Vuonna 2021 maailmantalous elpyi vauhdilla koronakriisin alkuvaiheen aiheuttamasta kuopasta. Vielä alkuvuonna 2022 tästä vuodesta odotettiin ripeän elpymisen vuotta.

Toisin on kuitenkin käymässä. Ukrainan sota, korkea inflaatio ja nopeasti kiristyvä rahapolitiikka ovat heikentäneet maailmantalouden kasvunäkymiä nopeasti. Kiinassa lisäksi koronatartunnat ja niitä seuranneet talouden sulkutoimet ovat heikentäneet taloudellista aktiviteettiä. Kiinaa lukuun ottamatta pandemian vaikutukset talouteen ovat kuitenkin väistymässä, joskaan uusien vakavien muunnosten mahdollisuutta ei voida poissulkea.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 3,2 % ja ensi vuonna kasvun hidastuvan 2,9 %.iin. Nämä tarkoittavat keskimääräistä vaisumpaa kasvua.

Inflaatio on yksi tämän vuoden isoja talousteemoja. Hintojen nousu onkin kiihtynyt vuoden mittaan ja monissa maissa ollaan nyt tasoilla, joita ei olla nähty vuosikymmeniin. Hintojen nopea nousu on saanut keskuspankit valveille ja monissa maissa korkoja on nostettu rivakoin ottein. Kiristyvän rahapolitiikan odotetaan hiljalleen laskevan inflaatiota, mutta riskinä on, että se heikentää myös talouskehitystä toivottua enemmän. Loppuvuonna voidaan hyvinkin nähdä lyhytkestoinen taantuma maailmantaloudessa.

Myös Suomen talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet vuoden vieriessä eteenpäin. Säästöpankkiryhmän ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,0 % tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu vaimenee 0,2 %.iin. Tämän vuoden kohtuullisen korkea kasvuluku perustuu alkuvuoden hyvään kehitykseen. Loppuvuoden aikana Suomessa nähdään taantuma – joskin lievä ja lyhytkestoinen.

Yritysten tilanne vielä kesään asti on ollut hyvä. Kaupan alaa lukuun ottamatta tuotannon volyymi on eri sektoreilla ollut kasvussa, ja yritysten tulokset ovat olleet hyviä. Jatkossa näkymät ovat kuitenkin vaisummat. Kustannuspaineet ja kysynnän vaimeneminen iskevät yrityksiin.

Kotitalouksille vuosi 2022 on tuonut tullessaan monenlaista päänvaivaa. Hinnat ovat nousseet nopeasti ja moni perhe joutuu nyt miettimään aiempaa tarkemmin, mihin rahansa kuluttavat. Hintojen nousu on ollut nopeinta perustarpeissa, kuten asumisessa, ruoassa ja liikenteessä. Samaan aikaan korkojen nousu huolettaa velallisia kotitalouksia. Kuluttajien luottamus onkin romahtanut ennätyksellisen matalalle tasolle.

Toisaalta kotitalouksien tilanteessa on myös positiivisia tekijöitä. Työllisyystilanne Suomessa on edelleen hyvä ja monella kotitaloudella on yhä käytettävissään koronakriisin aikana kertyneitä säästöjä. Kotitaloudet myös sopeuttavat kulutustaan ja käyttäytymistään muuttuneessa tilanteessa, mikä onkin fiksua.

Edessä on siis taloudellisesti haastavammat ajat. Mitään suurta talouskriisiä ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi näköpiirissä. Suomen talouden vanhat tutut haasteet kytevät edelleen pinnan alla, vaikka viime vuosina fokus onkin mennyt äkillisten kriisien hoitoon. Näitä haasteita ovat mm. velkaantuminen, väestön vanheneminen, työikäisen väestön väheneminen ja pitkään vaisuna pysynyt tuottavuuskasvu. On toki myös mahdollista, joskin varsin epävarmaa, että koronakriisin ja sodan nopeuttama vihreä siirtymä laukaisevat tuottavuuskehityksen nousuun ja siten talouden pidemmän aikavälin näkymät parantuisivat.

Seuraavissa kappaleissa keskitytään erityisesti suomalaisten kotitalouksien suhdannenäkymiin.

Lähde: maailmantalous IMF (heinäkuu 2022), Suomi: Säästöpankki (elokuu 2022)

Vaikka moni talouden tilasto on sodan syttymisen jälkeen heikentynyt selvästi, tilanne Suomen työmarkkinoilla on pysynyt hyvänä. Työttömyysaste on laskenut koronaa edeltävälle tasolle ja etenkin työllisyysaste on noussut uusiin ennätyksiin. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on paljon ja yritykset raportoivat työvoimapulasta. Myös lomautettujen määrä on palautunut normaalitasolle koronakriisin aiheuttaman ison nousun jälkeen. Työmarkkinat ovat siis toipuneet koronasta erittäin hyvin.

Pieniä huolenaiheitakin hyvistä työllisyystilastoista toki löytyy. Pitkäaikaistyöttömien lasku on ollut varsin maltillista ja heidän lukumääränsä on jäänyt koronakriisin myötä korkeammalle tasolle. Tämä on haaste niin yksilöille itselleen kuten myös kansantaloudelle. Historiassa on nähty, että mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa työmarkkinoille palaaminen on. Myös kansantalouden näkökulmasta on surullista, jos Suomessa on paljon työkykyisiä ihmisiä, joille ei löydy työpaikkaa.

Aivan tuoreimmat tilastot antavat kuitenkin jo ensimerkkejä siitä, että erinomainen kehitys työmarkkinoilla on hiipumassa. Heinäkuun tilastojen mukaan työllisyysasteen nousu on pysähtynyt ja työttömyys on jo kääntynyt pieneen nousuun. Taloussuhdanteen hiipuminen alkaa siis näkyä myös työmarkkinoilla. Odotamme työttömyyden hieman nousevan loppuvuonna, ja keskimäärin Suomen työttömyys on tänä vuonna 6,8 %. Ensi vuonna työttömyys hieman nousee 7,0 %:iin.

Kaikkien kotitalouksien saama palkkasumma on noussut ripeää, reilun 6 %:n tahtia kuluvana vuonna. Palkkasumma kuvaa koko taloudessa maksettujen bruttopalkkojen kokonaismäärää. Sen kehitykseen vaikuttavat siis sekä työllisyyskehitys että palkkakehitys. Kuluvana vuonna erityisesti työllisyyden kasvu on nostanut kotitalouksien saamia palkkoja. Eri toimialat ovat toipuneet hyvin koronakriisistä; kaikilla toimialoilla kuljetusta- ja varastointia lukuun ottamatta palkkasumma on yli koronakriisiä edeltäneen tason.

Yksittäisen kotitalouden näkökulmasta tilanne ei ole yhtä ruusuinen. Palkansaajien palkat ovat nousseet kuluvana vuonna parin prosentin tahtia, mutta hintojen nousu on ollut selvästi tätä nopeampaa. Heinäkuuhun mennessä kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on ollut reilut 6 %. Kotitalouksien reaaliansiot ovat siis laskeneet selvästi; palkalla saa nyt ostettua vähemmän. Yhtä suurta palkansaajien reaalitulojen laskua on nähty viimeksi 70-luvulla, mikä kertoo jotain tilanteen poikkeuksellisuudesta.

Taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien tilannetta on eduskunnan toimesta helpotettu sosiaalietuuksien aikaistetuilla indeksikorotuksilla, jotka astuivat voimaan elokuun alussa. Sosiaalietuuksilla tarkoitetaan mm. takuu- ja kansaneläkettä sekä toimeentulotukea.

Jatkon osalta oleellista on se, kuinka pitkään inflaatio pysyy korkealla ja kuinka palkat reagoivat tilanteeseen. Mikäli inflaatio maltillistuu ensi vuotta kohden mentäessä odotusten mukaisesti, palkansaajien tilanne helpottuu ja shokki jää kertaluontoiseksi. Jos inflaatio pitkittyy, aiheuttaa se kotitalouksille lisähaasteita ja palkkapaineet tällöin epäilemättä nousevat.

Tulevissa palkkaneuvotteluissa on luvassa haastavia vääntöjä; toisaalta palkansaajat perustellusti kaipaavat kompensaatiota hintojen nousulle, mutta toisaalta kansantalouden kannalta on vaarana inflaatio-palkkakierteen käynnistyminen. Myös Suomen kilpailukyvystä pitäisi pitää huolta.

Eläkeläisten tulojen näkymät ovat palkansaajia paremmat, sillä työeläkkeitä korotetaan ensi vuoden alusta totuttuun tapaan indeksillä, jossa huomioidaan sekä ansiotulojen (20%) että kuluttajahintojen (80%) kehitys. Kuluttajahintojen nopea nousu välittyy siis automaattisesti työeläkkeisiin ja niihin onkin näillä näkymin luvassa roima korotus.

Koronakriisin aikana kotitaloudet kokivat hieman yllättäen oman rahatilanteensa paremmaksi kuin koskaan. Nyt nämä arviot ovat laskeneet nopeasti. Valtaosa kotitalouksista pystyy edelleen säästämään, mutta aiempaa suurempi osa kokee tulevansa toimeen vain niukin naukin tai velkaantuu.

Koronakriisin aikana kotitalouksien kulutus supistui selvästi, mutta on nyt elpynyt kriisiä edeltäneen tason yläpuolelle. Myös kulutuksen rakenteessa on tapahtunut isoja muutoksia. Koronakriisin aikana kotitaloudet käyttivät rahaa erityisesti tavaroihin, kun rajoitustoimet ja taudin pelko vähensivät palveluiden kulutusta. Nyt palveluiden kulutus on jatkanut elpymistään, mutta tavaroita ostetaan aiempaa vähemmän.

Kuluvana vuonna hintojen nopea nousu on vaikuttanut kuluttajiin monella tapaa. Vaikka rahaa on nimellisesti kulutettu enemmän, saa samalla rahalla vähemmän. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi vähittäiskaupan tilastoissa; liikevaihto on jatkanut kasvamistaan, mutta hintamuutoksista putsattu volyymi on supistunut jo jonkin aikaa.

Kyselytutkimusten mukaan kuluttajat ovat reagoineet hintojen nousuun monin tavoin. Kulutusta on sopeutettu ja lisäksi on siirrytty halvempiin merkkeihin ja tarjouksia metsästetään aiempaa enemmän. Tämä saa tukea ruokakauppojen tilastoista*, joiden mukaan Suomessa kauppojen omien, brändimerkkejä edullisempien merkkien menekki on kasvanut. Tuoreen kalan ja lihan myynti ovat supistuneet selvästi. Finntrafficin tilastojen mukaan autoilijoiden keskinopeudet puolestaan laskivat kesällä vuoden takaisesta.

Ihmiset siis sopeuttavat käyttäytymistään ja kulutustaan hintojen noustessa, mikä onkin järkevää. Nyt jos koskaan perinteiset tarkan markan neuvot ja energiansäästövinkit ovat arvossaan. Myös aiemmin kerätyt puskurivarat tulevat nyt monella tarpeeseen.

Tänä vuonna hintojen nousu on ollut kaikkien huulilla. Inflaatio onkin nyt poikkeuksellisen nopeaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Suomessa inflaatio on kiihtynyt pitkin vuotta ja heinäkuussa saavutettiin jo 7,8 % taso. Viimeksi inflaatio on Suomessa ollut näin nopeaa 80-luvulla.

Hintojen nousu alkoi jo viime vuonna, kun pandemian jälkeinen kysynnän kasvu ja erilaiset toimitusketjuihin liittyvät haasteet nostivat hintoja. Ukrainan sota on lisäksi nostanut energian hinnat uudelle tasolle.

Alussa inflaatio johtui lähes pelkästään energian hintojen noususta, nyt hintojen nousu on laaja-alaistunut. Eniten hinnat kuitenkin edelleen nousevat asumissa, liikenteessä ja ruoassa. Nämä ovat myös merkittäviä tekijöitä kotitalouksien kulutuskorissa ja siten inflaatio tuntuu kaikkien arjessa.

Suomi ei ole tässä tilanteessa yksin, vaan muuallakin maailmassa kärvistellään nousevien hintojen kanssa. Pientä lohtua voi tuoda se, että IMF:n laskemien mukaan energiakustannusten nousu nostaa elinkustannuksia Suomessa keskimääräistä vähemmän.

Jatkon kannalta iso kysymys on se, jatkuuko inflaation kiihtyminen vai rauhoittuuko se talouskasvun hidastuessa loppuvuotta kohden. Inflaation maltillistumisesta maailmalla on jo orastavia ensimerkkejä nähtävissä; öljyn ja ruoan maailmanmarkkinahinnat ovat hieman laskeneet ja toimitusketjujen haasteet hieman hellittäneet. Paljon on toki epävarmuutta ilmassa mm. Venäjän kaasutoimituksiin liittyen.

Säästöpankin ennusteen mukaan Suomen inflaatio maltillistuu hiljalleen loppuvuotta kohden, mutta pysyy selvästi yli keskuspankin tavoitetason vielä ensi vuonnakin. Ennusteemme mukaan Suomen inflaatio on tänä vuonna keskimäärin 6,5 % ja ensi vuonna 3,5 %.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt reilut 130 %. Koronakriisi nopeutti velkaantumisen kasvua hetkellisesti, kun asuntolainoja otettiin vilkkaasti. Nyt velkaantumisen kasvu on jälleen rauhoittunut. Kuluvana vuonna asuntolainojen kasvu on hidastunut, mutta kulutusluottojen kasvu on hieman kiihtynyt. Tämä voi kertoa siitä, että osa kotitalouksista joutuu rahoittamaan nousseiden hintojen paineen velkarahalla. Pitkäaikaisesti kulutuksen rahoittaminen velalla ei ole kestävää.

Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta on helpottanut se, että korkotaso on ollut erittäin matala jo pitkään. Tähän on nyt tulossa muutos, kun lyhyet markkinakorot ovat nousseet selvästi ja hiljalleen korkojen nousu alkaa siirtyä myös kotitalouksien lainanhoitokuluihin. Historiallisessa vertailussa korkotaso on edelleen varsin maltillinen, mutta muutos supermatalista koroista toki kirpaisee velallisen kotitalouksien kukkaroa.

Tämän hetken markkinaodotusten mukaan 3 kk euribor-koron odotetaan nousevan lähivuosina reiluun kahteen prosenttiin. Markkinaodotukset toki muuttuvat päivittäin, kun tilannekuva taloudesta päivittyy. Fiksua onkin varautua myös nykyistä korkeampaan korkotasoon, ettei oma talous ajaudu ennakoimattomiin haasteisiin korkojen nousun myötä.

Vuonna 2021 (tuorein tilasto) suomalaisten asuntovelallisten kotitalouksien keskimääräinen asuntolainan määrä oli vajaat 111 000 euroa. Kahden prosenttiyksikön korkojen nousu tarkoittaisi keskivertoperheelle noin 100 euron lisäystä kuukausittaiseen lainanhoitomenoon**.

Korkojen nousun aiheuttaman stressitestin lisäksi omien velkojen osalta kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että velkaa on sopivasti suhteessa maksukykyyn ja toisaalta myös velan rakenteeseen. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen –tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun– menevät velat.

Reaaliomaisuuden (pääasiassa asuntojen) lisäksi kotitalouksilla on rahoitusvaroja ja kotitalouksien rahoitusvarallisuus on ollut kasvussa jo pidemmän aikaa. Säästämisen ja sijoittamisen trendi on ollut vahvaa ja edes talouden suhdanteiden heilahtelut eivät ole sitä suuremmin horjuttaneet.

Nykyinen taloustilanne asettaa kuitenkin osan kotitalouksista uusien haasteiden äärelle. Nousseet hinnat vievät aiempaa suuremman loven kotitalouksien kukkarosta, jolloin säästämiseen ei välttämättä jää yhtä paljon rahaa. Kuluttajien luottamuskyselyssä onkin havaittavissa orastavia merkkejä siitä, että kuluttajien säästämismahdollisuudet ovat laskussa. Edelleenkin kuitenkin noin 60 % kotitalouksista pystyy oma arvionsa mukaan säästämään.

Vuosi 2022 on ollut sijoittajalle haastava. Korkojen nousu on johtanut korkosijoitusten arvon laskuun. Myös osakemarkkinoilla heilunta on ollut suurta, ja tätä kirjoitettaessa eurooppalaiset osakkeet ovat vajaat 10 % miinuksella vuoden alusta. Isotkin miinukset kuuluvat kuitenkin osakesijoittajan arkeen, joten pitkäjänteisyys on malttia.

Talletusten reaalinen korko on inflaation kiihtymisen myötä painunut pahasti pakkaselle, mutta siitäkin huolimatta kotitalouksien talletuskanta on jatkanut kasvuaan. Pidempiaikaisille varoille onkin hyvä miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat oivallinen kohde.

Korona kuumensi asuntomarkkinat ja niin kauppamäärät kuin asuntojen hinnatkin nousivat viime vuonna poikkeuksellisen paljon. Nyt tilanne on rauhoittunut ja ollaan palaamassa koronaa edeltäneeseen aikaan. Asuntojen kauppamäärät ovat pudonneet selvästi viime vuodesta, mutta ovat edelleen koronavuosia edeltäneiden vuosien tasolla.

Odotamme kauppamäärien laskun viime vuodesta jatkuvan. Kuluttajat ovat tulleet aiempaa varovaisemmiksi talousnäkymien heikkenemisen, korkean inflaation ja nousseiden korkojen vuoksi. Kuluttajien asunnonostoaikeet ovatkin laskeneet nopeasti.

Koronakriisin aikana asuntojen hinnat nousivat totuttua nopeammin. Koko maan tasolla osakeasuntojen hinnat Suomessa nousivat viime vuonna 3,7 %, pääkaupunkiseudulla muuta Suomea nopeammin. Alkuvuonna hintojen nousu on maltillistunut, mutta poikkeuksellisesti hintojen nousu on ollut pääkaupunkiseudun ulkopuolella nopeampaa. Kokonaisuutena odotamme asuntojen hintojen nousun rauhoittuvan tänä ja ensi vuonna 0-1 %:iin. Myös hetkellistä asuntojen hintojen laskua voidaan nähdä.

Mielenkiintoista on seurata, vaikuttaako koronakriisi ihmisten asumismieltymyksiin pysyvämmin. Kaupungistuminen on ollut voimakas trendi jo pidemmän aikaa ja se trendi tuskin kääntyy. Toisaalta etätöiden lisääntyminen mahdollistaa uudenlaiset työn tekemisen muodot ja monipaikkaisuuden, jotka voivat olla pidempiaikaisia ilmiöitä ja tuoda uusia sävyjä myös asuntomarkkinoille.

*https://www.hs.fi/talous/art-2000009019799.html
**Oletukset: lyhennystapana muuttuva annuiteetti, laina-aika 20 vuotta. Korkojen nousun vaikutukset omalle lainasummalle voi tarkistaa täältä: www.saastopankki.fi/fi-fi/lainat/lainalaskuri