Puukerrostalo on haluttu ja ekologinen asumismuoto
Kestävän kehityksen näkökulmasta puun käyttö on Kimmo Tiilikaisen mukaan kaikkein hyödyllisintä rakentamisessa, koska muiden rakentamisen materiaalien valmistus kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Suomalaiset haluavat puuta enemmän myös kerrostaloihin. Puukerrostalo hyvien julkisten liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä on kaupungistuvassa Suomessa ekologinen asumismuoto, joka vastaa ihmisten toiveisiin.
”Ilmaston suojelu on tärkein syy siihen, että ympäristöministeriössäkin on alettu puhua puurakentamisen ja puisten rakennusosien käytön lisäämisen puolesta. Puu on hiiltä varastoiva materiaali, kun taas muiden rakennusmateriaalien kuten teräksen, betonin ja sen valmistukseen käytettävän sementin valmistus tuottaa ilmakehään hiilidioksidia. Puu varastoi hiilidioksidia niin kauan kuin rakennus on pystyssä, parhaimmillaan satoja vuosia”, Kimmo Tiilikainen sanoo.
Kimmo Tiilikainen on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja.
Ympäristöministeriössä kehitetään rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjäljen laskentaa, jossa huomioidaan myös rakentamisen ja rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat päästöt. Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.
”Tähän saakka ilmastonmuutoksen hillinnässä on pääpaino ollut rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, mutta uudisrakennusten osalta ei ole enää kovin suuria mahdollisuuksia energiankulutuksen ja päästöjen merkittävään vähentämiseen. Seuraava suuri askel asumisen päästöjen vähentämiseksi on siirtyminen energiantuotannossa fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Jos asumisen hiilijalanjälkeä halutaan tästä edelleen pienentää, on laajennettava tarkastelua rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen päästöihin. Tällöin puu on ympäristön kannalta edullinen vaihtoehto muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna”, Kimmo Tiilikainen sanoo.
Ympäristöministeriö on pyrkinyt vuosille 2016-2021 ajoittuvalla Puurakentamisen ohjelmalla edistämään teollista puurakentamista, jonka Tiilikainen näkee avaimena puukerrostalorakentamisen lisäämiseen. Näin rakennusala pystyisi vastaamaan ihmisten asumistoiveisiin nykyistä paremmin myös kerrostalorakentamisessa, jossa puurakentamisen osuus on viime vuosien kasvusta huolimatta vielä pieni.
”Pientaloissahan puurunko on ylivoimaisesti yleisin vaihtoehto liki 90 prosentin osuudella, mutta kerrostaloissa puun osuus on tällä hetkellä vain noin kuusi prosenttia. Pientaloissa asukkaat päättävät itse, että he haluavat puutalon, mutta kerrostalojen rakennusmateriaaleista päättää joku muu heidän puolestaan. Uskon vahvasti siihen, että puun osuus rakentamisessa tulee kasvamaan myös kerrostaloissa. Rakennusalalle tulee koko ajan lisää kokemusta puukerrostalojen rakentamisesta”, Tiilikainen sanoo.
Alalle syntyy uusia yrityksiä ja osaamista
”Erilaiset kyselyt osoittavat, että ihmiset haluavat enemmän puuta myös kerrostalorakentamiseen ja näkyviin pintoihin. Ihmiset arvostavat puun lämmintä luonnonmateriaalin ulkonäköä ja sen luomaa ilmapiiriä ja ääniympäristöä. Avain puukerrostalorakentamisen lisäämiseen on teollisen esivalmistuksen kasvu, ja viime aikoina erilaisten puukerrostalo- ja tilaelementtien sekä rakennusjärjestelmien valmistajia on syntynytkin ilahduttavasti ympäri maata.”
Suomessa suomalaisesta puusta valmistettujen rakennuselementtien tuotanto ja puukerrostalojen rakentaminen työmaalla tuovat Suomeen paljon sekä kansantaloutemme että ympäristön kannalta arvokasta osaamista, työtä ja verotuloja samalla kun ne antavat ihmisille uusia mahdollisuuksia entistä luonnonmukaisempaan asumiseen myös kerrostaloissa.
”Mitä valmiimmaksi puuelementit voidaan tehdä teollisesti sisätiloissa, sen nopeampaa on rakentaminen työmaalla. Teollinen esivalmistus säästää aikaa ja minimoi rakennusaikaiset riskit. Katkeamaton kuivaketju on tärkeä osa rakentamisen laadunvarmistusta”, Tiilikainen sanoo.
Rakentaminen on ala, jossa käytetään eniten materiaaleja. Asuntorakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on hyvin merkittävä, ja siksi puun käytön lisääminen kerrostalorakentamisessa on kaikkein tehokkain keino rakentamisessa käytettävien materiaalien ympäristövaikutusten pienentämiseen.
”Meillä on ollut jo pidempään Suomessa perinteenä rakentaa näyttäviä julkisia rakennuksia puusta. Lahden Sibeliustalo on hyvä esimerkki tällaisesta monumentaalisesta puurakennuksesta. Myös Helsingin uudessa keskustakirjastossa Oodissa, joka on herättänyt kansainvälisestikin laajaa kiinnostusta, puulla on tärkeä rooli näkyvissä pinnoissa. Yhtä lailla aivan tavallisessa arkisessa rakentamisessa puulla on paljon hyödyntämättömiä käyttömahdollisuuksia – etenkin siinä, mistä meidän kotimme on tehty”, Tiilikainen sanoo.
Arkkitehtonisesti näyttävässä Sibeliustalossa puuta käytetään paljon sekä kantavissa rakenteissa että näkyvissä pinnoissa. Rakennus on voittanut lukuisia palkintoja, mutta Kimmo Tiilikaisen mielestä rakennusten hiilijalanjälki voisi olla nyt erityisen ajankohtainen ja tärkeä kilpailun aihe.
”Olen heittänyt joillekin kaupungeille ehdotuksen, että kilpailkaa siitä, kenen rakennuskannassa on eniten hiiltä varastoituna”, Tiilikainen kertoo.
Puukerrostaloista on tulossa osa rakentamisen valtavirtaa
”Puurakenteiset kerrostalot ovat nyt samanlaisessa tilanteessa kuin uusiutuva energia oli 15 vuotta sitten, jolloin esimerkiksi bioenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttö oli vielä melko vähäistä. Esimerkiksi kun uuden ydinvoimalan periaatepäätös tehtiin vuonna 2002, sen yhteyteen leivottiin risupaketti, jotta bioenergian käyttöäkin voitaisiin vähän lisätä ydinvoiman rinnalla. Sen jälkeen metsähakkeen käyttö on kymmenkertaistunut, ja tänä päivänä uusiutuva energia on itsestään selvyys. Toivon, että puurakentamisesta tulee samalla tavalla itsestään selvä osa rakentamista ja sen valtavirtaa.”
Suomessa asuntorakentamisen painopiste on pääkaupunkiseudulla ja alueellisissa kasvukeskuksissa. Kaupungistuminen johtaa osaltaan siihen, että kerrostalorakentamisen osuus asuntorakentamisesta kasvaa.
Kimmo Tiilikainen korostaa, että puukerrostalo hyvien julkisten liikenneyhteyksien ja palveluiden lähellä on kaupungistuvassa Suomessa ekologinen asumismuoto. Tällöin sekä asumisen että liikenteen hiilijalanjälki on hyvin pieni.
”Jos ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmasta nostaa oikein ihannetapauksen, se on juuri tällainen viihtyisä puukerrostalo hyvien raideliikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä, unohtamatta riittäviä virkistysmahdollisuuksia lähiympäristössä”, Tiilikainen sanoo.
”Ilmastonmuutoksen hillitseminen on vahva ajuri puukerrostalorakentamisen lisäämiseen, mutta ennen kaikkea rakennusalan ja meidän viranomaisten täytyy kuunnella kuluttajia. Jos ihmiset haluavat enemmän puurakenteisia taloja ja asuntoja pientalojen lisäksi myös kerrostaloihin, niin eikö asiakas ole aina oikeassa? Puukerrostaloja on vielä tarjolla melko vähän, ja ne tuppaavat menemään hyvin kaupaksi.”
Puukerrostalojen paloturvallisuus edustaa Tiilikaisen mukaan asuntorakentamisen kärkeä.
”Koska puukerrostalot on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla, huoneisto puukerrostalossa on turvallisempi kuin muut asunnot. Yleensä huoneistopaloissa palavat kalusteet sekä huoneistoissa olevat tavarat ja sisustusmateriaalit, jolloin jokaisessa huoneessa oleva sprinkleri parantaa kaikkein tehokkaimmin asukkaiden turvallisuutta. Siksi myös palomääräyksiä on uudistettu niin, että puukerrostaloissa voidaan jättää puupintoja näkyviin, eikä joka paikkaa tarvitse verhota kipsilevyillä.”
Metsät kasvavat enemmän kuin niitä kaadetaan
Yhdeksän kymmenestä pientalosta rakennetaan Suomessa puusta ja rakentamisessa käytetään entistä enemmän yhä pidemmälle esivalmistettuja rakennus- ja tilaelementtejä. Kimmo Tiilikainen uskoo, että tämä pientaloteollisuuden esimerkki ja puutalokodin mahdollisimman helposti avaimet käteen -toimituksena haluavien asiakkaiden kasvava määrä luovat Suomeen vankan perustan laajentaa puun käyttöä huomattavasti myös kerrostalojen rakennusmateriaalina.
”Puurakentaminen kiinnostaa ilmastoystävällisenä ratkaisuna ympäri maailmaa, ja kysynnän kasvu avaa suomalaiselle teollisuudelle myös vientinäkymiä entistä pidemmälle jalostettujen puutuotteiden ja rakennusjärjestelmien vientiin sahatavaran ja sellun rinnalla. Tällä hetkellä Suomi ei ole vielä mitalisijoilla puukerrostalojen rakentamisessa, vaan esimerkiksi Ruotsi, Norja, Itävalta ja Kanada ovat meitä edellä. Tavoite kuitenkin on, että voimme ihmisten asumistoiveiden ja puurakentamisen kehitysohjelmien vauhdittamana nousta aivan mitalisijoille ja olla samalla hillitsemässä entistä voimakkaammin ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia.”
Kimmo Tiilikainen painottaa, että puu ei Suomen metsistä rakentamalla lopu. Suomen ja Euroopan metsät kasvavat huomattavasti enemmän kuin niitä kaadetaan. Suomen metsät kasvavat kymmenessä tunnissa yhtä paljon puuta, kuin koko vuotuisen asuntotuotantomme rakentamiseen kokonaan puusta tarvittaisiin.
”Puurakentaminen on kestävää rakentamista, jolla on pieni hiilijalanjälki. Puurakennuksessa hiili sitoutuu todella pitkäksi aikaa pääsemättä ilmakehään. Suomalainen puu on aidosti uusiutuva luonnonmateriaali, sillä meillä metsiä hoidetaan ja uudistetaan kestävällä tavalla. Metsämme kasvavat yhden kauniin kesäpäivän aikana enemmän kuin asuntorakentamiseen tarvitaan, vaikka kaikki asuinrakennukset tehtäisiin puusta.”
Varainsiirtoveron muutos ei ole vauhdittanut asuntokauppaa Suomessa
Sp-Koti päivitti asuntokauppaennustetta vuodelle 2024 odotettua selvästi heikommasta alkuvuodesta johtuen. Asuntojen kauppamäärien ja hintojen lasku on jatkunut vuoden ensimmäisellä kvartaalilla, eikä vuoden alusta 25 prosentilla laskenut varainsiirtovero ole vauhdittanut asuntokauppaa.
Uudisasuntokauppa kasvoi maaliskuussa Espoossa lähes 50 prosenttia viime vuodesta
Uudiskohteiden kysyntä ja kauppamäärät ovat kasvussa pk-seudulla. Uusia asuntoja myytiin Espoossa maaliskuussa 46,7 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.
Arvoalueiden isot perheasunnot ja uudet asunnot ovat alkaneet jälleen kiinnostaa Espoossa
Isojen perheasuntojen kysyntä ja kauppamäärät ovat lähteneet nousuun Espoossa ja valmiiden uudisasuntojen kiinnostus on myös kasvanut alueella.