Kotitalouksien suhdannekatsaus 1/2021

Koronavirus ja sen aiheuttama pandemia on iskenyt maailmantalouteen ja mullistanut elämäämme monella tapaa. Vuonna 2020 maailmantalouden odotetaan supistuneen vajaat 4 prosenttia, mikä on historiallisen paljon.

Suomen talous on pärjännyt koronakriisin aikana muita paremmin ja myös selvästi paremmin kuin mitä koronakriisin alkuvaiheessa pelättiin. Suomen talouden supistuminen jäänee noin 3 prosenttiin vuonna 2020, kun monissa muissa Euroopan maissa nähdään selvästi suurempia pudotuksia. Suomen suhteellisesti hyvän kehityksen taustalta löytyy useita syitä: taudinhallinnassa on onnistuttu hyvin, talouden rakenne (esim. turismin pienempi merkitys) on erilainen ja etätöihin siirtyminen on sujunut Suomessa sutjakkaasti hyvien digivalmiuksien ansiosta. 

Vuosi 2021 tulee olemaan elpymisen vuosi. Elpymisen mahdollistaa poikkeuksellisen nopeasti kehitetyt rokotteet, joiden ansiosta talouden sulkutoimia voidaan hiljalleen poistaa ja ihmisten tartuntapelko vähenee. Rokottaminen on kuitenkin massiivinen logistinen operaatio, eikä se tapahdu hetkessä. Eri maissa rokotukset ovat edistyneet eri tahtia ja siten myös rajoitustoimien poistot ajoittuvat eri aikoihin. Globaalisti pandemia on kuitenkin selätetty vasta sitten, kun valtaosassa maita tauti on saatu hallintaan. 

Alkuvuosi joudutaan vielä kärvistelemään koronan kanssa ennen kuin riittävä rokotekattavuus on saavutettu. Lisäksi viruksen uudet, aiempaa herkemmin tarttuvat, mutaatiot lisäävät huolta siitä, että tautitapaukset voivat nousta nopeastikin. ”Köydenveto” tartuntamäärien ja rokotusten välillä määrittää talouden kulkua vielä alkuvuonna. 

Vuoden jälkipuoliskolla elpyminen pääsee kuitenkin kunnolla käyntiin. Kotitalouksilla on elpymisessä suuri rooli. Monelle kotitaloudelle, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, on jäänyt koronakriisin aikana aiempaa enemmän rahaa säästöön. Kun näitä säästöjä aletaan käyttää, mahdollistaa se kulutuksen nopeankin piristymisen. Lisäksi yritysten investointihalut jälleen heräilevät, kun ulospääsy koronakriisistä häämöttää.

Toki kaikilla kotitalouksilla ja yrityksillä tilanne ei ole yhtä hyvä. Koronakriisi on kohdellut yrityksiä ja kotitalouksia eri tavoin. Lomaukset ovat nousseet ja työttömyys pysyy sitkeästi korkealla vielä jonkin aikaa ennen kuin talouden elpyminen tuo helpotusta tilanteeseen. Palvelusektorin yritykset ovat kärsineet koronakriisistä erityisesti ja vuonna 2021 konkurssien määrä nousee. Tämä tuo omat haasteensa monen yrittäjän elämään. 

Vuonna 2021 odotamme Suomen talouden kasvavan 2,5 prosenttia. Kasvu painottuu vuoden jälkipuoliskolle, jolloin elpyminen on ripeää. Suomen kasvuluku jäänee monia muita maita maltillisemmaksi, koska myös pudotus viime vuonna oli pienempi. Suurimmat riskit liittyvät edelleen itse tautiin ja toisaalta myös rokotusten edistymiseen. Jos esimerkiksi viruksesta syntyy yhä uusia mutaatioita, rokotukset eivät edisty odotusten mukaisesti tai ne eivät tehoaisi uusiin mutaatioihin, voi talouden näkymät kääntyä nopeasti jälleen heikommaksi. 

Koronakriisi on mullistanut kotitalouksien arkea monella tapaa, niin taloudellisessa mielessä kuin arjen rutiinien kannalta. Seuraavissa kappaleissa keskitytään erityisesti suomalaisten kotitalouksien suhdannenäkymiin vuonna 2021.

 

Lähde: maailmantalous IMF (tammikuu 2021), Suomi: Säästöpankki (tammikuu 2021)

 

Koronakriisin vaikutukset työmarkkinoilla näkyivät viime vuonna ensin lomautettujen työntekijöiden määrässä, joka kääntyi nopeaan nousuun keväällä 2020. Vuoden edetessä lomautetuista iso osa palasi työpaikoilleen ja lomautettujen määrä laski yli 160 000:sta alle 60 000:teen. Nyt lomautettujen määrän supistuminen on pysähtynyt, ja taso on jäänyt lähtötasoa korkeammalle.

Myös virallinen työttömyysaste on kääntynyt nousuun, joskin nousu on ollut kohtuullisen maltillista kriisin luonne ja syvyys huomioiden. Vuonna 2020 Suomen työttömyysaste nousi arviomme mukaan keskimäärin 7,7 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 6,7 prosenttia. Jatkossa odotamme työttömyysasteen pysyvän alkuvuonna vielä korkealla tasolla, ennen kuin tilanne hieman helpottaa loppuvuonna talouden elpymisen myötä. Kokonaisuutena ennustamme työttömyyden nousevan keskimäärin 8,0 prosenttiin vuonna 2021.

Työttömyys on noussut ympäri Suomen. Marraskuun 2020 tilastojen mukaan prosentuaalisesti työttömien määrä on kasvanut vuodentakaisesta eniten Ahvenanmaalla, Uudellamaalla sekä Pohjanmaalla. Pienentä nousu oli Kainuussa ja Etelä-Savossa. 

Ikäryhmistä työttömyys on noussut eniten nuorimmissa ikäryhmissä. Säästöpankin syksyllä 2020 toteutetun Säästämisbarometrin mukaan nuoret ovat myös eniten huolissaan siitä, onko heillä vakituinen työpaikka muutaman vuoden päästä.

Koko kansantalouden palkkasumma putosi koronakriisin myötä keväällä 2020. Palkkasumma kuvaa yritysten maksamien bruttopalkkojen kokonaismäärää. Loppuvuoden kuukausina päästiin kuitenkin jo suurin piirtein vuoden takaiselle tasolle. Palkkasumman kehitys kertoo siitä, että tilanne heikkeni keväällä nopeasti, mutta siitä palauduttiin kohtuullisen nopeasti.

Yksittäisiin kotitalouksiin kriisi on kuitenkin iskenyt eri tavoin. Kuten aiemmin todettu, moni on joutunut koronakriisin aikana lomautetuksi ja valitettavasti osa näistä lomautuksista on muuttunut pysyvämmäksi työttömyydeksi. Erityisesti nuorten saamat palkkatulot ovat koronan jälkeen pudonneet. Työttömyyden kohdatessa kotitalouden tulovirta putoaa ja monen täytyy entistä tarkemmin laskea, mihin rahat riittävät. Säästöpankin Säästämisbarometri kertookin, että koronakriisi on saanut lähes joka kolmannen suunnittelemaan omaa talouttaan aiempaa enemmän. Tämä on hyvä taito ylläpidettäväksi myös koronakriisin helpottaessa.

Monessa perheessä rahatilanne on edelleen hyvä, jos työt ovat jatkuneet. Jo aiemmin tehtyjen palkkaneuvottelujen myötä monella palkansaajalla ansiot nousivat viime vuonna. Helsinki GSE:n Tilannehuoneen analyysin mukaan helmi-lokakuussa 2020 noin 40 prosentilla palkkatulo on laskenut, mutta lähes yhtä monella palkkatulo on noussut. Tämäkin kertoo siitä, että koronakriisi on kohdellut eri kotitalouksia eri tavoin.

Koko kansantalouden tasolla myös tänä vuonna ansiotasojen odotetaan hieman nousevan, noin 2,5 prosenttia. Veronmaksajien laskelmien mukaan palkansaajien verotus kiristyy aavistuksen ja veroprosentit nousevat eri palkkatasoilla 0,2-0,3 prosenttiyksikköä. Inflaation ollessa maltillista kotitalouksien ostovoima kasvaa.

Eläkkeensaajia on Suomessa jo noin 1,6 miljoonaa, joten heidän tulokehityksellään on merkittävä rooli kansantaloudessa. Työeläkkeet nousevat kuluvana vuonna 0,5 prosenttia ja eläkkeensaajien veroprosentit pysyvät suunnilleen ennallaan.

Koronakriisin myötä kulutuksemme koki nopean muutoksen. Koronakriisin iskiessä kotitalouksien korttimaksuista todennettu kulutus putosi nopeasti noin 20-25 prosenttia, mutta kulutus palautui nopeasti kesällä ja pysyi loppuvuodenkin hyvällä tasolla. Alkushokin jälkeen siis kuluttajat jatkoivat kuluttamistaan, joskin aiempaa useammin verkon kautta.

Kulutuksen rakenteessa on myös tapahtunut merkittäviä muutoksia. Palveluiden kulutus on luonnollisesti kärsinyt, koska niissä vaaditaan usein sosiaalista kanssakäymistä. Eniten ovat kärsineet matkailu, kulttuuri, julkinen liikenne sekä taksit. Myös puolikestävien tavaroiden (esim. vaatteet ja jalkineet) kulutus on sukeltanut. Sen sijaan päivittäistavaroita ja tiettyjä kestotavaroita (elektroniikka, kodinkoneet) on ostettu aiempaa enemmän. Korona onkin siirtänyt kulutusta palveluista tavaroihin.

 

Rajoitustoimien purkautuessa ja rokottamisen edetessä on odotettavissa, että kulutus elpyy nopeasti. Tämän mahdollistaa mm. se, että viime vuonna kotitalouksien säästämisaste nousi. Kokonaisuutena ihmisille jäi siis rahaa säästöön ja näitä rahoja aletaan käyttää, kun korona helpottaa. Kulutus myös palautuu lähemmäs entistä, mutta on myös todennäköistä, että korona jättää pysyviä jälkiä ihmisten kulutustottumuksiin. 

Erilaisissa kyselytutkimuksissa on esimerkiksi noussut esiin, että ihmiset aikovat jatkossa suosia enemmän kotimaista tuotantoa. Työmatkailun uskotaan vähentyneen pysyvästi, kun kokouksia on opittu hoitamaan etäyhteyksien kautta. Myös ihmisten maksutavoissa on nähty muutoksia. Käteisen käyttö on vähentynyt ja mobiili/lähimaksamista suositaan. Verkko-ostaminen on lisääntynyt koronan myötä selvästi. Oletettavaa on, että nämä muutokset jäävät pysyviksi.

Hintojen nousu niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa on ollut erittäin maltillista jo pitkään. Vuonna 2020 hinnat pysyivät Suomessa keskimäärin lähes ennallaan, nousua vuodentakaisesta tuli vain 0,3 prosenttia. Veronkorotusten myötä alkoholijuomien ja tupakan hinnat nousivat ja hintojen nousua nähtiin myös elintarvikkeissa. Sen sijaan liikenteen, vaatteiden ja jalkineiden sekä kalusteiden ja kodinkoneiden hinnat hieman laskivat. Liikenteen hinnan laskuun vaikutti eritysesti öljyn hinnan lasku alkuvuonna 2020.

 

Myös jatkossa hintojen nousun odotetaan pysyvän maltillisena. Talouden elpyminen loppuvuonna voi tuoda hetkellisen nousupiikin tiettyjen tuoteryhmien hintoihin, mutta laaja-alaisempaa hintojen merkittävää nousupainetta ei ole näköpiirissä. Tämä mahdollistaa myös sen, että Euroopan keskuspankki voi pitää rahapolitiikkansa elvyttävänä vielä pitkään. Tulevina vuosina inflaation kiihtyminen on mahdollista mm. massiivisen keskuspankkielvytyksen myötä, mutta sen aika ei ole vielä.

 

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt hieman yli 130 prosenttia, kun se vielä 10 vuotta sitten oli vajaat 110 prosenttia. Nopeinta velkaantumisen kasvu oli ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, tämän jälkeen kasvu on ollut selvästi hitaampaa. Hyvä on myös muistaa, että noin puolella kotitalouksista ei ole velkaa ollenkaan.

Koronakriisi ei tuonut suurta muutosta velkaantumisen kokonaiskuvaan: velkaantumisen kasvu on jatkunut suurin piirtein samaa tahtia kuin ennen koronakriisiä. Asuntolainojen kasvu hieman piristyi, kun kuluttajien asunnonostointo nousi kesällä ja pysyi korkealla koko loppuvuoden. Opintolainoja nostettiin aiempaa selvästi enemmän johtuen osittain siitä, että opiskelijoiden kesätyöpaikat olivat kortilla. Taloyhtiölainojen kasvu on hidastunut, vaikka ne ovatkin edelleen nopeimmin kasvava velkaantumisen muoto. Kulutusluottojen kasvu jopa hidastui koronakriisin edetessä.

Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpottaa se, että korkotaso on ennätyksellisen matala. Vaikka velkaantuminen on kasvanut, maksavat kotitaloudet korkoja historiallisesti katsottuna vähän. Euribor-korot ovat miinuksella ja tämän odotetaan jatkuvan myös lähivuodet. Korkojen noususta siis tuskin tulee negatiivista yllätystä kotitalouksien rahatilanteeseen lähivuosina. 

Koronavuonna 2020 moni haki joustoa taloustilanteeseensa hakemalla lyhennysvapaata lainanmaksuun. Nyt valtaosa näistä lyhennysvapaista on päättynyt/päättymässä eikä merkittävää tarvetta lyhennysvapaiden uusimiseen ole nähty. Tämä kertoo osaltaan siitä, että velallisten kotitalouksien taloustilanne on keskimäärin edelleen hyvä. 

Hyvässä taloudenpidossa kannattaa kuitenkin varautua myös siihen, että korot jonain päivänä nousevat ja toisaalta myös siihen, että omaan rahatilanteeseen toi tulla yllättäviä shokkeja – koronakriisi toimi ikävänä muistutuksena tästä osalle kotitalouksia. Omien velkojen osalta kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että velkaa on sopivasti suhteessa maksukykyyn ja toisaalta myös velan rakenteeseen. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen –tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun– menevät velat.

Kotitalouksien suurin varallisuuserä on asunnot. Tämä onkin luonnollista, koska jossain on asuttava ja Suomessa on pitkään suosittu omistusasumista. Viime vuosina myös sijoitusasuntojen määrä on kasvanut. Asuntojen hintojen kehitys vaikuttaa siten merkittävästi kotitalouksien varallisuuteen, tästä oma kappaleensa myöhemmin.

Reaaliomaisuuden lisäksi kotitalouksilla on rahoitusvaroja. Vaikka velkaantuneisuus on kasvanut, on samanaikaisesti kotitalouksien rahoitusvarallisuus kasvanut. Toki varat ja velat eivät kohdistu tasaisesti kaikille kotitalouksille, vaan erityisesti varallisuus on jakautunut epätasaisesti. Tuoreimmat tilastot kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta ovat vuoden 2020 kolmannelta neljännekseltä ja ne paljastavat, että kotitalouksien rahoitusvarat ovat kasvaneet koronasta huolimatta.

Kotitalouksien rahoitusvaroista reilu kolmannes on talletuksissa ja niiden määrä on kasvanut viime vuodet nopeasti, vaikka samaan aikaan talletuksista maksettava korko on painunut lähelle nollaa. Koronakriisi on kiihdyttänyt tätä kehitystä ja talletuksiin virtasi viime vuonna paljon uutta rahaa. Kotitalouksille jäi koronavuonna enemmän säästöjä ja osa siitä laitettiin talletuksiin turvaan.

Talletusten tuomalla turvalla on hintansa. Talletusten todellinen tuotto (inflaation jälkeen) on viimeiset 10 vuotta ollut pääsääntöisesti miinuksella ja tämä tilanne jatkunee lähivuosina. Pidempiaikaisille varoille onkin hyvä miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat oivallinen kohde. 

Osakemarkkinoilla viime vuosi oli tapahtumarikas. Koronakriisin alkuvaiheessa osakemarkkinoilla nähtiin yli 30 prosentin pudotus erittäin nopeassa ajassa. Finanssikriisin opit mielessä keskuspankit reagoivat nopeasti tilanteeseen ja hermostuneisuus markkinoilla väheni. Tämän jälkeen kurssit elpyivät nopeasti ja kokonaisuutena maailman osakkeet tuottivat euromääräisesti noin 7 prosenttia - varsin kelpo osakevuosi siis. Tuottoerot eri maiden ja toimialojen välillä olivat suuria yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden toimiessa kurssiraketteina. 

Vuoden 2021 startatessa osakemarkkinoiden tuottonäkymät ovat edelleen kohtuulliset – etenkin mataliin korkotuottoihin verrattuna. Talous elpyy ja keskuspankkien / valtioiden tuki jatkuu, mikä luo suotuisan ympäristön osakesijoittajalle. Tosin paljon tätä elpymistä on jo hinnoiteltu, joten huipputuottoisaa vuotta ei ole näköpiirissä, ja kurssien heiluntaan on hyvä varautua -kuten aina. 

Usein sanotaan, että piensijoittajat toimivat epäoptimaalisesti siten, että he ostavat kalliilla ja kurssien laskiessa panikoivat ja myyvät halvalla. Suomalaiset sijoittajat eivät ainakaan viime vuonna sortuneet tähän sijoittajan perisyntiin. Paniikkimyyntejä tehtiin vain vähän ja vuoden mittaan suomalaiset sijoittivat lisää osakemarkkinoille, niin suoraan kuin rahastojen kautta. Suomalaisten vaurastuminen jatkuu.

Koronan myötä asuntokauppa hyytyi huhti-toukokuussa. Tämän jälkeen kauppamäärät piristyivät jälleen ja asuntokauppa kävi vilkkaana koko loppuvuoden. Edes marras-joulukuu ei hyydyttänyt totuttuun tapaan asuntokauppaa.

Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat edelleen korkealla tasolla ja myös alkuvuosi on alkanut vilkkaana. Koronakriisin aikana pelättyä pudotusta asuntojen hinnoissa ei nähty. Päinvastoin, asuntojen hinnat ovat keskimäärin nousseet ja nousua nähtiin useammassa kaupungissa kuin mihin on viime vuosina totuttu.

Vuonna 2021 asuntokauppa jatkunee kohtuullisen virkeänä ja hintoihin odotetaan keskimäärin pientä nousua. Hintojen alueellinen eriytyminen jatkunee. Koronakriisin hellittäessä kuluttajien kiinnostus voi hetkellisesti jälleen kääntyä matkusteluun ja kodin ulkopuolella tapahtuviin aktiviteetteihin, jolloin asuntomarkkinoilla ei todennäköisesti nähdä samanlaista ripeää kasvua kuin esimerkiksi palvelusektorilla yleisemmin. 

Mielenkiintoista on seurata, vaikuttaako koronakriisi ihmisten asumismieltymyksiin pysyvämmin. Viime vuonna väljemmät asumismuodot kiinnostivat ihmisiä aiempaa enemmän ja esimerkiksi omakotitaloja myytiin selvästi edellisvuotta enemmän. Etätöiden lisääntynyt määrä on myös mahdollistanut monipaikkaisuuden. Aika vasta näyttää, jäävätkö nämä ilmiöt pysyvämmäksi.

Asunnot ovat kotitalouksien merkittävin varallisuuserä. Siksi asuntojen hintojen eriytymisellä on myös suuri vaikutus kotitalouksien varallisuuteen. Kotitalouksien kannattaakin hajauttaa varallisuuttaan asunnon lisäksi myös muihin kohteisiin. Tämä korostuu alueilla, joissa asuntojen hinnat laskevat. Säästöpankin Säästämisbarometrin mukaan todellisuus on kuitenkin päinvastoin: suurten kaupunkien asukkaat sijoittavat pienempien paikkakuntien asukkaita useammin myös muihin kohteisiin kuin omaan asuntoon ja tilille.