Yksittäisten kotitalouksien näkökulmasta vuosi 2022 jää mieleen poikkeuksellisen suurena ostovoiman putoamisena. Palkansaajien ansiot nousivat vajaan 3 %:n tahtia, kun yleinen hintataso nousi yli 7 %. Tämä johti palkansaajien ostovoiman heikkenemiseen. Samalla rahalla sai siis ostettua vähemmän. Palkansaajien ostovoima on viimeksi laskenut näin paljon 70-luvulla, mikä kertoo tilanteen poikkeuksellisuudesta.
Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien tilannetta on helpotettu sosiaalietuuksien aikaistetuilla indeksikorotuksilla viime vuoden elokuussa. Tämän vuoden alusta astui lisäksi voimaan joukko korotuksia sosiaalietuuksiin. Hallitus on myös rakentanut erilaisia sähkötukia helpottamaan kotitalouksia isojen sähkölaskujen kanssa. Osa tuista on jo päätetty, osa odottaa vielä lopullista hyväksyntää. Nämä toki helpottavat kotitalouksien tilannetta, vaikka tuen ajoitus ei olekaan täydellinen. Paljon on myös esitetty kritiikkiä siitä, kohdentuuko tuki oikein ja kannustaako se sähkön kulutuksen vähentämiseen.
Koko kansantalouden tasolla ostovoiman putoaminen ei ole aivan yhtä radikaalia. Vaikka hintojen nousu kurittaa ostovoimaa, on samanaikaisesti työllisyys noussut hyvää tahtia. Kotitalouksien saama palkkasumma nousi vuonna 2022 lähes 7 %. Palkkasumma kuvaa koko taloudessa maksettujen bruttopalkkojen kokonaismäärää. Sen kehitykseen vaikuttavat siis sekä työllisyyskehitys että palkkakehitys.
Jatkon osalta oleellista on se, kuinka pitkään inflaatio pysyy korkealla ja kuinka palkat reagoivat tilanteeseen. Me odotamme, että inflaation huipputasot nähdään Suomessa kuluvan vuoden alussa ja sitten inflaatio lähtee hiljalleen laskuun. Keskimäärin hinnat nousevat vuonna 2023 arviomme mukaan 4,5 %. Hintojen nousu siis rauhoittuu, mutta inflaatio pysyy yhä toivottua korkeammalla.
Monilla aloilla palkkaneuvottelut ovat yhä käynnissä, joten palkankorotusten tasoa vuodelle 2023 on vielä vaikea arvioida. Neuvottelujen lähtökohdat ovat haastavat: toisaalta palkansaajat perustellusti kaipaavat kompensaatiota hintojen nousulle, mutta toisaalta kansantalouden kannalta on vaarana inflaatio-palkkakierteen käynnistyminen. Myös Suomen kilpailukyvystä pitäisi pitää huolta. Todennäköisesti tänä vuonna tullaan kuitenkin näkemään viime vuosia suurempia palkankorotuksia, mikä osaltaan tuo helpotusta kotitalouksien ostovoiman pudotukseen.
Ostovoiman supistuminen viime vuonna koskee myös eläkeläisiä. Tämän vuoden alusta eläkeläiset ovat kuitenkin saaneet poikkeuksellisen suuren korotuksen, kun työeläkkeitä nostettiin 6,8 %.
Hintojen nousu yhdistettynä korkojen nousuun ja yleiseen epävarmuuteen on ajanut monen perheen haasteelliseen tilanteeseen. Tämä näkyy myös Säästöpankin viime vuonna toteuttamassa Säästämisbarometri -tutkimuksessa*. Sen mukaan ihmisten kokema taloudellinen ahdinko on lisääntynyt. Taloudellisen ahdingon mittarissamme on mukana ”niin euroja kuin rahaan liittyviä tunteitakin”.
Odotamme kotitalouksien ostovoiman heikkenevän vielä alkuvuonna, mutta vuoden edetessä tilanne helpottaa, kun inflaatio maltillistuu ja palkankorotukset nostavat palkansaajien nimellisansioita. Myös viime kuukausien murheenkryynin, sähkön, hinnan odotetaan laskevan talvikuukausien jälkeen.

