Koronavirus ja sen aiheuttama pandemia on iskenyt maailmantalouteen ja mullistanut elämäämme monella tapaa. Vuonna 2020 maailmantalous supistui yli 3 %, mikä on historiallisen paljon. Maailmantalouden elpyminen on nyt käynnissä ja talouskasvu on monissa maissa ripeää. Kokonaisuutena maailmantalouden odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 6 %.

Eri alueet ovat hieman eri vaiheessa elpymisen kaarta. Kiinassa koronakuoppa on jo kurottu umpeen ja talouskasvu on nyt hidastumassa. USA elää parhaillaan syklin huipulla ja jatkossa kasvu hieman hidastuu, mutta pysyy toki edelleen korkealla tasolla. Euroopassa elpyminen käynnistyi hieman myöhemmin ja seuraa siten myös elpymisessä muita alueita viiveellä.

Kansainvälisen talouden näkymät ovat siis parhaillaan varsin myönteiset ja nousukausi on käynnissä. Riskejäkin toki tähän myönteiseen näkymään liittyy. Merkittävin on edelleen itse virus. Deltavariantin myötä tartuntamäärät ovat kesän aikana kasvaneet, mutta onneksi rokotteiden myötä vakavat tautitapaukset eivät enää ole yhtä yleisiä. Rokotuskattavuuden edetessä tartuntojen ja talousvaikutusten yhteys vähenee. Mahdolliset uudet, rokotteelle immuunit variantit, voisivat muuttaa näkymää nopeastikin.

Suomen talous on pärjännyt koronakriisin aikana hyvin suhteessa muihin maihin ja myös selvästi paremmin kuin mitä koronakriisin alkuvaiheessa pelättiin. Suomen bruttokansantuote supistui 2,9 % viime vuonna ja oli siten yksi Euroopan parhaiten pärjänneistä maista. 

Kuluvana vuonna odotamme Suomen talouden kasvavan 3,3 %. Edelliseen kotitalouksien suhdannekatsaukseen verrattuna kasvuennustetta on nostettu ylöspäin, sillä elpyminen käynnistyi odotettua aiemmin. Myös ensi vuonna kasvu on totuttua ripeämpää, vaikka maltillistuukin 2,8 %:iin.

Käynnissä on nyt parin vuoden kasvuspurtti. Sen jälkeen talouskasvu todennäköisesti maltillistuu selvästi ja vanhat tutut haasteet nousevat jälleen pintaan. Näitä ovat mm. työikäisen väestön väheneminen ja pitkään vaisuna pysynyt tuottavuuskasvu. On toki myös mahdollista, joskin varsin epävarmaa, että koronakriisin laukaisemana tuottavuuskehitys ja siten talouden pidemmän aikavälin näkymät paranevat mm. digiloikan ja vihreän siirtymän myötä.

Koronakriisi on mullistanut kotitalouksien arkea monella tapaa, niin taloudellisessa mielessä kuin arjen rutiinien kannalta. Seuraavissa kappaleissa keskitytään erityisesti suomalaisten kotitalouksien suhdannenäkymiin.

Lähde: maailmantalous IMF (heinäkuu 2020), Suomi: Säästöpankki (elokuu 2021)

Koronakriisin iskiessä puolitoista vuotta sitten lomautettujen määrä nousi nopeasti ja myös työttömyys kääntyi nousuun. Tämän jälkeen lomautetuista valtaosa on palannut työelämään ja myös työttömyys on kääntynyt laskuun. Viime vuonna työttömyysasteen trendi oli korkeimmillaan 8,4 %, mutta on nyt laskenut alle 8 %:iin. Kuluvana vuonna odotamme työttömyysasteen olevan keskimäärin 7,7 % ja ensi vuonna työttömyys laskee lisää 7,4 %:iin.

Myös työllisten määrä on kasvanut nopeasti ja ylittänyt jo koronakriisiä edeltäneen tason. Työllisyyden nopea palautuminen onkin ollut yksi tämän vuoden iloisista yllätyksistä. Työllisten määrä on koronakriisin alkuun verrattuna (helmikuu 2020) noussut kaikilla toimialoilla paitsi matkailu- ja ravintola-alalla, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä taide, viihde- ja virkistystoimialoilla. Nämä ovat myös muilla mittareilla eniten koronakriisistä kärsineitä toimialoja.

Samaan aikaan kun työmarkkinoilta kuuluu hyviä uutisia, on siellä huolestuttaviakin piirteitä. Vaikka työttömyys on kääntynyt laskuun, pitkäaikaistyöttömien määrä on jatkanut lipumistaan ylöspäin. Tämä on ongelma yksilöille itselleen kuten myös kansantaloudelle. Historiassa on nähty, että mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa työmarkkinoille palaaminen on. Myös kansantalouden näkökulmasta on surullista, jos Suomessa on paljon työkykyisiä ihmisiä, joille ei löydy työpaikkaa. Prosentuaalisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut eniten nuorissa ikäryhmissä. Heidän työllistymismahdollisuuksien edistäminen olisi tärkeää, etteivät nämä nuoret syrjäydy työmarkkinoilta heti uran alkuvaiheessa. 

Talouden elpymisen myötä avoimien työpaikkojen määrä on kääntynyt kasvuun. Samaan aikaan yrityksistä on kantautunut viestiä rekrytointihaasteista ja osaavan työvoiman puute onkin nousemassa merkittävimmäksi kasvun esteeksi yritysten keskuudessa. TEM:n kyselyn kyselyn mukaan suurin syy yritysten rekrytointiongelmiin on henkilöstön osaaminen. Omasta osaamisesta kannattaa siis huolehtia!

Koronakriisi iski kotitalouksiin eri tavoin. Kriisin alkuvaiheessa moni kotitalous kohtasi lomautuksen tai työttömyyden, mutta monella oman talouden tilanne on koko kriisin ajan pysynyt hyvänä. Talouden elpyminen on tuonut jo helpotusta moneen perheeseen ja suotuisa kehitys jatkuu.

Kansantalouden palkkasumma on koko alkuvuoden ollut koronaa edeltänyttä vuoden 2019 tasoa korkeammalla. Palkkasummat ovat elpyneet kaikissa ikäryhmissä, myös nuorissa. Palkkasumma kuvaa yritysten maksamien bruttopalkkojen kokonaismäärää.

Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -kyselyn mukaan kotitaloudet kokevat oman rahatilanteensa paremmaksi kuin koskaan. Kukapa olisi uskonut, ainakaan kriisin alkuvaiheessa? Yllättävä tulos selittyy sillä, että valtaosalla kotitalouksia työpaikka on säilynyt ja samanaikaisesti säästöt ovat koronakriisin aikana lisääntyneet merkittävästi. 

Myös jatkossa on hyvät syyt olettaa, että kotitalouksien suotuisa tulokehitys jatkuu. Työllisyystilanne paranee ja ansiotasojen ennustetaan kasvavan noin 2,5 %.in vauhtia tänä ja ensi vuonna. Syksyn työmarkkinaneuvottelut ovat tosin vielä edessä, joten ensi vuoden palkankorotuksista ei vielä ole tietoa.

Koronakriisin myötä kulutuksemme koki nopean muutoksen. Viime vuonna yksityinen kulutus putosi 4,7 % - näin suurta pudotusta yksittäisenä vuotena ei nähty edes 90-luvun laman aikaan. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kulutus supistui edelleen hieman, mutta sen jälkeen julkaistut tilastot antavat viitteitä siitä, että kulutuksen elpyminen on ollut keväällä ja kesällä pirteää.

Delta-variantin leviäminen ja uudet rajoitustoimet hidastavat hieman kulutuksen elpymistä, mutta isossa kuvassa tartuntojen ja kulutuskäyttäytymisen yhteys on pienentymässä rokotekattavuuden parantuessa. Erityisesti palvelut elpyvät, kun sosiaalisten kontaktien rajoitteet ja tartuntapelot väistyvät.

Kulutuksen rakenteessa on myös tapahtunut merkittäviä muutoksia, sillä koronakriisi on siirtänyt kulutusta palveluista tavaroihin. Palvelualojen tuotanto on sittemmin elpynyt nopeasti, mutta taso on edelleen alle koronakriisiä edeltävän tason. Erityisesti kuljetus- ja varastointialalla sekä matkailussa ja ravintolatoiminnassa yritysten tuotantotasot ovat vielä selvästi koronakriisiä edeltävän tason alapuolella.

Myös ihmisten maksutavoissa on nähty muutoksia. Käteisen käyttö on vähentynyt ja mobiili/lähimaksamista suositaan. Verkko-ostaminen on lisääntynyt koronan myötä. Paytrailin kyselytutkimuksen mukaan vaatteet olivat suosituin verkosta ostettava tuote vuonna 2020. Seuraavaksi eniten suomalaiset ostivat verkkokaupoista noutoruokaa, kauneudenhoitotuotteita ja kodin elektroniikkaa. Oletettavaa on, että maksamisessa tapahtuneet muutokset jäävät pysyviksi.

Jo vuosia läntiset keskuspankit ovat painineet enemmänkin liian alhaisen kuin liian korkean inflaation kanssa. Koronakriisi tyrehdytti osaltaan hintojen nousua, kun esimerkiksi öljyn hinta laski voimakkaasti. Viime vuonna Suomen inflaatio painui lähelle nollaa 0,3 %.iin

Kuluvana vuonna hintojen nousu on kiihtynyt niin Suomessa kuin muuallakin. Erityisen nopeaa hintojen nousu on ollut USA:ssa, missä on nähty jopa 5 %:in ylittävää inflaatiota. Suomessakin inflaatio on hetkittäin noussut yli 2 %:iin. 

Hintojen nousua selittää pitkälti matalat vertailutasot vuoden takaa. Tuolloin öljyn hinta oli matalalla tasolla, joten nyt erityisesti liikenteen hintojen nousu vuoden takaa on merkittävää. Myös alkoholin ja tupakan hinnat ovat nousseet kuluvana vuonna vuodentakaiseen verrattuna veronkorotusten myötä. Asuntojen hintojen nousu on osaltaan kiihdyttänyt inflaatiota. 

Pidemmällä tähtäimellä isompi kysymys on se, kiihtyykö inflaatio pysyvämmin vai palataanko pian maltillisemmille tasoille. Mahdollisuudet inflaation pysyvämpään kiihtymiseen ovat toki olemassa, mutta näkemyksemme mukaan valtaosa hintojen noususta on ohimenevää. Uhka inflaation nopeasta kiihtymisestä ei näytä kovin todennäköiseltä etenkään euroalueella.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina. Velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on nyt lähes 135 prosenttia. Nopeinta velkaantumisen kasvu oli ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, tämän jälkeen kasvu on ollut hitaampaa. Hyvä on myös muistaa, että noin puolella kotitalouksista ei ole velkaa ollenkaan.

Koronakriisi aiheutti vilkasta liikehdintää asuntomarkkinoilla. Tämä on näkynyt perinteisten asuntolainojen ja taloyhtiölainojen kasvun piristymisenä. Kulutusluottoja sen sijaan on korona-aikana nostettu aiempaa selvästi vähemmän.

Velkaantuneiden kotitalouksien tilannetta helpottaa se, että korkotaso on ennätyksellisen matala. Vaikka velkaantuminen on kasvanut, maksavat kotitaloudet korkoja historiallisesti katsottuna vähän. Euribor-korot ovat miinuksella ja tämän odotetaan jatkuvan myös lähivuodet. Euroopan keskuspankki päivitti heinäkuussa strategiaansa ja uusi strategia vahvisti entisestään sitä näkemystä, että ohjauskorot tulevat pysymään matalalla vielä pitkään. Korkojen noususta siis tuskin tulee negatiivista yllätystä kotitalouksien rahatilanteeseen lähivuosina. 

Hyvässä taloudenpidossa kannattaa kuitenkin varautua myös siihen, että korot jonain päivänä nousevat ja toisaalta myös siihen, että omaan rahatilanteeseen toi tulla yllättäviä shokkeja – koronakriisi toimi ikävänä muistutuksena tästä osalle kotitalouksia. Omien velkojen osalta kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että velkaa on sopivasti suhteessa maksukykyyn ja toisaalta myös velan rakenteeseen. Varallisuutta kasvattavat velat ovat ”parempaa” velkaa kuin saman tien kulutukseen –tai pahimmillaan vanhojen velkojen maksuun– menevät velat. 

 

Kotitalouksien suurin varallisuuserä on asunnot. Tämä onkin luonnollista, koska jossain on asuttava ja Suomessa on pitkään suosittu omistusasumista. Viime vuosina myös sijoitusasuntojen määrä on kasvanut. Asuntojen hintojen kehitys vaikuttaa siten merkittävästi kotitalouksien varallisuuteen.

Tilastokeskuksen kesällä julkaiseman Varallisuustutkimuksen mukaan suomalaisten nettovarallisuus (reaali- ja rahoitusvarat vähennettynä veloilla) on laskenut vuodesta 2013 lähtien. Tilastot päättyvät vuoteen 2019, joten koronavuoden vaikutus ei vielä niissä näy. Voidaan siis sanoa, että suomalaiset ovat köyhtyneet. Tämä johtuu siitä, että asuntojen hinnat monella alueella ovat laskeneet. Hyvä vinkki erityisesti laskevien hintojen alueella onkin se, että varallisuutta kannattaa hajauttaa myös muihin kohteisiin.

Vuoden 2019 jälkeen tilanne on todennäköisesti hieman parantunut. Korona-aika on kiihdyttänyt asuntokauppaa ja aiempaa useammilla alueilla asuntojen hinnat ovat nousseet. 

Reaaliomaisuuden lisäksi kotitalouksilla on rahoitusvaroja ja kotitalouksien rahoitusvarallisuus on ollut tasaisessa kasvussa jo pidemmän aikaa. Koronakriisi kiihdytti tätä kehityskulkua. Kriisin aikana kotitalouksille niin Suomessa kuin muuallakin on jäänyt aiempaa enemmän rahaa säästöön. Näitä säästöjä on laitettu talletuksiin, asuntomarkkinoille ja erilaisiin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin ja osakkeisiin.

Kotitalouksien talletuskanta on noussut jo reilusti yli 100 miljardiin. Samaan aikaan kun inflaatio on kuluvana vuonna kiihtynyt, on talletusten reaalikorko (korko – inflaatio) painunut entistä enemmän miinukselle. Tämä tilanne jatkunee myös tulevaisuudessa. Pidempiaikaisille varoille onkin hyvä miettiä tuottavampia kohteita. Lyhytaikaiseen säästämiseen ja puskurivaroiksi talletukset ovat oivallinen kohde.

Koronakriisin syttyessä osakemarkkinoilla nähtiin rajua kurssilaskua. Tämän jälkeen suunta on ollut nousuvoittoinen ja globaalit osakkeet ovat jo noin parikymmentä prosenttia lähtötasojen yläpuolella. Kurssinousun on mahdollistanut keskuspankkien elvytys, mutta nyt myös talouden elpyessä yritysten tulokset ovat olleet erinomaisia. Myös jatkossa osakkeiden tuottonäkymät ovat kohtuullisen hyvät – etenkin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Talouden jatkaessa elpymistään myös yritykset voivat parantaa tuloksiaan. Toisaalta hermoiluakin voidaan nähdä esimerkiksi USA:n keskuspankin vähentäessä elvytystään ehkä jo tämän vuoden puolella. Heiluntaan on siis hyvä varautua – kuten aina.

Yksi koronakriisin yllätyksiä on ollut se, että alkushokin jälkeen se kuumensi asuntomarkkinat. Tämä on kansainvälinen ilmiö. Asuntokauppa on käynyt vilkkaana jo vuoden päivät ja asuntojen hinnat ovat nousseet totuttua nopeammin. Asuntojen hintojen eriytynyt kehitys on jatkunut, eli kasvukeskuksissa hintojen nousu on muuta maata nopeampaa. Koronakriisin aikana kuitenkin entistä useammassa kaupungissa asuntojen hinnat ovat nousseet. Myös omakotitalojen hinnat ovat nousseet ympäri Suomen, erityisen voimakkaasti pääkaupunkiseudulla.

Asuntomarkkinoiden vilkkaus selittyy kahdella tekijällä. Koronakriisi etätöineen nosti tilantarpeen ja luonnon läheisyyden uuteen arvoon ja moni siirtyi väljemmille seuduille. Poikkeuksellisesti esimerkiksi nettomuutto Helsingistä on ollut negatiivista. Toisaalta kotitalouksille kriisin aikana kertyneet säästöt mahdollistivat monille asumistoiveiden toteutuksen, mikä on osaltaan piristänyt asuntokauppaa.

Kuluvana vuonna asuntojen hinnat nousevat Suomessa arviomme mukaan 3,5 % - eli enemmän kuin pitkään aikaan. Ensi vuonna hintojen nousu maltillistunee ja myös asuntokauppa rauhoittuu.

Mielenkiintoista on seurata, vaikuttaako koronakriisi ihmisten asumismieltymyksiin pysyvämmin. Kaupungistuminen on ollut voimakas trendi jo pidemmän aikaa ja on vaikea uskoa, että se täysin kääntyisi. Toisaalta etätöiden lisääntyminen mahdollistaa uudenlaiset työn tekemisen muodot ja monipaikkaisuuden, jotka voivat olla pidempiaikaisia ilmiöitä.