Vuonna 2023 maailmantalouden kasvun odotetaan hidastuvan viime vuodesta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi lokakuussa, että kasvu jää tänä vuonna 3,0 %:iin, mikä on alle pitkän ajan keskiarvon. Ensi vuonna kasvu hidastuu hieman lisää.

Hidastuvan kasvun taustalta löytyy monta tekijää. Kohonnut korkotaso alkaa tehdä tehtävänsä ja hidastaa kasvua ympäri maailman. Ukrainan sota on yhä riskitekijä ja lisäksi kiristynyt tilanne Lähi-idässä lisää geopoliittisia jännitteitä.

Eri maiden taloudet kulkevat hieman eri latuja. Euroopan kasvunäkymät ovat varsin vaisut ja esimerkiksi Saksan odotetaan ajautuvan taantumaan. Kiinan elpyminen koronarajoitusten purkamisen jälkeen on ollut odotuksia vaisumpaa. USA:n talous on sen sijaan pärjännyt yllättävän hyvin kiristyneestä rahapolitiikasta huolimatta.

Inflaatio on keskuspankkien helpotukseksi maltillistunut selvästi kuluvan vuoden aikana ja odotuksissa on, että se rauhoittuu edelleen. Riskejäkin toki on ilmassa. Esimerkiksi Lähi-idän tilanne voisi eskaloituessaan nostaa öljyn hintaa ja siten jälleen inflaatiopaineita.

Inflaation rauhoittuminen mahdollistaa koronnostojen päättymisen. Näillä näkymin odotuksissa onkin, että Euroopan keskuspankki on lopettanut koronnostonsa ja että ensi vuonna nähtäisiin jo korkojen laskuja. Tämä on huojentava uutinen monelle asuntovelalliselle.

Suomen talouden kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Tänä vuonna odotamme talouden supistuvan 0,2 % ja ensi vuonnakin päästään hädin tuskin plussakasvun puolelle. Globaalin suhdanteen heikkous alkaa näkyä teollisuusyritysten tilauskirjoissa ja viennin näkymät ovat heikot. Rakentaminen on kärsinyt jo pidemmän aikaa kohonneesta korkotasosta ja rakennusluvat ovat suorastaan romahtaneet. Palvelusektori pärjää paremmin.

Kuluttajien näköpiirissä on sen sijaan vähän helpompia aikoja: ostovoiman supistuminen on päättynyt ja ensi vuonna se kääntyy jälleen kasvuun. Työllisyystilanne heikkenee hieman, mutta tuskin mitään suurempaa kasvua työttömyydessä nähdään. Kohonneet korot ja nousseet hinnat ovat toki yhä todellisuutta ja monessa kotitaloudessa niihin sopeutuminen on yhä kesken.

Seuraavissa kappaleissa keskitytään erityisesti suomalaisten kotitalouksien suhdannenäkymiin.

Lähteet: maailmantalous IMF (lokakuu 2023), Suomi: Säästöpankki (lokakuu 2023)

Suomen työmarkkinatilanne on ollut talouden valopilkkuja pidemmän aikaa. Edelleenkin työmarkkinoilla tilanne on kohtuullisen hyvä, vaikka pientä heikkenemistä onkin jo näköpiirissä. Työllisyysaste on yhä historiallisessa tarkastelussa korkealla, vaikka viime vuoden huipputasoista onkin hieman laskettu.

Vastaavasti työttömyys on noussut hieman. Työmarkkinoita voisikin kuvailla niin, että tilanne on edelleen hyvä, mutta suunta on huonompaan päin. Odotamme kuitenkin työllisyystilanteen heikkenemisen jäävän varsin vähäiseksi. Tänä vuonna keskimääräinen työttömyysaste nousee 7,2 %:iin ja ensi vuonna 7,4 %:iin.

Viime kuukausina etenkin miesten työttömyys on noussut. Tällä hetkellä talouden heikkous on iskenyt erityisen voimakkaasti miesvaltaisille toimialoille, kuten rakentamiseen ja teollisuuteen. Ero sukupuolten välisessä työttömyydessä säilynee myös lähitulevaisuudessa.

Työvoimapula on vaivannut suomalaisia yrityksiä jo pidemmän aikaa. Edelleenkin osaavan työvoiman löytyminen on iso haaste monessa yrityksessä, mutta riittämätön kysyntä on noussut suurimmaksi huolenaiheeksi. Yksittäisistä yrityksistä onkin jo tihkunut uutisia lomautuksista. Säästämisbarometrimme mukaan ihmiset ovatkin viime vuotta enemmän huolissaan työpaikkansa menettämisestä. Eniten työpaikkansa puolesta pelkäävät 18–24-vuotiaat nuoret, joista 28 % sanoo olevansa peloissaan siitä, onko hänellä vakituinen työpaikka muutaman vuoden päästä. Kaikista vastaajista tämä osuus on 18 %.

Palkansaajien ostovoima on pudonnut poikkeuksellisen paljon viimeisen parin vuoden aikana, kun hintojen nousu on ollut selvästi palkkojen nousua nopeampaa.

Tämä näkyy myös Säästöpankin Säästämisbarometrissa, jonka mukaan kuluttajien kokema taloudellinen ahdinko on noussut. Taloudellisen ahdingon indeksi koostetaan Säästämisbarometrin kysymyksistä, jotka kuvaavat ”sekä euroja että rahaan liittyviä tunteita”.

Taustaryhmittäin katsottuna naiset kokevat taloudellista ahdinkoa miehiä enemmän. Ehkä hieman yllättäen ikäryhmistä keski-ikäisten 45–54-vuotiaiden kokema ahdinko on suurinta, kun 70–79-vuotiaiden kokema ahdinko on pienintä. Tämä ehkä selittyy sillä, että yli 70-vuotiailla on harvemmin velkaa, joten korkojen nousu ei heidän talouttaan kurista. Myös työeläkkeiden korotukset ovat viime vuosina olleet poikkeuksellisen suuria nopean inflaation vuoksi. Varttuneemmalla väellä on usein myös säästöjä ja sijoituksia kerrytettynä.

Kuluttajilla on takana haastavat vuodet, mutta nyt ostovoima on vihdoin kääntynyt nousuun. Tämä myönteinen kehityskulku jatkuu myös vuonna 2024. Inflaatio on rauhoittumassa ja korkojen nousu on tulossa päätökseensä. Palkansaajat ovat saaneet aiempaa suurempia palkankorotuksia ja myös työeläkkeitä on tarkistettu selvästi ylöspäin. Ansiotulon verotuskin on näillä näkymin kevenemässä. Ostovoimassa nähdyn kuopan kiinnikurominen kestää kuitenkin useamman vuoden.

Hallituksen suunnittelemat sosiaaliturva- ja veromuutokset vaikuttavat eri tavoin eri ihmisryhmiin. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion* mukaan noin puolet väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat tulot kasvavat muutosten myötä. Runsas kolmannes (36 %) kuuluu kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat tulot muuttuvat vain vähän. Tulonmenetyksiä kokeviin kotitalouksiin kuuluu noin 14 % väestöstä. Miesten ja naisten välillä ei havaittu kovin suuria eroja.

Yksityinen kulutus – eli ne tuotteet ja palvelut, mitä kotitaloudet ostavat – muodostaa yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja on siten merkittävässä roolissa talousnäkymiä ennustettaessa. Viime vuosina yksityinen kulutus on ollut poikkeuksellisen suuressa myllerryksessä.

Koronakriisin aikana kotitalouksien kulutus supistui selvästi, mutta elpyi reilussa vuodessa kriisiä edeltäneen tason yläpuolelle. Kulutuksen rakenteessa tapahtui myös suuria muutoksia. Koronakriisin aikana kotitaloudet käyttivät rahaa erityisesti tavaroihin, kun rajoitustoimet ja taudin pelko vähensivät palveluiden kulutusta. Koronasulkujen hellitettyä palveluiden kulutus kasvoi nopeasti ja tavaroiden kulutus puolestaan väheni. Nyt tilanne on stabiloitumassa ja niin palveluiden kuin tavaroidenkin kulutus on tasaantunut.

Kokonaisuutena odotamme yksityisen kulutuksen hieman supistuvan (-0,2 %) kuluvana vuonna. Kuluttajien ostovoiman rapautuminen on saanut monet vähentämään kulutustaan, joskin koko kansantalouden kannalta muutokset ovat varsin pieniä. Korona-aikana kertyneitä säästöjä on käytetty tilanteen paikkaamiseksi. Ensi vuonna yksityinen kulutus kääntyy jälleen nousuun (+0,7 %), kun kuluttajien ostovoima paranee.

Säästämisbarometrissamme näkyy se, että ”kädestä suuhun” -elävien ihmisten määrä on hieman noussut viime vuosina. Vuonna 2021 36 % vastaajista kertoi kuluttavansa kaiken minkä saa, kun vuonna 2023 heidän osuutensa oli noussut 38 %:iin. Muutos ei ole suuren suuri, mutta kertoo kuitenkin siitä, että hieman aiempaa useampi sinnittelee rahankäyttönsä kanssa ja säästöön jää aiempaa vähemmän.

Vuosi 2022 jää historiankirjoihin inflaation uudelleenheräämisen vuotena. Suomessa hinnat nousivat keskimäärin 7,1 %, mikä on nopeinta tahtia sitten 1980-luvun alun. Kuluvana vuonna hintojen nousu on jatkunut, mutta onneksi suunta on jo kääntynyt selvästi alaspäin. Odotamme hintojen nousevan keskimäärin 6,3 % kuluvana vuonna ja ensi vuonna inflaation rauhoittuvan jo 2,5 %:iin.

Riskejäkin tähän myönteiseen näkemykseen liittyy. Esimerkiksi Lähi-idän tilanne on herkkä ja eskaloitumisen vaara on olemassa. Tämä voisi nostaa öljyn hintaa ja siten myös inflaatiopaineita uudelleen.

On myös mahdollista, että inflaation nujertamisen ”viimeiset kilometrit ovat ne vaikeimmat”, vähän kuin pitkän matkan juoksussa. Tätä kielikuvaa on käyttänyt Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen Isabel Schnabel. Euroopan keskuspankki itse odottaa, että 2 %:n inflaation tavoitetaso saavutetaan vasta vuonna 2025.

Suomalaisten arjessa inflaation nousu on tuntunut voimakkaasti. Inflaation kiihtymisen alkuvaiheessa se näkyi erityisesti energian ja polttonesteiden hinnoissa. Kuluvana vuonna hintojen nousu on ollut ripeintä ruoassa ja asumisessa, mutta myös palveluiden hinnat ovat kääntyneet nousuun.

Asumisen osalta omistusasujat ja vuokra-asujat kokevat inflaation tällä hetkellä kovin eri tavoin. Velallisten omistusasujien kukkaroa kuristaa erityisesti korkojen nopea nousu. Vuokrien nousu on puolestaan ollut selvästi yleistä kustannusten nousua rauhallisempaa.

Nousseet elinkustannukset ovat vaikuttaneet myös suomalaisten mahdollisuuksiin säästää. Säästämisbarometrissamme kysytään syitä säästämättömyydelle niiltä ihmisiltä, jotka eivät säästä. Ennen inflaation ryöpsähtämistä vuonna 2021 nimesi 21 % vastaajista syyksi korkeat elinkustannukset. Tänä vuonna jo 37 % vastaajista nimesi korkeat elinkustannukset syyksi olla säästämättä.

Hintojen ja korkojen noususta huolimatta 58 % suomalaisista sanoo, että tässäkin tilanteessa heille kuitenkin jää rahaa yhä säästöön. Säästämistä pidetään myös erittäin tärkeänä, sillä 83 % suomalaisista pitää säästämistä/sijoittamista joko erittäin tai melko tärkeänä.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen oli kasvussa pitkään. Korkojen nousun myötä asuntolainoja nostetaan nyt selvästi aiempaa vähemmän, mikä näkyy myös siinä, että kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt 127 % kun se oli korkeimmillaan vajaat 133 %. Suomalaisten velkaantumisaste on euroalueen keskiarvoa enemmän, mutta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpotti pitkään se, että korkotaso oli matala. Nyt tilanne on muuttunut radikaalisti, kun esimerkiksi 12 kk euribor -korko on noussut miinuslukemista yli 4 %:iin Korkojen nousu on jo osittain siirtynyt kotitalouksien lainanhoitokuluihin valitusta lainanlyhennystavasta ja viitekorosta riippuen. Osittain sopeutumisprosessi on vielä kesken.

Tilanteeseen on kuitenkin luvassa pientä helpotusta, sillä markkinat odottavat, että euribor-korot kääntyvät ensi vuonna laskuun. Nollakorkoihin ei kuitenkaan näillä näkymin ole paluuta. Omat lainanhoitokulut onkin hyvä perustaa näkemykseen, että korkotaso jää viime vuosina totuttua korkeammalle.

Säästämisbarometrimme mukaan suomalaiset ovatkin hyvin tiedostaneet korkojen nousun ja myös sen, että kyseessä ei ole todennäköisesti tilapäinen ilmiö. Vain 1 % vastaajista odottaa, että korkotaso laskisi voimakkaasti seuraavien 2–3 vuoden aikana.

Säästämisbarometri kertoo myös, että suomalaiset kokevat velan aiempaa epämiellyttävämpänä. Viime vuonna 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että velka tuntuu epämiellyttävältä. Tänä vuonna 73 % oli tätä mieltä.

Velan laatuun ja määrään onkin toki hyvä kiinnittää huomioita. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen – tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun – menevät velat. Sopivasti omaan talouteen mitoitettuna velka kuitenkin mahdollistaa monia asioita, kuten esimerkiksi oman asunnon tai vaikkapa opiskelun. Vanhassa sananlaskussa ”velka on hyvä renki, mutta huono isäntä” piilee yhä viisautta.

Reaaliomaisuuden (pääasiassa asuntojen) lisäksi kotitalouksilla on rahoitusvaroja ja kotitalouksien rahoitusvarallisuus onkin ollut kasvussa jo pidemmän aikaa. Viime vuosi toi tullessaan kuitenkin selvän notkahduksen tähän pitkän ajan trendiin, kun sekä osakkeiden että korkosijoitusten arvot laskivat. Kuluvana vuonna kotitalouksien nettovarallisuus on kääntynyt jälleen kasvuun.

Kuluvana vuonna sijoitusmarkkinoilta on saatu kohtuullisen mukavia tuottoja. Korkojen nousu on johtanut siihen, että erilaisista korkosijoituksistakin on saatu selvästi positiivisia tuottoja. Määräaikaistalletuksetkin ovat nousseet kiinnostuksen kohteeksi pitkästä aikaa. Myös osakemarkkinat ovat maailmanlaajuisesti tuottaneet mukavasti, tätä kirjoitettaessa maailman osakemarkkinoiden tuotto vuoden alusta on ollut noin 12 %. Suomi-sijoittaja ei tätä tosin ehkä ole huomannut, sillä Suomen osakemarkkinat ovat laskeneet vuoden alusta yli 5 %. Hajautuksen tärkeys onkin muistunut monen mieleen.

Ensi vuoden näkymät ovat myös varsin kohtuulliset sijoittajan silmin. Sijoitusmarkkinoiden liikkeiden ennustaminen on toki aina vaikeaa ja oma sijoitussalkku kannattaa rakentaa pitkäjänteisesti. Kohonnut korkotaso tarjoaa edelleen tuottoa korkosijoituksille ja odotettu korkojen lasku toisi tullessaan lisäplussaa lyhyellä aikavälillä. Osakkeista odotamme maltillisen positiivista, joskin pitkän aikavälin keskiarvon alle jäävää tuottoa. Vaisu talouskuva luo painetta yritysten tuloskehitykselle, mutta korkojen odotettu lasku vaikuttaa myönteisesti vaakakupin toisella puolella.

Talletus voi tuntua epävarmassa maailmassa turvalliselta paikalta säilyttää varojaan. Talletusten osalta on kuitenkin hyvä muistaa, että korkea inflaatio on vetänyt etenkin käyttelytilien reaalisen tuoton selvästi pakkaselle. Tilanne on tosin hieman helpottunut viime kuukausina inflaation maltillistumisen myötä.

Uusien määräaikaistalletusten korot ovat nousseet jo yli 3 %:iin, joten niissä ostovoiman supistuminen on pienempää. Pidempiaikaisille varoille kannattaa joka tapauksessa miettiä talletuksia tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat toki oivallinen kohde.

Aktiviteetti Suomen asuntomarkkinoilla on ollut vähäistä viimeisen puolentoista vuoden ajan. Kauppamäärät ovat laskeneet selvästi ja asuntojen hinnat ovat olleet laskussa. Tänä vuonna odotamme asuntojen hintojen laskevan noin 6 % koko maan tasolla.

Korkojen nousu, kuluttajien epävarmuus ja heikentynyt ostovoima ovat vaikuttaneet negatiivisesti ihmisten haluun ostaa asuntoja. Tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttumassa parempaan päin. Ensi vuonna korkojen odotetaan jo kääntyvän laskuun, mikä on hyvä uutinen asuntomarkkinoiden kannalta. Myös kuluttajien ostovoima on kääntymässä jälleen nousuun.

Näiden tekijöiden nojalla odotamme, että aktiviteetti asuntomarkkinoilla piristyy hieman ensi vuonna. Mitään suurta ryntäystä asunnonostoille tuskin nähdään, mutta asteittaista piristymistä kuluvaan vuoteen verrattuna kuitenkin. Myös asuntojen hintojen lasku on näkemyksemme mukaan tulossa päätökseensä ja ensi vuonna odotamme vanhojen asuntojen hintojen nousevan keskimäärin noin 2 %.

Säästämisbarometrimme mukaan suomalaisista 48 % odottaa asuntojen hintojen nousevan omalla asuinalueellaan seuraavan 2–3 vuoden aikana. Hintojen laskua odottaa 15 % vastaajista. Eniten hintojen nousuun uskovat pääkaupunkiseudun asukkaat, vähiten pienten kuntien asukkaat.

Lokakuussa 2023 maan hallitus esitti, että varainsiirtoveroa laskettaisiin. Myös ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron vapaus on tarkoitus poistaa vuoden 2024 alusta lähtien. Nämä tekijät voivat osaltaan vilkastuttaa asuntokauppaa niiden kuluttajien osalta, jotka jo muutenkin olivat lähtökuopissaan asuntoa hankkimassa. Ensiasunnon ostajien osalta reagointiaika on tosin varsin lyhyt. Veromuutokset on toki hyvä huomioida päätöksissä, mutta niiden vuoksi ei kannata liikaa hötkyillä. Tärkeämpää on löytää itselleen sopiva asunto ja mitoittaa laina niin, että oma talous sen kestää.

Kysyimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa Säästämisbarometri-tutkimuksessamme sitä, mitä taloudellinen hyvinvointi ihmisille tarkoittaa. Kysymys oli avoin, joten vastaajat saivat muodostaa vastauksensa ilman valmiita vaihtoehtoja.

Vastauksissa painottuu vahvasti turvallisuus ja perustarpeiden tyydyttäminen. Moni kuvaili taloudellisen hyvinvoinnin tarkoittavan sitä, että laskut saa maksettua, on rahaa ruokaan ja asuntoon ja ettei tarvitse koko ajan stressata rahojen riittävyydestä. Yleisesti ottaen vastaukset olivat varsin realistisia, jopa vaatimattomia. Suuria unelmia rikastumisesta tai leveästä elämäntyylistä ei vastauksissa pahemmin näkynyt.

* https://stm.fi/-/sosiaaliturvamuutosten-yhteisvaikutusten-arviointi-on-valmistunut