Maailmantalouden kasvunäkymät ovat verkkaiset. Kansanvälinen valuuttarahasto IMF arvioi lokakuussa, että maailmantalous kasvaa ensi vuonna 3,2 % eli suurin piirtein samaa tahtia kuin tänä ja viime vuonna. Kasvukuva vaikuttaa siis kokonaisuutena varsin vakaalta. Yksittäisten maiden tilanteet kuitenkin eroavat.

USA:ssa talouskasvu on pysynyt varsin nopeana korkeasta korkotasosta huolimatta. Inflaation rauhoittumisen myötä keskuspankki on aloittanut koronlaskut, mikä tukee kasvua myös jatkossa. Trumpin valinta presidentiksi vaikuttaa USA:n kasvunäkymiin useaa eri kautta, osin myös ristiriitaisesti. Osa Trumpin mahdollisista toimista tukee USA:n kasvua (yritysveron alennus ja sääntelyn väheneminen, tuotannon mahdollinen siirtyminen USA:han protektionismin vuoksi), mutta osa puolestaan heikentää sitä (tuontitullit nostavat hintoja ja heikentävät yksityistä kulutusta ja vastatullit voivat vaikuttaa USA:n vientiä). Epävarmuus ja talouspolitiikan arvaamattomuus lienee kuitenkin nousussa.

Euroopan talouskehitys on ollut selvästi USA:ta heikompaa. Viime vuoden lopulla euroalueen talous oli taantuman partaalla, mutta kuluvana vuonna kasvu on ollut aavistuksen pirteämpää. Nopeaksi sitä ei voi kuitenkaan kuvailla. Etenkin Euroopan teollisuutta vaivaa alakulo, josta toivottavasti päästään lähikuukausina eroon korkojen laskun myötä.

Suomen talous on varsin korkoherkkä ja onkin kärsinyt viime vuosina nousseesta korkotasosta. Viime vuoden lopulla Suomen talous ajautui taantumaan BKT:n supistuessa kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin. Tänä vuonna taantuma on kuitenkin ohitettu ja talous on jälleen kasvanut – joskin varsin hitaaseen tahtiin. Jatkossa odotamme talouskasvun Suomessa piristyvän.

Kotitalouksien rahatilanne on jo helpottamassa. Ostovoima on kääntynyt jälleen kasvuun ja korkojen lasku helpottaa velallisia kotitalouksia. Työllisyystilanne heikkenee vielä tovin, mikä pitää kuluttajat vielä varovaisina. Myös tuoreen Säästämisbarometrimme mukaan kuluttajien kokema taloudellinen ahdinko on vähentynyt.

Lähteet: maailmantalous IMF (lokakuu 2024), Suomi: Säästöpankki (lokakuu 2024)

Suomen talouden vaisu kehitys on heijastunut myös työmarkkinoille, jotka tyypillisesti reagoivat talouden suhdanteisiin viiveellä. Työllisyysaste on kääntynyt laskuun, työttömyys-, sekä pitkäaikaistyöttömyys nousuun ja avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt. Odotamme tilanteen työmarkkinoilla heikentyvän vielä tovin, kunnes se kääntyy paremmaksi ensi vuonna. Kokonaisuutena odotamme Suomen työttömyysasteen nousevan tänä vuonna 8,3 %:iin viime vuoden 7,2 %:sta. Ensi vuonna työttömyys kääntyy jälleen laskuun talouden piristyessä ja kokonaisuutena odotamme työttömyysasteen olevan 8,0 %.

Viimeisen vuoden aikana työttömyysaste on noussut eniten nuorimmissa ikäryhmissä. Myös Säästämisbarometri -tutkimuksemme kertoo, että erityisesti nuoret ovat huolissaan työpaikkansa pysyvyydestä. Kaikista vastaajista 22 % on peloissaan siitä, onko heillä vakituista työpaikkaa muutaman vuoden päästä. 18-24 -sekä 25-34 -vuotiaissa pelokkaiden osuus on 30 %.

Työttömyyden nousun alkuvaiheessa se iski erityisesti miehiin, jolloin miesten työttömyys nousi naisia enemmän. Nyt myös naisten työttömyys on kääntynyt nousuun, vaikka onkin yhä miesten työttömyyttä matalammalla.

Suomen työttömyysaste on myös lähtenyt erkaantumaan euroalueen kehityksestä heijastellen Suomen talouden keskimääräistä heikompaa kehitystä. Siinä kun Suomen ja euroalueen työttömyysaste oli pari vuotta sitten samalla tasolla vajaassa 7 %:ssa, on se nyt Suomessa 8,4 %, kun euroalueella työttömyysaste on laskenut 6,4 %:iin.

Kuluttajien, etenkin palkansaajien, ostovoima on kärsinyt viime vuosina, kun hintojen nousu on ollut tulojen kasvua nopeampaa. Tämä on pitänyt yksityisen kulutuksen kasvun vaisuna ja esimerkiksi viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi 0,3 %.

Nyt tilanne on kuitenkin paranemassa ja kuluttajien ostovoima on jälleen kääntynyt kasvuun. Tämä selittyy sillä, että palkkojen ja eläkkeiden korotukset ovat suurempia kuin hintojen nousu, joka on rauhoittunut selvästi. Uskomme myös, että ostovoiman myönteinen kehitys jatkuu tänä- ja ensi vuonna eli helpotusta kuluttajien ahdinkoon on luvassa. Syyskuun alussa toteutettu arvonlisäveron nosto nipistää hieman pois ostovoiman kasvusta, mutta ei vedä sitä miinukselle.

Hallituksen toteuttamat sosiaaliturvan leikkaukset iskevät niitä saaviin ryhmiin, joten ostovoiman kasvu ei ole kaikille todellisuutta. Tutkimuslaitos Laboren esimerkkiperhe -laskelmien* mukaan esimerkiksi asuntotukea saavien yksinhuoltajaperheiden ja ansiosidonnaista saavien työttömien ostovoima supistuu ensi vuonna selvästi. Valtaosalla kotitalouksia ostovoima kuitenkin kasvaa.

Ostovoiman kasvusta huolimatta kuluttajat ovat yhä varsin varovaisia ja kaikki tulojen nousu ei ohjaudu kulutukseen, vaan myös säästämisaste nousee tänä vuonna. Monen kotitalouden näkökulmasta onkin järkevää kerryttää uudelleen säästöpuskureita, jos niitä on viime vuosina joutunut käyttämään.

Laskemme Säästämisbarometrin kysymyksistä ns. taloudellisen ahdingon indeksiä. Se koostuu kysymyksistä, jotka kuvaavat sekä oman talouden euroja että rahaan liittyviä tunteita. Kahden nousuvuoden jälkeen suomalaisten kokema taloudellinen ahdinko kääntyi tämän vuoden barometrissa laskuun. Taso on yhä korkeampi kuin ennen hintojen ja korkojen nousua.

Taustaryhmittäin katsottuna naiset kokevat taloudellista ahdinkoa miehiä enemmän. Korkeinta taloudellinen ahdinko on 35-44 -vuotiailla ja heillä ahdinko myös nousi viime vuodesta. Tässä ikäryhmässä asuntolainat ovat tyypillisesti vielä suuria, joten korkea korkotaso lienee nostanut tämän ikäryhmän koettua taloudellista ahdinkoa. Korkojen lasku välittyy eri kotitalouksiin viiveellä, kun kotitalouksien korontarkistuspäivät ajoittuvat eri aikoihin. Tilastokeskuksen tuoreen kokeellisen tilaston** mukaan 35-44 -vuotiaat ovat myös se ryhmä, joka on vuosina 2023-2024 kokenut korkeimman inflaation eri väestöryhmistä.

Selvästi matalinta koettu ahdinko on 70-79 -vuotiailla. Heillä on harvemmin velkaa, joten korkojen nousu ei heidän talouttaan kurista. Lisäksi työeläkkeiden korotukset ovat viime vuosina olleet poikkeuksellisen suuria nopean inflaation vuoksi. Varttuneemmalla väellä on usein myös säästöjä ja sijoituksia kerrytettynä, mikä on tuonut turvaa elinkustannusten nousua vastaan.

Inflaatiopiikki niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on rauhoittunut selvästi. Syyskuussa 2024 Suomen inflaatio oli enää 0,8 %, mikä on siis jo alle Euroopan keskuspankin tavoitetason. Viime vuonna inflaatio oli keskimäärin 6,3 %. Liikenteen ja asumisen inflaatiot ovat painuneet jo miinukselle, ja ruoankin inflaatio on lähellä nollaa. Inflaatio ei siis ole enää Suomessa ongelma.

Odotamme hintojen nousun pysyvän rauhallisena myös jatkossa. Tälle vuodelle odotamme keskimäärin 1,8 % inflaatiota ja ensi vuodelle 1,6 %. Alvin korotus osaltaan nostaa hintoja hieman, mutta yleinen hintapaine taloudessa on vähäistä.

Asumisen inflaatio on viime aikoina iskenyt varsin eri tavoin omistusasujiin ja vuokralla asujiin. Korkojen ja muiden kustannusten noustessa omistusasujen inflaatio nousi selvästi nopeammin vuosina 2021-2023, kun vuokrien nousu puolestaan oli maltillista. Nyt tilanne on kääntynyt ja omistusasujan inflaatio on vuokralla asujaa vähäisempää.

Mielenkiintoista on myös havaita, että kuluttajien käsitys inflaatiosta on selvästi korkeampi kuin todellinen inflaatio. Tämä on tyypillistä, mutta tällä hetkellä ero on poikkeuksellisen suuri; kun syyskuussa todellinen inflaatio oli Suomessa 0,8 %, arvioivat kuluttajat inflaation olevan 5,1 %.

Inflaation rauhoittuminen euroalueella mahdollistaa sen, että Euroopan keskuspankki voi jatkaa korkojen laskua. Kevään jälkeen onkin nähty jo kolme koronlaskua ja niiden odotetaan jatkuvan tänä ja ensi vuonna. Tämä tekee hyvää niin asuntovelallisille kotitalouksille kuin koko Suomen korkoriippuvaiselle taloudelle.

Riskejäkin tähän myönteiseen näkemykseen liittyy. Esimerkiksi Lähi-idän tilanne on herkkä ja eskaloitumisen vaara on olemassa. Tämä voisi nostaa öljyn hintaa ja siten myös inflaatiopaineita uudelleen.

Ukrainan sodan syttymisen ja inflaation nopean kiihtymisen sekä korkojen nousun seurauksena kuluttajien luottamus tippui ennätyksellisen matalalle tasolle. Pohjatasoiltaan luottamus on toki elpynyt, mutta se on yhä selvästi alle pitkän ajan keskiarvon.

Monet tekijät näyttäytyvät jo hieman parempana kuluttajien arjessa, minkä myötä luottamuksen voisi odottaa hiljalleen kääntyvän selvempään nousuun. Hintojen nousu on rauhoittunut, ostovoima kasvaa jälleen ja korot ovat laskussa. Työmarkkinatilanne tosin tuo vastatuulta vielä tovin ja kuluttajat kokevatkin työttömyyden uhan aiempaa suurempana. Kokonaisuutena odotamme kuitenkin, että kuluttajien luottamus hiljalleen elpyy tämän ja ensi vuoden aikana.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen oli kasvussa pitkään. Korkojen nousun myötä asuntolainoja nostetaan nyt selvästi aiempaa vähemmän, mikä näkyy myös siinä, että kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt 124 % kun se oli korkeimmillaan vajaat 133 %.

Viime kuukausina uusien asuntolainojen lasku näyttää pysähtyneen, mutta selvää kääntymistä kasvuun ei vielä ole tapahtunut. Sijoitusasuntolainoissa sen sijaan on jo orastavaa elpymistä nähtävissä. Kulutusluotoissa on sen sijaan nähty kasvua, mikä kertonee siitä, että moni on joutunut rahoittamaan kulutustaan velalla.

Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpotti pitkään se, että korkotaso oli matala. Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti korkojen nousun myötä ja kotitalouksilla menee aiempaa enemmän rahaa korkoihin. Näköpiirissä on kuitenkin jo helpotusta: viime kuukausina euribor- korot ovat olleet laskussa ja laskun odotetaan myös jatkuvan tänä ja ensi vuonna.

Säästämisbarometrimme mukaan kotitaloudet myös kokevat velan aiempaa epämukavampana. Nollakorkojen aikana vuonna 2021 68 % vastaajista koki velan epämukavana, kun nyt luku on noussut jo 76 %:iin.

Vaikka korkojen odotetaan laskevan, nollakorkoihin ei kuitenkaan näillä näkymin ole paluuta. Talouden terveen toiminnan kannalta positiivinen korkotaso on myös hyvä asia. Omat lainanhoitokulut onkin hyvä perustaa ajatukseen, että korkotaso jää nyt viime vuosina totuttua korkeammalle.

Velan laatuun ja määrään on hyvä kiinnittää huomioita. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen –tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun– menevät velat. Sopivasti omaan talouteen mitoitettuna velka kuitenkin mahdollistaa monia asioita, kuten esimerkiksi oman asunnon tai vaikkapa opiskelun. Vanhassa sananlaskussa ”velka on hyvä renki, mutta huono isäntä” piilee yhä viisautta.

Korkojen nousu, kuluttajien epävarmuus ja heikentynyt ostovoima iskivät voimakkaasti Suomen asuntomarkkinoihin. Viimeisen parin vuoden aikana asuntokauppaa on käyty vähän ja asuntojen hinnat ovat laskeneet reilut 10 % huipuistaan.

Viime kuukausina asuntomarkkinoilta on kuitenkin saatu jo positiivisempiakin uutisia. Asuntokauppa on hieman piristynyt ja asuntojen hintojen laskukin vaikuttaa pysähtyneen. Kuluttajien asunnonostoaikeetkin ovat hieman nousseet. Asuntomarkkinoiden elpyminen on alkanut.

Odotamme asuntomarkkinoiden elpymisen jatkuvan, mutta varsin varovaisin askelin. Korkojen lasku tukee asuntomarkkinoita ja kuluttajien ostovoiman kasvu luonee positiivista virettä kuluttajien keskuudessa. Kokonaisuutena odotamme asuntojen hintojen laskevan keskimäärin 2 %:n tänä vuonna, ja ensi vuonna nousevan 3,5 %.

Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus (rahoitusvarat – rahoitusvelat) on ollut jo pitkään rauhallisessa kasvussa ja tämä kehityskulku on jatkunut myös kuluvana vuonna. Samaan aikaan kuin rahoitusvarojen arvo on kasvanut, on velkojen arvo pysynyt suurin piirtein paikallaan.

Euroalueen vertailussa suomalaiset eivät kuitenkaan loista varallisuudellaan. Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus (mediaani) jää Euroopan keskuspankin uuden tilaston mukaan alle euroalueen keskiarvon.

Kuluvana vuonna sijoitusmarkkinoilta on saatu mukavia tuottoja niin korko- kuin osakesijoituksistakin. Määräaikaistalletuksetkin löytyvät jälleen monen säästäjän valikoimasta, kun noussut korkotaso on tehnyt niistä houkuttelevia.

Osakesijoitusten osalta Suomi -sijoittajalle viimeiset vuodet ovat olleet vaikeaa aikaa, sillä Suomen pörssin kehitys on ollut heikompaa kuin Euroopassa, USA:sta puhumattakaan. Suomen pörssi on kärsinyt mm. globaalin teollisen suhdanteen heikkoudesta. Toisaalta tämä tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia, sillä suomalaisten yritysten hinnoittelu alkaa olla edullinen. Hajautus on toki aina hyvä pitää mielessä.

Kohonneen korkotason myötä korkosijoitusten ns. juokseva tuotto on kohtuullisella tasolla ja odotettu korkojen lasku toisi tullessaan lisäplussaa lyhyellä aikavälillä. Toki noussut korkotaso heikentää velkaantuneiden yritysten tilannetta ja etenkin heikomman luottoluokitusten yritysten osalta voidaan nähdä myös maksuhäiriöitä.

Jatkossa näkymät ovat myös varsin kohtuulliset niin korko- kuin osakesijoittajankin silmin. Sijoitusmarkkinoiden liikkeiden ennustaminen on toki aina vaikeaa ja oma sijoitussalkku kannattaa rakentaa pitkäjänteisesti.

Korkojen nousun ja inflaation rauhoittumisen myötä suomalaisten määräaikaistalletusten reaalinen (eli inflaation jälkeinen) tuotto on kääntynyt selvästi positiiviseksi ja ne tarjoavatkin houkuttelevaa tuottoa turvahakuiselle sijoittajalle. Toki jatkossa myös määräaikaistalletusten korot ovat laskussa yleisen korkotason laskun myötä.

Käyttelytileillä reaalinen tuotto jää sen sijaan selvästi pakkaselle. Vaikka talletus voi tuntua epävarmassa maailmassa turvalliselta paikalta säilyttää varojaan, kannattaa pidempiaikaisille varoille miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat toki oivallinen kohde.

Säästämisbarometrimme mukaan ihmisten säästämis- ja sijoittamisaikomukset ovat kasvussa. Tänä vuonna 44 % vastaajista ilmoitti aikovansa aloittaa tai lisätä säästämistä/sijoittamista. Viime vuonna vastaava luku oli 40 %. Moni kotitalous on joutunut käyttämään säästöjään viime vuosina, joten puskurivarojen uusi kerryttäminen onkin tämmöisessä tilanteessa järkevää. Säästämisbarometrimme mukaan ihmiset ovat myös aiempaa enemmän huolissaan tulevasta eläketurvastaan, mikä voi lisätä myös innostusta pitkäaikaiselle säästämiselle ja sijoittamiselle.

Säästöt ja sijoitukset tuovat turvaa omaan talouteen. Säästämisbarometrissamme näkyykin selvästi, että ne ihmiset, jotka säästävät/sijoittavat, kokevat enemmän myönteisiä tunteita omaan talouteensa liittyen. He stressaavat vähemmän raha-asioita, ovat tyytyväisempiä taloustilanteeseensa, tuntevat taloudellisen tulevaisuutensa turvallisempana ja ovat myös onnellisempia. Barometrimme ei toki kerro, mikä on syytä ja mikä seurausta, mutta uskomme vahvasti siihen, että kun oma talous on hyvässä hoidossa, lisää se myös ihmisen hyvinvointia.