussalkku kannattaa rakentaa pitkäjänteisesti.

Kohonneen korkotason myötä korkosijoitusten ns. juokseva tuotto on kohtuullisella tasolla ja odotettu korkojen lasku toisi tullessaan lisäplussaa lyhyellä aikavälillä. Toki noussut korkotaso heikentää velkaantuneiden yritysten tilannetta ja etenkin heikomman luottoluokitusten yritysten osalta kannattaa olla aiempaa varovaisempi.

Korkojen nousun ja inflaation rauhoittumisen myötä suomalaisten määräaikaistalletusten reaalinen (eli inflaation jälkeinen) tuotto on kääntynyt jo aavistuksen positiiviseksi. Käyttelytileillä reaalinen tuotto jää selvästi pakkaselle. Vaikka talletus voi tuntua epävarmassa maailmassa turvalliselta paikalta säilyttää varojaan, kannattaa pidempiaikaisille varoille miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat toki oivallinen kohde.

Osakkeista odotamme tälle vuodelle maltillisen positiivista tuottoa, joka on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Yritysten tuloskunto on säilynyt kohtuullisen hyvänä vaisusta taloustilanteesta huolimatta. Lisäksi odotukset korkojen laskusta tukevat osakemarkkinoita. Toisaalta tunnelma markkinoilla on ollut yllättävänkin optimistinen, joten sentimentin heikkeneminen on todellinen riski lyhyellä aikavälillä.

Korkojen nousu, kuluttajien epävarmuus ja heikentynyt ostovoima ovat vaikuttaneet negatiivisesti ihmisteen haluun ostaa asuntoja. Aktiviteetti Suomen asuntomarkkinoilla onkin ollut varsin vähäistä viimeisen parin vuoden ajan. Kauppamäärät ovat laskeneet selvästi ja asuntojen hinnat ovat laskeneet keskimäärin reilut 10 % parin vuoden takaisista huipuistaan. Pääkaupunkiseudulla lasku on ollut koko maata suurempaa.

Ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron vapautuksen päättyminen toi hetkellisen piristyksen asuntomarkkinoille loppuvuonna, mutta se jäi varsin lyhytikäiseksi.

Odotamme verkkaisen menon jatkuvan Suomen asuntomarkkinoilla vielä tovin. Näköpiirissä on kuitenkin jo piristymistä, vaikkakaan ei mitään suurta ryntäystä asuntomarkkinoilla. Kesäkuussa toivottavasti alkava ohjauskoron laskujen sarja piristänee asuntomarkkinoita vuoden jälkipuoliskolla. Myös kuluttajien ostovoima on kääntynyt jälleen kasvuun, mikä odotettavasti luo hieman positiivista virettä kuluttajien keskuudessa. Kokonaisuutena odotamme asuntojen hintojen laskevan keskimäärin 1 %:n tänä vuonna, mutta loppuvuonna asuntojen hinnat kääntyvät jälleen nousuun.

OECD on jo pidempään tutkinut eri maiden kansalaisten talousosaamista. Viime vuonna tutkimukseen lisättiin myös osio, joka käsitteli ihmisten taloudellista hyvinvointia. Sitä mitattiin sekä objektiivisilla että subjektiivisilla taloudellista hyvinvointia käsittelevillä kysymyksillä. Objektiiviset kysymykset käsittelivät mm. rahojen riittävyyttä ja kykyä selvitä yllättävistä menoista. Subjektiiviset kysymykset käsittelivät mm. vastaajan tyytyväisyyttä omaan rahatilanteeseen ja koettuja rahahuolia.

Bruttokansantuotteella per henkilö mitattuna Suomi on vauraampi kuin OECD- maat keskimäärin. Myös suomalaisten talousosaaminen on keskimääräistä parempaa. Ehkä hieman yllättäen suomalaisten kokema taloudellinen hyvinvointi jäi kuitenkin OECD:n keskiarvon alapuolelle.

Viime vuodet ovat olleet kriisien ja yllätysten sävyttämiä, ja yllättäviin tapahtumiin on hyvä varautua jatkossakin. Oman talouden suunnittelu on entistäkin arvokkaampaa epävarmassa ympäristössä.