Kassapojasta myyntitykiksi merille ja takaisin säästöpankkiiriksi

Muistan edelleen sen loppusyksyn päivän vuonna 1998, kun matkustin Lammille haastattelemaan osana opintojani Lammin Säästöpankin silloista toimitusjohtajaa. Haastattelun jälkeen rupattelimme vielä tovin, ja lopuksi haastateltavani totesi, että jos pankkiala kiinnostaa, kannattaa kysäistä kesätöitä. Tämän vinkin painoin mieleeni, ja kesän 1999 kynnyksellä huomasin jännittyneenä astuvani Lammin Säästöpankin Lammin konttoriin uutena kesätyöntekijänä.

Tämä kesätyö poiki toisen, kolmannen ja neljännenkin kesän Lammin Säästöpankissa; pääsin kaupunkikonttoriin Hämeenlinnaan kesäpojaksi. Kesätyö kaikkina näinä kesinä oli pitkälti kassatyötä ja siihen liittyvää asiakaspalvelua, mutta samalla myös uuden oppimista päivittäisasioinnin ja säästämisen maailmasta, sainpa myös jonkin verran kurkistaa lainaamisenkin asioihin ja olla mukana pankin tapahtumissa Rolle-peikkona ja ihan oma itsenänikin. Näinä kesinä luotiin se osaamisen perusta, jonka yhä tänäkin päivänä huomaan päivittäin hyödyttävän asiassa kuin asiassa. Noina vuosina otimme pankissa isoja askeleita kohti automaatiota – asiakaita opetettiin käyttämään verkkopankkia ja laskunmaksuautomaattia, ja maksupalveluun tallennettavia laskuja muutettiin suoraveloituksiksi. Tätä kaikkea tein innolla osana päivittäistä työtäni, ja myös koin sen merkityksellisyyden osana koko pankin askeleita kohti yhä suurempaa automaatioastetta.

Hyppäys merille

Suuri haaveeni pankkityön ohella oli kokea myös laivatyö. Tähän koitti tilaisuus 2001, kun matkustin kohti Ahvenanmaata tarkoituksena tuurata tax freessä kaksi työjaksoa ruotsinkielisellä Tukholma-Maarianhamina –linjalla. Laivan purseri vielä vitsaili työsopimusta tehdessämme, että toivottavasti sukunimeni ei ole enne… Kuinkas kävikään, toiselle työviikolle matkatessani matkanteko tyssäsi karille ajoon, ja työviikon suunnitelmatkin menivät täysin uusiksi – työlaivani siirtyi karille ajaneen laivan sijaan Turku-Tukholma –linjalle. Varustamo ei onneksi muistanut sukunimeäni pahalla, ja huomasin pian, että minulla oli aina kuukausi, ja useampi kuukausi sovittuja töitä eteenpäin. Työpaikkanikin vaihtui melko pian täysin Turku-Tukholma –linjalle. Kaikkineen työ tax freessä oli ikimuistoista, ja ennen kaikkea hyvä työporukka ja asiakkaat tekivät kokemuksesta hienon. Alkuviikon eläkeläislähtöjen vanhat rouvat tiesivät, kenen kassalla palvelua saa pilkettä silmäkulmassa, ja kas kummaa, työkaverit ristivätkin minut myyntitykiksi. Laivalla vietettyjen reilun parin vuoden aikana myös graduun liittyvät solmut aukenivat – työviikon aikana ajatukset lepäsivät, ja vapaaviikon aikana keskityin täysin graduni kirjoittamiseen.

Aikansa kuitenkin kutakin, ja 2004 palasin jälleen kasvattajapankkiini Lammin Säästöpankkiin, tällä kertaa market-konttoriin itsenäistä työtä tekeväksi palvelumyyjäksi. Saman vuoden lopulla siirryin nykyisen työnantajani palvelukseen Aito Säästöpankkiin palveluneuvojaksi, kun pankki avasi Pirkkalaan täysin uuden konttorin. Tässä vaiheessa työni alkoi keskittyä yhä enemmän lainaamisen asioihin.

Tilaa kasvaa

Aito Säästöpankki on hienosti mahdollistanut kasvamiseni niin osaamisen kuin haasteidenkin osalta – olen saanut kouluttautua niin pankin määräämissä koulutuksissa kuin omaehtoisesti itsenäisesti, tästä viimeisimpänä esimerkkinä LKV-tutkinto. Toisaalta työtehtäväni ovat osaamisen ja työssä annettujen näyttöjen myötä muuttuneet aina muutaman vuoden välein. 2007 siirryin rahoituspäällikkönä Tampereelle avaamaan Rautatienkadulle upouutta konttoria. Pienen tiimimme kanssa teimme monipuolisesti kaikki rahoituksen ja säästämisen kauppaa. Konttorin kasvun myötä työnimikkeeni muuttui pankinjohtajaksi ja 2012 muutimme konttorin Tampereen keskustasta Länsi-Tampereelle Lielahteen. 2014 otin jälleen uuden haasteen vastaan ja siirryin Nokian konttorin pankinjohtajaksi. Isossa konttorissa oma työni suuntautui yhä enemmän valmentavan johtamisen ja myynnin johtamisen puolelle, ja suoran asiakastyön määrä väheni selvästi. Roolini oli enemmänkin olla pankin kasvot paikkakunnalla ja mukana erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa Säästöpankin ilosanomaa kuulijoille. 2017 oli jälleen aika uudistua, kun Nokian konttorin ohella vastasin myös Lielahden konttorin toiminnasta.

Viimeisin muutos omalla urapolullani tapahtui vuoden 2018 ja 2019 vaihteessa siirtyessäni Aito Säästöpankissa aivan uuteen toimeen pankin luottopäälliköksi. Tässä roolissa vastaan pankin luottoprosessien kehittämisestä, henkilöasiakkaiden luottopäätöksistä sekä koko pankin perinnästä. Tärkeä osa työtäni on auttaa eri konttoreissa olevia Säästöpankiireitamme löytämään asiakkaillemme paras kokonaisratkaisu, kun asiakas miettii erilaisten haaveiden ja unelmiensa toteuttamista pankkilainan avulla. Osana työtäni osallistun aktiivisesti myös esimerkiksi twitterissa erilaisiin keskusteluihin vaikkapa asuntolainoihin ja ylivelkaantumiseen liittyvissä asioissa.

Sieniä ja sählyä

Elämä ei onneksi ole pelkkää työelämää. Vaikka työni Aito Säästöpankissa on kiinnostavaa ja palkitsevaa, muistan myös töiden ohella tehdä muutakin. Aito Säästöpankin henkilökunnalle tarjoamilla liikuntaseteleillä käyn säännöllisesti uimassa, kesäisin aikaa kuluu metsäpalstallani Hämeessä taimikoita hoitaessa, ja syksyn tulleen suuntaan pankin henkilökunnan käytössä olevalle mökille sienimetsään – viime syksynäkin saaliina tuolta oli yli 50 litraa sieniä.

Niin ja ne sählyt. Vuosittain olemme pankin tukemana osallistuneet suurella joukolla Säästöpankkilaisten sählyturnaukseen. Pelillisesti emme ole mitaleille vielä päässeet, mutta parhaan joukkuehengen ja kannustusjoukon palkinnon olemme tuoneet kotiin Aito Säästöpankkiin lukuisia kertoja.

Mikko Haverinen

Kirjoittaja työskentelee Aito Säästöpankissa luottopäällikkönä ja viihtyy vapaa-ajallaan luonnossa muun muassa sienestäen. Twitter: @HaveMik

...