Sp-Kiinnitysluottopankin toimintakertomus ja IFRS-tilinpäätös 31.12.2021
 
  Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.–31.12.2021
  Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä
  Toimintaympäristön kuvaus
  Sp-Kiinnitysluottopankin tulos ja tase
  Vakavaraisuus ja riskiasema
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus ja tilintarkastajat
  Henkilöstö
  Omistajat
  Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot
  Yhteiskuntavastuu
  Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
  Vuoden 2022 näkymät
  Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä
  Sp-Kiinnitysluottopankin IFRS-tilinpäätös
  Sp-Kiinnitysluottopankin tuloslaskelma
  Sp-Kiinnitysluottopankin laaja tuloslaskelma
  Sp-Kiinnitysluottopankin tase
  Sp-Kiinnitysluottopankin rahavirtalaskelma
  Sp-Kiinnitysluottopankin oman pääoman muutoslaskelma
  Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
  1 Tietoja raportoivasta yhtiöstä ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä ja Säästöpankkien yhteenliittymästä
  2 Laatimisperiaatteet
  3 Merkittävimmät johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät
  Riskien- ja vakavaraisuudenhallinnan periaatteet
  4 Riskienhallinnan liitetiedot
  5 Vakavaraisuuden hallinta
  Tilikauden tulos
  6 Korkokate
  7 Palkkiotuotot ja -kulut, netto
  8 Kaupankäynnin nettotuotot
  9 Rahoitusinstrumenttien tuloserät
  10 Henkilöstökulut
  11 Liiketoiminnan muut kulut
  12 Poistot aineettomista hyödykkeistä
  13 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista
  14 Tuloverot
  Varat
  15 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 
  16 Lainat ja saamiset 
  17 Johdannaiset ja suojauslaskenta
  18 Aineettomat hyödykkeet
  19 Muut varat
  Velat ja oma pääoma
  20 Velat luottolaitoksille
  21 Liikkeeseenlasketut velkakirjat
  22 Muut velat
  23 Oma pääoma
  Muut liitetiedot
  24 Vakuudet
  25 Taseen ulkopuoliset sitoumukset
  26 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettoutus
  27 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti
  28 Lähipiiritiedot
  29 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
  Vakavaraisuustiedot
  30 Pilari III -liitetiedot

 

 

  SP-KIINNITYSLUOTTOPANKKI OYJ:N TOIMINTAKERTOMUS JA IFRS-TILINPÄÄTÖS 31.12.2021
  .
  Hallituksen toimintakertomus
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n (jäljempänä Sp-Kiinnitysluottopankki) tavoitteena on vahvistaa Säästöpankkiryhmän toimintaedellytyksiä kilpailukykyisen varainhankinnan kautta ja edistää omalla toiminnallaan Säästöpankkiryhmän strategian toteutumista. Sp-Kiinnitysluottopankki vastaa Säästöpankkiryhmän kiinteistöluottovakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja joukkolainoja.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole itsenäistä asiakasliiketoimintaa ja palveluverkostoa, vaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit välittävät ja myyvät asuntoluottoja Sp-Kiinnitysluottopankille. Säästöpankit myös hoitavat asiakassuhteet paikallisesti.
 
  Tilikaudella Sp-Kiinnitysluottopankin toiminta eteni suunnitellusti ja luottokanta oli vuoden lopussa 2 247 miljoonaa euroa. Edellisvuonna alkaneella koronapandemialla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia Sp-Kiinnitysluottopankin tuloksen muodostumiseen
 
  Tilikauden aikana toteutettiin suunnattu osakeanti omistajapankeille, joka oli suuruudeltaan yhteensä 7 miljoonaa euroa. 
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki laski syyskuussa lainaohjelmansa alla 500 miljoonan euron katetun joukkolainan. S&P Global Ratings myönsi katetulle joukkolainalle luottoluokituksen AAA. Vuonna 2016 liikkeeseen laskettu katettu joukkolaina erääntyi maksusuunnitelman mukaisesti tilikauden marraskuussa.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin liikevoitto tilikaudella oli 2,0 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma 2 375 miljoonaa euroa. 
 
  Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankkiryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen.
 
  Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä.
 
  Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 17 Säästöpankkia, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset, Säästöpankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy.
 
  Liedon Säästöpankin ja Mietoisten Säästöpankin hallintoelimet ovat hyväksyneet liiketoiminnan luovutussuunnitelman mukaisen liiketoimintakaupan, jossa Liedon Säästöpankki ostaa Mietoisten Säästöpankin pankkiliiketoiminnan. Liiketoimintakauppa pyritään saattamaan loppuun alkuvuoden 2022 aikana.
 
  Eurajoen Säästöpankki on eronnut Säästöpankkiliitto osk:n jäsenyydestä ja Säästöpankkien yhteenliittymästä 1.12.2021 alkaen. Samassa yhteydessä Eurajoen Säästöpankki on luovuttanut koko liiketoimintansa Oma Säästöpankki Oyj:lle, luovutuksen täytäntöönpanopäivä oli 1.12.2021. Fuusion seurauksena Säästöpankkien Yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien määrä väheni 18 pankista 17 pankkiin.
 
  Säästöpankkiryhmä käynnisti vuonna 2019 peruspankkijärjestelmän uudistamisen. Peruspankkijärjestelmä pohjautuu Temenos-teknologiaan ja sen toimittaa Oy Samlink Ab. Kyndryl ilmoitti 18.11.2021 ostavansa Oy Samlink Ab:n koko osakekannan Cognizantilta. Kyndryl on 4.11.2021 toimintansa aloittanut itsenäinen yhtiö, johon on eriytetty IBM:n maailmanlaajuinen infrapalvelu. Samlinkin yrityskaupan toteutuessa Säästöpankkiryhmä on sopinut Cognizantin kanssa irtautumisesta peruspankkijärjestelmän uudistamiseen liittyvästä sopimuksesta. Kyndrylin ja Cognizantin yrityskauppa vaatii vielä viranomaishyväksynnän. Sopimuksesta irtautumisella ei ole vaikutusta Sp Kiinnitysluottopankin taloudelliseen asemaan.
 
  Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma.
 
  Toimintaympäristön kuvaus 
 
  Globaali taloustilanne
 
  Vuoteen 2021 siirryttiin orastavan optimistisissa taloustunnelmissa. Pandemia oli jyllännyt maailmalla jo yli yhdeksän kuukautta, mutta siihen oli kehitetty rokote, joka loi uskoa siihen, että pandemiasta päästään hiljalleen eroon. Vuonna 2021 maailmantalous elpyikin ripeästi. Kokonaisuutena esim. OECD ennustaa maailmantalouden kasvaneen 5,6 % vuonna 2021, mikä on nopein tahti vuosikymmeniin. 
 
  Kiinassa elpyminen käynnistyi ensimmäisenä ja pandemiaa edeltävä BKT:n taso saavutettiin jo vuonna 2020. USA:ssa elpyminen käynnistyi Eurooppaa ripeämmin nopeammin käynnistyneen rokottamisen myötä ja BKT:n lähtötaso saavutettiin vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Euroalueen odotetaan saavuttaneen pandemiaa edeltäneen lähtötason vuoden 2021 lopulla.
 
  Globaalisti talouden elpyminen oli erittäin nopeaa kevään ja kesän aikana. Syksyä kohti elpymisen nopein vaihe alkoi jäädä jo taakse, mutta taloudellinen aktiviteetti oli edelleen ripeää. Vuoden aikana nähtiin useampiakin koronaviruksen uusia tartunta-aaltoja, mutta merkittävää on, että niiden taloudelliset vaikutukset jäivät koko ajan pienemmiksi ja pienemmiksi. Viruksen kanssa on opittu elämään paremmin ja lisäksi vuoden mittaan noussut rokotuskattavuus vähensi tartuntatapausten ja vakavien tautitapausten yhteyttä.
 
  Nopean elpymisen seurauksena taloudessa nähtiin erilaisia kapasiteettirajoitteita. Kysynnän voimakkaan kasvun myötä yritykset eivät ole pystyneet toimittamaan tuotteita entiseen tapaan, vaan monissa tuotteissa toimitusajat ovat venyneet. Lisäksi raaka-aineiden saatavuudessa on ollut haasteita ja logistiikkaketjuissa koronan aiheuttamia häiriöitä.
 
  Näiden tekijöiden ja energian hinnan nousun myötä inflaatio kiihtyi vuonna 2021 nopeasti ja tasoille, joita ei olla nähty pitkiin aikoihin. USA:ssa inflaatio nousi jo lähes 7 %:iin. Euroalueella inflaatiopaineet ovat olleet maltillisempia, mutta täälläkin inflaatio on kiihtynyt lähes 5 %:iin – siis selvästi keskuspankin tavoitetasoa korkeammalle. Alkuun inflaation odotettiin olevan tilapäistä, mutta nyt vaikuttaa siltä, että hintojen nousu on vähän pidempikestoinen ilmiö.
 
  Vielä alkuvuonna elänyt toivo siitä, että rokotuskattavuuden noustessa pandemia kuihtuisi, on osoittautunut vääräksi. Vaikka rokotteet suojaavat hyvin vakavilta tautitapauksilta, nähtiin loppuvuonna tartunnoissa jälleen uusi aalto ja eri maiden sairaanhoidon kapasiteetit olivat kovilla. Tämän myötä jouduttiin jälleen ottamaan käyttöön uusia rajoitustoimia. Nämä rajoitustoimet iskevät erityisesti niille palvelusektorin aloille, jotka ovat kärsineet jo aiemminkin koronakriisin aikana eniten (esim. matkailu, tapahtumat, ravintolat). Rajoitustoimien kokonaistaloudellinen vaikutus jäänee kuitenkin varsin rajalliseksi.
 
  Loppuvuonna epävarmuus lisääntyi vielä lisää, kun taudista ilmeni uusi nopeasti leviävä omikronvariantti. Sen vakavuus on vielä epävarmaa, mutta ensitiedot viittaavat siihen, että tämä uusi variantti leviää helposti, mutta aiheuttaa vakavia tautitapauksia esimerkiksi deltavarianttia vähemmän. Kokonaiskuormitus sairaanhoidolle on vielä epäselvää.
 
  Korkoympäristö
 
  Euroalueen lyhyet korot ovat pysyneet lähes muuttumattomina tilikauden ajan. Pitkien eurokorkojen vuoden alusta käynnistynyt nousu pysähtyi kesän ajaksi mutta jatkui edelleen toisella vuosipuoliskolla tasoittuen hieman vuoden lopulla. Koska euribor-korot ovat hallitseva korkosidonnaisuuden muoto antolainauksessa on näiden korkojen matala taso muodostanut haasteen pankkitoiminnan korkokatteelle katsauskauden aikana.
 
  Euroopan Keskuspankin TLTRO-ohjelman runsas hyväksikäyttö on vähentänyt pankkien velkaemittointia tukkumarkkinoilla ja täten tukkurahoituksen kustannukset ovat pysyneet luottomarginaalien osalta matalina koko katsauskauden ajan.
 
  Sijoitusmarkkinat
 
  Sijoitusmarkkinat kehittyivät suotuisasti vuoden aikana ja epävarmuustekijöiden kasvamisesta huolimatta. Pandemiatilanne, kiihtyvät inflaatio ja odotukset keskuspankkien rahapolitiikan muutoksista olivat keskeisiä teemoja sijoitusmarkkinoilla vuonna 2021. Osakekurssien positiivinen kehitys jatkui Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kehittyvillä markkinoilla osakekurssien kehitys oli maltillisempaa ja sijoittajien riskiottohalukkuutta heikensi erityisesti Kiinan kiinteistömarkkinoihin liittyvät huolet. Yrityslainojen riskimarginaalit pysyivät Euroopassa vakaina vuoden aikana, mikä osaltaan tuki yrityslainojen tuottoja. Valtionlainojen tuottoja heikensi pitkien korkojen nousu ja odotukset inflaation kiihtymisestä.
 
  Suomen taloustilanne
 
  Globaalin talouden tapaan, myös Suomen talous elpyi ripeästi vuonna 2021. Säästöpankkiryhmän ennusteen mukaan Suomen talous kasvoi 3,5 %, eli selvästi totuttua ripeämpää tahtia. Toki nopean kasvun selittää koronakriisistä toipuminen. Suomen talous on kokonaisuutena pärjännyt koronakriisin aikana hyvin; vuonna 2020 pudotus oli monia muita maita pienempi ja myös palautuminen on ollut kohtuullisen nopeaa. Suomen BKT:n kriisiä edeltänyt taso saavutettiin jo vuoden 2021 toisella neljänneksellä.
 
  Talouden elpyminen on ollut laaja-alaista. Myös eniten iskuja ottanut palvelusektori on kokonaisuutena elpynyt varsin hyvin. Joskin yksittäisten alatoimialojen (esim. taiteet, viihde ja virkistys) tuotanto on edelleen selvästi kriisiä edeltäneen tason alapuolella. Teollisuus on toipunut ripeästi ja rakentaminen on ollut koronakriisin aikana ripeää.
 
  Kotitaloudet ovat kokonaisuutena selvinneet koronakriisistä kohtuullisen hyvin. Vuonna 2021 työmarkkinoiden toipuminen on ollut odotuksia nopeampaa. Työllisyysaste on noussut jopa koronakriisiä edeltäneen tason yläpuolelle, ja työttömyysastekin on painunut jo lähes koronakriisiä edeltävälle tasolle. Työmarkkinoilta kantautuukin viestejä työvoimapulasta ja avoimia työpaikkoja on paljon.
 
  Koronakriisin aikana kotitalouksien säästämisaste on noussut ja kotitalouksille on jäänyt paljon rahaa säästöön. Vaikka yksityinen kulutus on palautunut, ei mitään suuria ”kulutusjuhlia” olla nähty. Osa kotitalouksista ehkä jättääkin nämä koronakriisin aikana kertyneet varat säästöön, kuten talletuksiin, rahastoihin ja osakemarkkinoille. Myös asuntomarkkinoille on ohjautunut kotitalouksien varoja ja asuntolainakanta on kasvanut koronakriisin aikana. Kuluttajien luottamuskyselyn mukaan kotitalouksien kokema oma rahatilanne on parantunut koronakriisin aikana.
 
  Asuntomarkkinat Suomessa
 
  Asuntomarkkinoiden vahva kehitys on jatkunut tänä vuonna, vaikka loppuvuodesta on ollut havaittavissa, että kovin huuma on jo takanapäin. Kiteytettynä vuodesta 2021 voisi mainita, että asuntojen hinnat ovat nousseet tänä vuonna aiempaa laaja-alaisemmin ympäri Suomea, isojen asuntojen mm. omakotitalojen kysyntä on ollut vilkasta, kun taas vuokra-asuntojen kysyntä on ollut vaisua varsinkin pääkaupunkiseudulla. Edelleen aktiivisuutta asuntomarkkinoilla on ylläpitänyt lisääntyneen etätyön tuoma lisätilantarve ja halu parantaa asumistasoa, lisääntyneet säästöt ja alhainen korkotaso. Asuntokauppoja olisi varmasti tehty vielä enemmänkin, mutta moni asiakas on halunnut löytää ensiksi uuden asunnon ennen nykyisen asunnon myynnin käynnistämistä. Tämä on padonnut tarjontaa. Jo vuoden 2020 syksyllä tarjonta laski merkittävästi, mutta esim. vuoden 2021 marraskuussa oli Etuovi-portaalissa kohdetarjontaa yli 11 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. 
 
  Ajanjaksolla tammi-marraskuu 2021 vanhojen asuntojen kauppamäärä kasvoi 15 % viime vuodesta ja viiden vuoden muutos on ollut 18,8 % (lähde: Kiinteistönvälitysalan keskusliiton Hintaseurantapalvelu, eli HSP). Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärä ko. ajanjaksolla kasvoi 24 %, rivitalojen 12,7 % ja omakotitalojen 12,5 %. Myydyissä vanhoissa asunnoissa kauppamäärät ovat kasvaneet muualla Suomessa (16,4 %) enemmän kuin suurissa kaupungeissa (13,4 %). Myös jokaisessa maakunnassa kasvu on ollut merkittävää viime vuoteen verrattuna. Maakunnista voimakkain kasvu on ollut Kanta-Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla sekä Kymenlaaksossa.
 
  Kysynnän ylittäessä monin paikoin tarjonnan, on hintataso vahvistunut selkeästi. Vuonna 2021 PK-seudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitys oli 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sama vertailu osoittaa isoissa kaupungeissa (ei PK-seutu) 4,5 %, Turussa 8,5 %, Tampereella 6,3 % sekä Oulussa 1 %. Myös paikkakuntien sisällä hintojen kehityksessä on suurta hajontaa.
 
  Rakennusteollisuus RT ry:n viimeisimmän lokakuun suhdannekatsauksen mukaan asuntotuotanto nousi vuonna 2020 vastoin odotuksia 40 500 asuntoon, kun asuntokauppa kävi loppuvuodesta poikkeuksellisen vilkkaasti. Uudisasuntokauppa jatkui vilkkaana myös vuonna 2021 ja arvio vuoden asuntotuotannosta on 44 000 asuntoa. Vuoden 2022 aloitusten määrän ennakoidaan laskevan 40 000 asuntoon. HSP:n mukaan vuoden 2021 aikana kiinteistönvälittäjien uudistaloasuntojen kauppamäärä on lisääntynyt 18 % edellisen vuoteen verrattuna. Valtaosa rakentamisesta on keskittynyt suuriin kaupunkeihin. 
 
  Vapaa-ajanasuntokauppa on käynyt vilkkaasti viimeiset kaksi vuotta. Kauppamäärä oli vuonna 2020 noin 3 % suurempi kuin vuonna 2021, mutta vastaavasti vuonna 2021 kauppasummien kokonaisarvo kasvoi noin 6 %. Viiden vuoden kauppamäärän kasvu on ollut yhteensä 32 %. Kauppaa on tehty edullisista kuivan maan mummon mökeistä kalliisiin laskettelukeskusten huviloihin. Kauppamäärää on hillinnyt vähäinen tarjonta, mikä on vaikuttanut myös hintoihin nostavasti. Aiempi oletus trendistä, että nuoremmat sukupolvet eivät haluaisi enää ostaa vapaa-ajanasuntoja on osoittautunut vääräksi.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin tulos ja tase 
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n tunnusluvut
  (1 000 euroa)
  1.1.-31.12.2021 1.1.-31.12.2020 1.1.-31.12.2019
  Liikevaihto 30 364 30 275 25 162
 
  Korkokate 24 981 21 854 19 216
 
  % liikevaihdosta 82,3 % 72,2 % 76,4 %
 
  Liikevoitto 1 968 6 561 2 766
 
  % liikevaihdosta 6,5 % 21,7 % 11,0 %
 
  Liiketoiminnan tuotot yhteensä 3 636 8 292 5 014
 
  Liiketoiminnan kulut yhteensä  -2 033 -1 689 -2 224
 
  Kulu-tuottosuhde 0,56 0,20 0,44
 
  Taseen loppusumma 2 375 143 2 255 494 2 066 789
 
  Oma pääoma 120 384 111 646 98 397
 
  Oman pääoman tuotto % 1,4 % 5,0 % 2,4 %
 
  Kokonaispääoman tuotto % 0,0 % 0,1 % 0,0 %
 
  Omavaraisuusaste % 5,3 % 4,9 % 4,8 %
 
  Vakavaraisuussuhde % 15,2 % 14,2 % 13,7 %
 
  Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista 404 -42 -24
 
 
  Tulos (vertailutieto 1–12/2020)
 
  Korkotuotot kasvoivat 30,4 (26,8) miljoonaan euroon ja koostuivat pääosin asuntoluottojen koroista. Korkotuottojen kasvu johtui asuntoluottokannan kasvusta sekä suojaavien johdannaisten korkotuotoista. Korkokulut olivat 5,4 (5,0) miljoonaa euroa ja koostuivat pääosin veloista luottolaitoksille sekä katettujen joukkolainojen korkokuluista. Korkokate oli 25,0 (21,9) miljoonaa euroa. 
 
  Palkkiotuotot ja -kulut, netto muodostui lähinnä välittäjäpankeille maksetuista palkkioista päätyen ‑20,5 (‑16,2) miljoonaan euroon. 
 
  Tilikauden suojauslaskennan nettotulos oli -0,8 (2,7) miljoonaa euroa ja se on esitetty tuloslaskelman erässä Kaupankäynnin nettotuotot. 
 
  Liiketoiminnan kulut olivat 2,0 (1,7) miljoonaa euroa. 
 
  Tilikauden tulos oli 1,6 (5,2) miljoonaa euroa. 
 
  Tase ja rahoitus (vertailutieto 31.12.2020)
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin luottokanta kasvoi tilikauden aikana 2 247 (2 146) miljoonaan euroon.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki rahoittaa toimintansa katetuilla joukkolainoilla. Lyhytaikaisena välirahoituksena käytetään rahoitusluottoa, jota nostetaan Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:stä. Katettujen joukkolainojen kirjanpitoarvo tilikauden lopussa oli   1 545 (1 512) miljoonaa euroa. Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:ltä nostettujen rahoitusluottojen määrä oli 699 (609) miljoonaa euroa.
 
  Tilikauden aikana toteutettiin suunnattu osakeanti omistajapankeille, joka oli suuruudeltaan 7 miljoonaa euroa. Tilikauden lopussa oma pääoma oli 120 (112) miljoonaa euroa.
 
  Vakavaraisuus ja riskiasema
 
  Vakavaraisuuden hallinta (vertailutieto 31.12.2020) 
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Sp-Kiinnitysluottopankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Sp-Kiinnitysluottopankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissa Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot. 
 
  Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuudenhallinnasta. Pankin hallitus hyväksyy vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet. Lisäksi hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan konsolidoidusti yhteenliittymätasolla. Keskusyhteisön hallitus on asettanut yhteenliittymän ja pankkien vakavaraisuudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain.
 
  Stressitestit
 
  Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi omaa riskiasemaansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä. Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksentekokykyyn, vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen. Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan Sp-Kiinnitysluottopankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvainen pankin rakenne on näiden riskien toteutumisen suhteen. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa.
 
  Pääomanjatkuvuussuunnitelma
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamattomien tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Osana pääoman jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot ja seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain. Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle asetettu seurantaraja rikkoutuu.
 
  Pilari I -pääomavaateet
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin suurimmat pääomavaateet muodostuvat kiinteistövakuudellisista saamisista. Pankin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. 
 
  Omat varat ja vakavaraisuus 
 
  Tilikauden lopussa Sp-Kiinnitysluottopankin pääomarakenne oli vahva ja koostui ydinpääomasta (CET1). Omat varat yhteensä olivat 120 (112) miljoonaa euroa. Riskipainotetut erät olivat 792 (785) miljoonaa euroa. Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuussuhde oli 15,2 (14,2) prosenttia ja ydinvakavaraisuussuhde oli 15,2 (14,2) prosenttia.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin pääomavaade on 83 (82) miljoonaa euroa ja vastaa 10,5 prosenttia riskipainotettujen erien määrästä. Pääomavaateen koostumus on säilynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Pääomavaatimus muodostuu seuraavista eristä:
 
  ·       Vakavaraisuusasetukseen (CRR) perustuva vähimmäisvaade vakavaraisuussuhdeluvulle (8 %) 
 
  ·       2,5 % luottolaitoslain mukainen kiinteä CET1-lisäpääomavaatimus ja
 
  ·       Ulkomaisten vastuiden maakohtaiset muuttuvat CET1-lisäpääomavaatimukset.
 
  Finanssivalvonnan Säästöpankkien yhteenliittymälle asettama harkinnanvarainen Pilari II ‑pääomavaatimus on tällä hetkellä 1,25 prosenttia (1,25 %). Perustuen Finanssivalvonnan marraskuussa 2021 tekemään päätökseen Pilari II -pääomavaade nousee 1,5 prosenttiin alkaen 30.6.2022. Pilari II -pääomavaatimuksesta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ensisijaista pääomaa, josta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ydinpääomaa.
 
  Suomessa makrovakauspoliittisesta päätöksenteosta vastaa Finanssivalvonnan johtokunta. Päätökset muuttuvasta lisäpääomavaateesta ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteesta tehdään neljännesvuosittain, kansallisesti merkittävistä luottolaitosten lisäpääomavaatimuksista (ns. O-SII-puskureista) vuosittain ja järjestelmäriskipuskureista vähintään joka toinen vuosi.
 
  Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 6.4.2020 järjestelmäriskipuskurin poistamisesta suomalaisilta luottolaitoksilta, jonka seurauksena Säästöpankkien yhteenliittymän pääomavaatimus aleni yhden prosenttiyksikön. Finanssivalvonnan päätöksen tavoitteena on lieventää koronaviruspandemian kielteisiä vaikutuksia finanssimarkkinoiden vakauteen sekä edistää luottolaitosten kykyä rahoittaa taloutta.
 
  Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 29.6.2021 muuttaa enimmäisluototussuhdetta niin, että muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluottosuhdetta lasketaan 5 prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Finanssivalvonta ei ole asettanut vuonna 2021 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, jonka suuruus voi vaihdella 0–2,5 % riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. Finanssivalvonta ei ole asettanut Säästöpankkien yhteenliittymälle ns. O-SII-lisäpääomavaatimusta.
 
  Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010).  
 
  Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Keskusyhteisölle myönnetty lupa kattaa myös 28.6.2021 voimaan tulleen NSFR-vaateen.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin luotto- ja vastapuoliriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä. Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole kaupankäyntivarastoa ja Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosikatsauksessa on julkistettu keskeiset vakavaraisuustiedot.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän vakavaraisuutta koskeviin tietoihin, jotka esitetään Säästöpankkiryhmän konsolidoidussa tilinpäätöksessä ja puolivuosikatsauksessa. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot erikseen tilinpäätöksen yhteydessä. Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksen jäljennös sekä Pilari III:n mukaiset tiedot ovat saatavissa www.saastopankki.fi-verkkopalvelussa.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuslaskennan pääerät
  (1 000 euroa)
 
  Omat varat 31.12.2021 31.12.2020  
  Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 120 384 111 646  
  Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -272 -16  
  Ydinpääoma (CET1) yhteensä 120 112 111 630  
 
  Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä 0 0  
  Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta 0 0  
  Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0  
 
  Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 120 112 111 630  
 
  Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 0 0  
  Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0  
  Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 0 0  
 
  Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 120 112 111 630  
 
  Riskipainotetut erät yhteensä 791 647 784 525  
     josta luottoriskin osuus 769 956 746 409  
     josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 11 102 26 849  
     josta markkinariskin osuus
     josta operatiivisen riskin osuus 10 588 11 268  
 
  Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin % 15,2 % 14,2 %  
  Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin % 15,2 % 14,2 %  
  Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin % 15,2 % 14,2 %  
 
  Pääomavaatimus 
  Omat varat yhteensä  120 112 111 630  
  Pääomavaatimus yhteensä* 83 123 82 375  
  Pääomapuskuri  36 989 29 255  
 
  *Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista.
 
  Vähimmäisomavaraisuusaste
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 5,3 (4,9) prosenttia ylittäen selvästi 28.6.2021 voimaan tulleen sitovan 3 % vähimmäisvaateen. Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa luottolaitoksen velkaantumisastetta ja se lasketaan jakamalla ensisijainen pääoma vastuiden kokonaismäärällä. Vertailuajankohdan tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska niissä ei ole otettu huomioon tilikaudella voimaan tulleita vakavaraisuusasetuksen muutoksia. 
   
  Vähimmäisomavaraisuusaste 
  (1 000 euroa) 31.12.2021 31.12.2020  
  Ensisijainen pääoma 120 112 111 630  
  Vastuiden kokonaismäärä 2 265 694 2 266 774  
  Vähimmäisomavaraisuusaste 5,3 % 4,9 %  
     
  Kriisinratkaisusuunnitelma
 
  Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014). Rahoitusvakausvirasto asetti huhtikuussa 2021 Säästöpankkien yhteenliittymälle sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL-vaade). Vaade tulee voimaan Säästöpankkien yhteenliittymän osalta täysimääräisenä 1.1.2022 alkaen ja Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n osalta siirtymäsäännöksin 1.1.2022 alkaen. Vaadetta ei kohdisteta jäsenluottolaitoksiin tai Sp-Keskuspankkiin. MREL-vaade on luonteeltaan Pilari II -tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti. Rahoitusvakausvirasto päätti, että Säästöpankkien yhteenliittymään sovellettava MREL-vaade on 19,49 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi. Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n MREL-vaatimus on täysimääräisenä 1.1.2024 alkaen 15,71 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi. Kokonaisriskin perusteella lasketun vaatimuksen lisäksi on jatkuvasti täytettävä laitoskohtainen kokonaislisäpääomavaatimus.
 
  Riskiasema
 
  Riskienhallinnan tavoite
 
  Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta.
 
  Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi
 
  Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Sp-Kiinnitysluottopankilla on liiketoiminnoista riippumaton riskienvalvontatoiminto.
 
  Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle Sp-Kiinnitysluottopankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä Sp-Kiinnitysluottopankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille.
 
  Luotto- ja vastapuoliriskit 
 
  Luotto- ja vastapuoliriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta vastapuoliriskiä voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin ydinliiketoiminta on kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain määräykset täyttävien kiinteistövakuudellisten luottojen myöntäminen sekä asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskeminen. Sp-Kiinnitysluottopankista rahoitetaan ainoastaan vähittäisvastuina käsiteltäviä asiakkaita, joita ovat yksityisasiakkaat ja elinkeinonharjoittajat. Pankin pääasiallisena luottoasiakaskohderyhmänä on Säästöpankkiryhmän vahvistetun strategian mukaisesti aktiivi-iässä olevat kotitaloudet. Kyseiset asiakasryhmät muodostavat pankin luotonannon sekä luottoriskin kannalta keskeiset kohderyhmät. Sp-Kiinnitysluottopankin luottoja välittävässä Säästöpankissa noudatetaan ko. Säästöpankin luotonannolle vahvistamia asiakasryhmäkohtaisia tavoitteita.
 
  Likviditeettiriski 
 
  Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoittamatta merkittävästi pankin taloudellista asemaa.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki ei ota talletuksia yleisöltä. Sp-Kiinnitysluottopankilla on Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvan Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n kanssa sopimus likvidien varojen käytöstä. Sp-Kiinnitysluottopankin välittäjänä toimiva säästöpankki tai sitä edustava Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj jälleenrahoittavat Sp-Kiinnitysluottopankin varoista välittämänsä luotot määrällä, joka vastaa luottoluokituslaitoksen Sp-Kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemille katetuille joukkolainoille määräämää ylivakuusvaadetta. Sp-Kiinnitysluottopankin ylivakuustarve rahoitetaan Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n myöntämästä luottolimiitistä.
 
  Markkinariskien hallinta
 
  Markkinariskien mittaamiselle ja seurannalle on asetettu limiitit ja muut seurantarajat. Keskeinen rahoitustaseen sisältämien markkinariskien mittaamisen ja seurannan väline on vakavaraisuuden hallintaprosessi, jossa rahoitustaseeseen markkinariskeille varataan pääomaa sekä normaalissa että stressiskenaariossa. 
 
  Operatiivinen riski
 
  Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset ja compliance-riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin.
 
  Merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit tunnistetaan. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi pankin jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin.
 
  Liiketoimintariski
 
  Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
 
  Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta.
 
  Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita Sp-Kiinnitysluottopankille toimitusjohtaja. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että Sp-Kiinnitysluottopankilla on koko sen toiminnan kattava ja asiallisesti järjestetty kirjanpito, tilinpäätöskäytännöt ja taloudellinen raportointi. Lisäksi hallitus vastaa siitä, että Sp-Kiinnitysluottopankilla on riittävä ja asianmukaisesti järjestetty sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin ja hallituksen työjärjestykseen. Sp-Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja hoitaa Sp-Kiinnitysluottopankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti.
 
  Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus ja tilintarkastajat
 
  Pankin hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksen jäseninä ovat vuonna 2021 toimineet seuraavat henkilöt:
 
  Tomi Närhinen puheenjohtaja  
  Monika Mangs
  Anne Toivonen 
  Jouni Niuro  11.3.2021 alkaen
  Petri Siviranta  11.3.2021 alkaen 
  Ossi Öhman  11.3.2021 alkaen
  Pirkko Ahonen  11.3.2021 asti
  Jussi Hakala  11.3.2021 asti
  Hannu Syvänen  11.3.2021 asti
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajana toimii Tero Kangas.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin yhtiökokouksessa 11.3.2021 tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Yhteisön nimeämä päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Mikko Kylliäinen. 
 
  Henkilöstö
 
  Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole omaa henkilöstöä vaan se ostaa kaikki tarvittavat toiminnot ja tukipalvelut Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvilta yhtiöiltä tai Yhteenliittymälle palveluja tarjoavilta yhtiöiltä.
 
  Omistajat
 
  Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat 17 Säästöpankkia omistavat Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n 100-prosenttisesti. 
 
  Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen. Pankin kirjanpito hoidetaan Figure Taloushallinto Oy:ssä, jonka osakekannan Säästöpankkiliitto osk omistaa tasaosuuksin kolmen muun pankkiryhmän kanssa.
 
  Yhteiskuntavastuu
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan Sp-Kiinnitysluottopankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Toimimalla Säästöpankkien kiinnitysluottopankkina Sp-Kiinnitysluottopankki omalta osaltaan tukee paikallisten Säästöpankkien yhteiskuntavastuuta. Sp-Kiinnitysluottopankin tiedot yhteiskuntavastuusta sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistavaan vastuullisuusraporttiin.
 
  Lisätietoja Säästöpankkiryhmän vastuullisuudesta sekä Säästöpankkiryhmän vuosittain julkaistava vastuullisuusraportti löytyy sivuilta www.saastopankki.fi.
 
  Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
 
  Säästöpankkiryhmä ja Cognizant tiedottivat 1.2.2022 purkavansa vuonna 2019 allekirjoitetun peruspankkijärjestelmän uudistamiseen liittyvän sopimuksen. Cognizant maksaa Säästöpankkiryhmälle korvauksen sopimuksen purusta. Sopimuksen purkamisella on positiivinen vaikutus Säästöpankkiryhmän vuoden 2022 liikevoittoon, mutta sillä ei ole kuitenkaan vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin vuoden 2022 liikevoittoon. Säästöpankkiryhmä jatkaa määrätietoisesti peruspankkijärjestelmän kehitystyötä. Sopimuksen purkamisella ei ole vaikutusta Säästöpankkiryhmän asiakkaiden palveluihin.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksen tiedossa ei ole muita seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat Sp-Kiinnitysluottopankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta.
 
  Vuoden 2022 näkymät
 
  Toimintaympäristön näkymät 
 
  Maailmantalouden elpymisen odotetaan jatkuvan vuonna 2022, vaikkakin elpymisen nopein pyrähdys nähtiin jo vuonna 2021. OECD arvioi maailmantalouden kasvavan 4,5 % vuonna 2022 ja 3,2 % vuonna 2023.
 
  Pandemia säilyy edelleen yhtenä suurimmista epävarmuustekijöistä myös vuonna 2022. Vaikuttaa siltä, että koronavirus pyörii maapallolla vielä pitkään. Viruksen kanssa on kuitenkin opittu elämään paremmin ja rokottaminen tuo suojaa, vaikka se ei olekaan täydellistä. Siten koronaviruksen vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin jää rajalliseksi. Uusien varianttien uhka elää edelleen ja tilanne voi muuttua nopeastikin.
 
  Koronakriisin aikana niin valtiot kuin keskuspankitkin ovat elvyttäneet taloutta voimallisesti. Hiljalleen näitä tukitoimia ollaan vähentämässä ja esimerkiksi USA:n keskuspankki on jo viitoittanut arvopapereiden osto-ohjelman vähentämisestä ja koronnostoista vuonna 2022. Tukitoimista luopuminen onkin yksi vuoden 2022 teemoista ja riskeistä. Vaikka rahapolitiikkaa ollaan kiristämässä, pysyvät korot edelleen matalalla etenkin euroalueella.
 
  Myös inflaatiokehitys pysyy myös markkinoiden fokuksessa vuonna 2022. Inflaation kiihtymisen alkuvaihteessa vuonna 2021 sen odotettiin olevan tilapäistä. Nyt vaikuttaa siltä, että hintojen nousu on vähän pidempikestoinen ilmiö ja vuonna 2022 nähtäneen vielä korkeita inflaatiolukemia. Konsensusennusteet puhuvat kuitenkin sen puolesta, että hiljalleen inflaatio rauhoittuu.
 
  Myös Suomen talouden elpyminen jatkuu, mutta rauhallisemmin kuin vuonna 2021. Säästöpankkiryhmän ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,6 % vuonna 2022. Tämän jälkeen kasvu hiljalleen rauhoittuu kohti pidemmän aikavälin potentiaalista tasoa, mikä Suomen osalta tarkoittaa noin 1,5 %:n kasvua.
 
  Yritysten toimintaympäristö näyttää hyvältä vuonna 2022. Teollisuuden vahvat tilauskirjat pitävät aktiviteettia yllä ja globaalin talouden elpyminen tukee vientisektoria. Erilaisten toimitusketjujen haasteiden odotetaan hiljalleen helpottavan vuonna 2022. Asuinrakentaminen rauhoittuu hieman viime vuodesta, mutta taso säilyy edelleen hyvänä. Myös palvelusektorin elpyminen jatkuu, tosin tautitilanne ja mahdolliset rajoitustoimet vaikuttavat mm. ravintola-, tapahtuma-alan ja matkailusektorin näkymiin. Mikäli tautitilanne selvästi helpottaa vuoden aikana, voidaan näillä aloilla nähdä vilkasta toimintaa patoutuneen kysynnän purkautuessa.
 
  Vuosi 2022 näyttää varsin vakaalta myös kotitalouksien näkökulmasta. Työttömyys jatkaa laskuaan ja ansiotasokehityksen odotetaan ylläpitävän ostovoimaa kiihtyneestä inflaatiosta huolimatta. Koronakriisin aikana kotitalouksille kertyneet säästöt mahdollistavat kulutuksen ripeänkin kasvun, joskin vaikuttaa siltä, että merkittävä osa kertyneistä varoista jää säästöön. Vuoteen 2022 siirryttäessä kuluttajien luottamus on laskenut pitkän ajan keskiarvon alapuolelle kertoen kuluttajien varovaisuuden lisääntymisestä.
 
  Liiketoiminnan näkymät
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki odottaa luottokannan kasvun jatkuvan uusmyynnin kautta ja laadun pysyvän hyvänä. Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuden arvioidaan pysyvän vahvana ja riskiaseman vakaana. Vuonna 2016 perustettu joukkolainaohjelma mahdollistaa katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuja vuonna 2022.
 
  Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin jakokelpoiset varat ovat 48,3 miljoonaa euroa. 
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto 1,6 miljoonaa euroa kirjataan kertyneisiin voittovaroihin eikä osinkoa jaeta.
 
  Lisätietoja
  toimitusjohtaja, Tero Kangas
  Puh. +358 50 420 1022
  Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Säästöpankkiryhmän kotisivuilta www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma 

 

 

  Tunnuslukujen laskentakaavat 
 
 
  Liikevaihto:  Korkotuotot, palkkiotuotot, kaupankäynnin nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot
 
  Liiketoiminnan tuotot yhteensä:  Korkokate, palkkiotuotot ja -kulut netto, kaupankäynnin nettotuotot, liiketoiminnan muut tuotot 
 
  Liiketoiminnan kulut yhteensä:  Henkilöstökulut, liiketoiminnan muut kulut, poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
 
  Kulu-tuottosuhde: Liiketoiminnan kulut yhteensä  
  Liiketoiminnan tuotot yhteensä  
 
  Oman pääoman tuotto (ROE), %: Tilikauden tulos * 100
  Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)  
 
  Kokonaispääoman tuotto (ROA), %: Tilikauden tulos * 100
  Taseen loppusumma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)  
 
  Omavaraisuusaste, %: Oma pääoma * 100
  Taseen loppusumma  
 
  Vakavaraisuussuhde, %: Omat varat yhteensä * 100
  Riskipainotetut erät yhteensä  
 
 
  Vaihtoehtoiset tunnusluvut
 
  Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeet vaihtoehtoisista tunnusluvuista tulivat voimaan 3.7.2016. Vaihtoehtoisella tunnusluvulla tarkoitetaan taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja esitetään kuvaamaan liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole käytössä vaihtoehtoisia tunnuslukuja, jotka eivät olisi johdettavissa puolivuosikatsauksen tiedoista, eikä esitetyissä tunnusluvuissa ole tapahtunut muutoksia.

 

 

  Sp-Kiinnitysluottopankin tuloslaskelma
  (1 000 euroa)
  Liite 1-12/2021 1-12/2020
 
  Korkotuotot 30 365 26 843
  Korkokulut -5 384 -4 989
  Korkokate 6 24 981 21 854
  Palkkiotuotot ja -kulut, netto 7 -20 539 -16 242
  Kaupankäynnin nettotuotot 8 -845 2 680
  Liiketoiminnan tuotot yhteensä 3 597 8 292
   
  Henkilöstökulut 10 -34 -26
  Liiketoiminnan muut kulut 11 -2 000 -1 635
  Poistot ja arvonalentumistappiot aineettomista hyödykkeistä 12   -29
  Liiketoiminnan kulut yhteensä -2 033 -1 689
   
  Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista 13 404 -42
  Liikevoitto 1 968 6 561
  Tuloverot 14 -394 -1 312
  Tilikauden tulos 1 574 5 249
   
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin laaja tuloslaskelma
  (1 000 euroa)
  1-12/2021 1-12/2020
  Tilikauden tulos 1 574 5 249
  Tilikauden laaja tulos 1 574 5 249

 

 

  Sp-Kiinnitysluottopankin tase
  (1 000 euroa)
  Liite 31.12.2021 31.12.2020
  Varat
  Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 16 115 048 85 309
  Lainat ja saamiset asiakkailta 16 2 246 459 2 145 433
  Johdannaiset 17 4 066 20 712
  Aineettomat hyödykkeet 18 260  
  Muut varat 19 9 310 4 040
  Varat yhteensä 2 375 143 2 255 494
   
  Velat ja oma pääoma
  Velat  
  Velat luottolaitoksille 20 701 400 627 830
  Johdannaiset 17 5 362  
  Liikkeeseenlasketut velkakirjat 21 1 544 537 1 511 782
  Verovelat 944
  Varaukset ja muut velat 22 3 461 3 292
  Velat yhteensä 2 254 760 2 143 848
   
  Oma pääoma
  Osakepääoma 23 72 051 67 273
  Rahastot 35 972 33 586
  Kertyneet voittovarat 12 361 10 787
  Oma pääoma yhteensä 120 384 111 646
  Velat ja oma pääoma yhteensä 2 375 143 2 255 494

 

 

  Sp-Kiinnitysluottopankin rahavirtalaskelma
  (1 000 euroa)
  1-12/2021 1-12/2020
  Liiketoiminnan rahavirta
  Tilikauden tulos 1 574 5 249
  Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta 1 827 -1 296
  Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta 3 401 3 952
 
  Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -105 748 -189 498
  Lainat ja saamiset asiakkailta -100 637 -189 172
  Muut varat -5 111 -326
 
  Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 126 679 168 994
  Velat luottolaitoksille 73 570 167 530
  Liikkeeseenlasketut velkakirjat 52 925 1 088
  Muut velat 184 376
 
  Maksetut tuloverot -1 497 -457
  Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 22 835 -17 010
   
  Investointien rahavirta
  Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -260  
  Investointien rahavirta yhteensä -260 0
   
  Rahoituksen rahavirta
  Osakepääoman lisäykset 4 778 5 336
  Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 2 386 2 664
  Rahoituksen rahavirta yhteensä 7 164 8 000
   
  Rahavarojen muutos tilikaudella 29 739 -9 010
 
  Rahavarat tilikauden alussa 85 309 94 318
  Rahavarat tilikauden lopussa 115 048 85 309
 
  Rahavarat muodostuvat seuravista eristä:
  Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 115 048 85 309
  Yhteensä 115 048 85 309
 
  Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta
  Arvonalentumiset rahoitusvaroista -404 42
  Käyvän arvon muutokset 806 -2 680
  Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 29
  Muut oikaisut 1 425 1 312
  Yhteensä 1 827 -1 296
   
  Saadut korot 29 489 26 458
  Maksetut korot 5 725 4 735

 

 

  Sp-Kiinnitysluottopankin oman pääoman muutoslaskelma
 
  (1 000 euroa) Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat Oma pääoma yhteensä
  Oma pääoma 1.1.2020 61 937 30 922 5 538 98 397
  Laaja tulos
    Tilikauden tulos 5 249  
  Laaja tulos yhteensä 5 249 5 249
      Uusmerkintä 5 336 2 664   8 000
  Oma pääoma yhteensä 31.12.2020 67 273 33 586 10 787 111 646
 
  Oma pääoma 1.1.2021 67 273 33 586 10 787 111 646
  Laaja tulos
    Tilikauden tulos 1 574  
  Laaja tulos yhteensä 1 574 1 574
      Uusmerkintä 4 778 2 386   7 164
  Oma pääoma yhteensä 31.12.2021 72 051 35 972 12 361 120 384

 

 

  Liite 1. Tietoja Sp-Kiinnitysluottopankista ja kuvaus Säästöpankkiryhmästä ja Säästöpankkien yhteenliittymästä
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj (jäljempänä Sp-Kiinnitysluottopankki) on Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien Säästöpankkien kokonaan omistama kiinnitysluottopankki. Sp-Kiinnitysluottopankin roolina on yhdessä Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n kanssa vastata Säästöpankkiryhmän varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. Sp-Kiinnitysluottopankki vastaa Säästöpankkiryhmän kiinteistöluottovakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja joukkolainoja. Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole itsenäistä asiakasliiketoimintaa ja palveluverkostoa, vaan Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat Säästöpankit välittävät ja myyvät asuntoluottoja Sp-Kiinnitysluottopankille. Säästöpankit myös hoitavat asiakassuhteet paikallisesti.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki sai Euroopan Keskuspankin myöntämän kiinnitysluottopankin toimiluvan maaliskuussa 2016 ja pankin toiminta käynnistettiin välittömästi. Sp-Kiinnitysluottopankki on ollut Säästöpankkiliitto osk:in jäsenluottolaitos maaliskuusta 2016 alkaen.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, Keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä pankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä Säästöpankit muodostavat pankkiryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkien perustehtävä on edistää säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista hyvinvointia lähellä asiakasta.
 
  Säästöpankit keskittyvät vähittäispankkitoimintaan, erityisesti päivittäisasioinnin, säästämisen ja sijoittamisen sekä lainaamisen palveluihin. Tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Jäsensäästöpankkien omistamat tuote- ja palveluyhtiöt tukevat ja edistävät Säästöpankkiryhmän liiketoimintaa joko vastuullaan olevien tuotteiden tai keskitetyn palvelutuotannon kautta. Ryhmän merkittävimmät tuoteyhtiöt ovat Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj, Sp-Henkivakuutus Oy, Sp-Rahastoyhtiö Oy, Säästöpankkipalvelut Oy sekä Sp-Koti Oy.
 
  Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 17 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä Säästöpankkipalvelut Oy ja Sp-Rahastoyhtiö Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. 
 
  Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy ja Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmä ei muodosta konsernia eikä luottolaitostoiminnasta annetussa laissa määriteltyä konsolidointiryhmää, sillä Säästöpankkiliitto osk:lla ja sen jäsenpankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa. Tämän vuoksi Säästöpankkiryhmälle ei voida määritellä emoyhtiötä.
 
  Liedon Säästöpankin ja Mietoisten Säästöpankin hallintoelimet ovat hyväksyneet liiketoiminnan luovutussuunnitelman mukaisen liiketoimintakaupan, jossa Liedon Säästöpankki ostaa Mietoisten Säästöpankin pankkiliiketoiminnan. Liiketoimintakauppa pyritään saattamaan loppuun alkuvuoden 2022 aikana.
 
  Eurajoen Säästöpankki on eronnut Säästöpankkiliitto osk:n jäsenyydestä ja Säästöpankkien yhteenliittymästä 1.12.2021 alkaen. Samassa yhteydessä Eurajoen Säästöpankki on luovuttanut koko liiketoimintansa Oma Säästöpankki Oyj:lle, luovutuksen täytäntöönpanopäivä oli 1.12.2021. Fuusion seurauksena Säästöpankkien Yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien määrä väheni 18 pankista 17 pankkiin.
 
  Säästöpankkiliitto osk toimii koko Säästöpankkiryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä säädetään, että Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisön Säästöpankkiliitto osk:n on laadittava Säästöpankkiryhmän yhdistelty tilinpäätös, johon myös Sp-Kiinnitysluottopankki konsolidoidaan. Tilinpäätös laaditaan Säästöpankkiryhmän muodostamasta taloudellisesta kokonaisuudesta.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin kotipaikka on Helsinki, kotivaltio Suomi ja sen rekisteröity osoite on Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki. Jäljennös Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma tai Sp-Kiinnitysluottopankin toimitiloista käyntiosoitteesta Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki.
 
  Vastaavasti Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksien jäljennökset on saatavissa osoitteesta www.saastopankki.fi/saastopankkiryhma tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus on 1. helmikuuta 2022 hyväksynyt Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätöksen ajalta 1.1.-31.12.2021 ja tilinpäätös asetetaan yhtiökokouksen 2022 vahvistettavaksi. Yhtiökokouksella on mahdollisuus vahvistaa tilinpäätös tai jättää se vahvistamatta.

 

 

  Liite 2. Laatimisperiaatteet
 
  1. Yleistä
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätös on laadittu Euroopan Unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja talletuspankkien yhteenliittymälain sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, kirjanpidollisten arvioiden muutoksia ja virheitä käsittelevän IAS 8 -standardin periaatteiden mukaisesti Säästöpankkiliitto osk:n hallitus vahvistaa sellaiset sovellettavat tilinpäätösperiaatteet, joihin ei ole saatavissa ohjausta kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätös laaditaan euroina, joka on pankin kirjanpito- ja toiminnallinen valuutta.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta johdannaisia ja suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa (suojatun riskin osalta), jotka on arvostettu käypään arvoon.
 
  Varat ja velat netotetaan ainoastaan, kun Sp-Kiinnitysluottopankilla ja vastapuolella on sekä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus, että aikomus netottaa summia tai realisoida omaisuuserän sekä suorittaa velan samanaikaisesti.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki otti käyttöön vuonna 2021 IFRIC:n huhtikuussa julkaiseman agendapäätöksen pilvipalvelujärjestelyiden konfigurointi- ja räätälöintimenojen kirjanpitokäsittelystä, ja siitä kirjataanko menoista IAS 38 -standardin mukainen aineeton hyödyke. Käyttöönotolla ei ollut vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  2. Rahoitusinstrumentit
 
  2.1 Rahoitusvarat ja -velat
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki soveltaa rahoitusinstrumenttien kirjaamiseen ja arvostamiseen sekä yleisen suojauslaskennan piirissä oleviin suojaussuhteisiin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia.
 
  Luokittelu Sp-Kiinnitysluottopankin taseessa on riippumaton IFRS 9:n mukaisista ryhmistä. Samalle riville taseeseen kirjatuille varoille ja veloille voidaan näin ollen soveltaa eri arvostusperusteita. Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen jako arvostusluokkiin esitetään liitteessä 15.
 
  2.1.1 Alkuperäinen kirjaaminen
 
  Rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä kirjataan taseeseen, kun yhteisöstä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli. Rahoitusvarojen selvityspäiväkäytännön mukainen osto tai myynti kirjataan taseeseen tai taseesta pois kaupantekopäivän perusteella.
 
  Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka, siihen lisätään tai siitä vähennetään hankkimisesta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan korkotuotoksi tai -kuluksi, osana rahoitusvaran tai -velan efektiivistä korkoa. 
 
  2.1.2 Rahoitusvarojen luokittelu ja luokittelun määrittely
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki luokittelee rahoitusvarat myöhempää arvostamista varten seuraaviin arvostusluokkiin:
  -          Jaksotettu hankintameno 
  -          Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (käyvän arvon rahasto)
  -          Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.
 
  Rahoitusvarat luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä perustuen liiketoimintamalliin, jolla sitä rahoitusvarojen ryhmää, johon rahoitusvara kuuluu, hallinnoidaan sekä siihen, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.
 
  Liiketoimintamallin arviointi
 
  Liiketoimintamallilla tarkoitetaan sitä, kuinka Sp-Kiinnitysluottopankki hallinnoi rahoitusvarojaan rahavirtojen kerryttämiseksi. Toisin sanoen liiketoimintamalli ratkaisee, syntyvätkö rahavirrat sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämisestä, rahoitusvarojen myynnistä vai näistä molemmista. Jos rahavirrat realisoituvat tavalla, joka poikkeaa liiketoimintamallin arviointiajankohtana olleista odotuksista, tästä ei aiheudu tilinpäätökseen aiempia kausia koskevaa virhettä eikä se myöskään muuta jäljellä olevien kyseisen liiketoimintamallin mukaisesti pidettävien rahoitusvarojen luokittelua. 
 
  Rahavirtaominaisuuksien arviointi
 
  Rahavirtaominaisuuksilla tarkoitetaan rahoitusvaran sopimuksen mukaisten rahavirtojen luonnetta. 
 
  Rahavirtaominaisuuksia arvioidessa käydään läpi, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, esim. korko sisältää vain korvauksen rahan aika-arvosta, luottoriskistä ja muista perustyyppiselle lainaamiselle tyypillisistä riskeistä. Mikäli sopimusehdot sisältävät sellaisia tekijöitä, joita ei voida pitää lainaamiselle tyypillisinä ehtoina, luokitellaan rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi.
 
  Jaksotettu hankintameno
 
  Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:
  ·       rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja
  ·       rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.
         
  Käypään arvoon muiden laajan tuloksen kautta arvostettavat
 
  Rahoitusvaroihin kuuluva erä on arvostettava käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, jos molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:
  ·       rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että myymällä rahoitusvaroja ja
  ·       rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.
 
  Velkainstrumenttien osalta arvostus kirjanpidossa tehdään käypään arvoon ja arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla ja odotettavissa olevalla luottotappiolla vähennettynä laajaan tuloslaskelmaan.
 
  Rahoitusvarasta luovuttaessa tai myytäessä saatu voitto tai tappio käypään arvoon laajan tuloksen kautta arvostettaessa kirjataan velkainstrumenttien osalta tulosvaikutteisesti.
 
  Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä Sp-Kiinnitysluottopankki voi tehdä peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan oman pääoman ehtoisen sijoituksen myöhemmät käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Tällaiset sijoitukset arvostetaan kirjanpidossa käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan laskennallisella verolla vähennettynä laajaan tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisesta sijoituksesta saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun oikeus maksuun saadaan, osakkeesta saatavat pääomanpalautukset kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.
 
  Oman pääoman ehtoisten instrumenttien osalta käyvän arvon rahastoon kertynyttä realisoitumatonta voittoa tai tappiota ei siirretä tulosvaikutteiseksi missään vaiheessa vaan siirto tehdään oman pääoman sisällä edellisten tilikausien voittovaroihin.
 
  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
 
  Kaikki sellaiset erät, jotka eivät ole jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia, kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvara voidaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kuitenkin nimenomaisesti luokitella peruuttamattomasti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi, jos näin toimimalla poistetaan arvostamiseen tai kirjaamiseen liittyvä epäjohdonmukaisuus tai vähennetään merkittävästi tällaista epäjohdonmukaisuutta, joka muutoin aiheutuisi varojen tai velkojen arvostamisesta tai niistä johtuvien voittojen tai tappioiden kirjaamisesta erilaisilla perusteilla.
 
  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokitellaan myös sellaiset vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset, joissa rahavirtakriteereiden ei voida katsoa täyttyvän. Rahavirtakriteerit arvioidaan Säästöpankkiryhmässä instrumenttikohtaisesti, sen määrittämiseksi onko kyseisen erän sopimusehdoissa määritettynä tiettyinä ajankohtina toistuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan koron maksua.
 
  Rahoitusvarojen luokittelun muutokset
 
  Vieraan pääoman ehtoisten sijoitusten uudelleen luokittelu tehdään vain silloin, kun Sp-Kiinnitysluottopankin rahoitusvarojen hallinnoinnissa noudattamat liiketoimintamallit muuttuvat. Tällaisten muutosten odotetaan olevan erittäin harvinaisia, eikä Sp-Kiinnitysluottopankki ole tehnyt uudelleenluokitteluja kuluneella tilikaudella.
 
  Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttuminen
 
  Kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvat rahavirrat neuvotellaan uudelleen, tai niihin tehdään muutoin muutoksia ja tämä uudelleen neuvottelu tai muutosten tekeminen ei johda kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaamiseen pois taseesta IFRS 9:n mukaisesti, rahoitusvaroihin kuuluvan erän bruttomääräinen kirjanpitoarvo lasketaan uudelleen ja tehdystä muutoksesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
 
  2.1.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaaminen pois taseesta
 
  Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaraan kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai mikäli erä siirretään toiselle osapuolelle näin täyttäen taseesta poiskirjaamisen edellytykset.
 
  Rahoitusvaroihin kuuluva erä on siirretty toiselle osapuolelle siinä tapauksessa, että Sp-Kiinnitysluottopankki joko:
· siirtää sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle; tai
· pitää itsellään sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen mutta ottaa vastatakseen sopimukseen perustuvan velvollisuuden maksaa kyseiset rahavirrat yhdelle tai useammalle vastaanottajalle ”läpikulkujärjestelyllä”. Sopimusta voidaan pitää ”läpikulkujärjestelynä” kun:
- Velvollisuutta maksaa lopulliselle saajalle ei ole, mikäli ei saada kerättyä vastaavia määriä alkuperäisestä omaisuuserästä
- Alkuperäisen omaisuuserän myynti tai panttaaminen on siirtosopimuksella estetty.
 
  Siirrettäessä rahoitusvaroihin kuuluva erä toiselle osapuolelle, taseesta poiskirjaamisen edellytykset täyttyvät vain kun:
· Omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut on siirretty toiselle osapuolelle; tai
· Omistamiseen liittyviä merkittäviä riskejä ja etuja ei ole siirretty toiselle osapuolelle tai pitänyt näitä itsellään, mutta määräysvalta on siirretty.
 
  Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta vain silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen peruutettu, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut. Jos jo lainanottajana ja lainanantajana olevien osapuolten välillä vaihdetaan vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, joiden ehdot poikkeavat huomattavasti toisistaan, vaihtoa on käsiteltävä alkuperäisen rahoitusvelan kuoletuksena ja uuden rahoitusvelan kirjaamisena. Ero kirjanpitoarvon ja maksetun vastikkeen välillä kirjataan tulosvaikutteisesti.
 
  2.2. Käyvän arvon määrittäminen
 
  Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.
 
  Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevat toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin.
 
  Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua omaa arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan. Arvostushintoina käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen rahavirtojen menetelmää sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti.
 
  Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritelty: 
  -          täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot (taso 1)
  -          käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista) (taso 2)
  -          käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin (taso 3). 
 
  Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettava erä kokonaisuudessaan luokitellaan, määritetään koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän suhteen kokonaisuudessaan.
 
  2.3 Arvonalentuminen
 
  2.3.1 Odotettavissa olevat luottotappiot
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki määrittää arvonalentumisen perustuen rahoitusvaran odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevia luottotappiota koskeva vähennyserä lasketaan ja kirjataan rahoitusvaroille, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä takaussopimuksille ja taseen ulkopuolisille luottositoumuksille.
 
  Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytettäviä menetelmiä ja parametreja kuvataan tarkemmin liitetiedossa 13.  
 
  Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen lainan kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Luottositoumusten ja takaussopimusten osalta tappiota koskeva vähennyserä kirjataan taseeseen varaukseksi. Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta kirjattavien saamistodistusten odotettavissa oleva luottotappio kirjataan oikaisemaan käyvän arvon rahastoa. Taseeseen kirjattujen odotetavissa olevien luottotappioiden muutokset esitetään tuloslaskelman erässä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista.
 
  2.3.2 Toteutuneet luottotappiot
 
  Lainat ja saatavat, joita ei pystytä perimään kirjataan lopulliseksi luottotappioksi, kun tavanomainen perintäprosessi on loppuunsaatettu ja yksittäisen lainan tai saatavan tappion lopullinen määrä pystytään laskemaan. Lopulliseksi todetut luottotappiot kirjataan pois taseesta vastaeränä tuloslaskelman erä Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista. Mahdolliset taseesta pois kirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan oikaisuiksi tuloslaskelman erään Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista.
 
  2.4   Suojauslaskenta ja johdannaissopimukset
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suojaussuhteisiin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena on kiinteäkorkoiset liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki soveltaa yleisen suojauslaskennan piirissä oleviin suojaussuhteisiin IFRS 9 -standardia.
 
  Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käypä arvo kirjataan taseeseen johdannaissaamiseksi tai -velaksi ja käyvän arvon muutos tuloslaskelman erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde arvostetaan suojauksen ajan käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos kirjataan kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmaan erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkotuottoina ja -kuluina niiden luonteen mukaisesti.
 
  Suojauslaskennan aloittamisen hetkeltä dokumentoidaan suojattavan kohteen ja suojaavan johdannaisen suojaussuhde, kuten myös riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategia. Suojaussuhteen tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti, kuitenkin aina vähintään raportointihetkiltä.
 
  3. Vuokrasopimukset
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki vuokralleottajana
 
  Sopimuksen syntymisajankohtana ja sopimuksen ehtojen muuttuessa Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi sisältyykö sopimukseen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan käyttöajaksi ja tiettyä vastiketta vastaan.
 
  Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka on vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvo. Vuokrat koostuvat kiinteistä maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat indeksistä. Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokrasopimusvelan määrä uudelleen arvioidaan, mikäli tulevat vuokrat muuttuvat perustuen sopimuksella määriteltyyn indeksi- tai hinnanmuutokseen, vuokra-aika tai jäännösarvotakuun määrä muuttuu tai, jos sopimuksen osto-optio päätetään käyttää. Mikäli vuokrasopimusvelan määrä oikaistaan uudelleenarvioinnin yhteydessä, tehdään vastaavan suuruinen oikaisu myös käyttöoikeusomaisuuserään.
 
  Vuokra-aika alkaa vuokrasopimuksella määriteltynä aloitusajankohtana. Vuokrasopimuksen päättymisajankohta on sopimuksen mukainen päättymisajankohta. Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, kun sopimuksen jatkamisoptio on arvioitu käytettävän eri tavalla kuin alkuperäinen arvio. Mikäli vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva, on päättymisajankohta sopimuksen mukainen aikaisin mahdollinen irtisanomisajankohta.
 
  Käyttöoikeusomaisuuden arvo sopimuksen alkamishetkellä on vuokrasopimusvelka lisättynä vuokranantajalle suoritetut maksut alkamispäivään mennessä, arvion mukaiset ennallistamismenot vuokrakauden lopussa sekä alkuvaiheen välittömät menot. Käyttöoikeuserä arvostetaan myöhemmin hankintamenoon ja siitä kirjataan poistot vuokrakauden mukaan.
 
  Vuokralle otetut käyttöomaisuuserät esitetään tase-erässä Aineelliset hyödykkeet ja vuokrasopimusvelka esitetään erässä Varaukset ja muut velat.
 
  Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät
 
  IFRS 16 -standardi sisältää kaksi kirjaamista ja arvostamista koskevaa helpotusta. Sp-Kiinnitysluottopankki on valinnut, ettei enintään 12 kuukauden vuokrasopimuksia eikä arvoltaan korkeintaan 5 000 euron olevia omaisuuseriä kirjata käyttöoikeusomaisuudeksi eikä niiden perusteella kirjata vuokrasopimusvelkaa. Sp-Kiinnitysluottopankki kirjaa nämä lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä arvoltaan vähäiset omaisuuserät kuluksi vuokra-aikana.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki vuokranantajana
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki ei toimi vuokralleantajana.
 
  4. Aineettomat hyödykkeet
 
  Aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa. Sp-Kiinnitysluottopankin aineettomia hyödykkeitä ovat muun muassa tietokoneohjelmistot.
 
  Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen vain, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu Sp-Kiinnitysluottopankin hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Vastainen taloudellinen hyöty saattaa sisältää palvelujen myyntituottoja, kustannussäästöjä tai muuta hyötyä, joka syntyy Sp-Kiinnitysluottopankin käyttäessä omaisuuserää. 
 
  Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon. Hankintameno käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita menoja eikä hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja.
 
  Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot kirjataan tasapoistoina kuluksi kunkin aineettoman hyödykkeen tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vuosittain.
 
  Hyödykettä poistetaan siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
 
  Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat:
  Ulkoisilta toimijoilta ostetut tietojärjestelmät...........................3-5 vuotta
  Muut aineettomat hyödykkeet................................................... 5 vuotta
 
  Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen ”Aineettomat hyödykkeet” -erään. Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelman erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”. 
 
  4.1 Pilvipalveluhankkeet (SaaS-hankkeet)
 
  Pilvipalvelujärjestelyt ovat järjestelyitä, joissa Sp-Kiinnitysluottopankki ei omista käyttämäänsä ohjelmistoa, eikä ohjelmistoa ole asennettu Sp-Kiinnitysluottopankin järjestelmäympäristöön tai palvelimille, vaan sitä käytetään tarveperusteisesti internetin tai muun määritetyn tietoliikenneyhteyden välityksellä.
 
  Käyttöönotosta aiheutuvat välittömät menot, esimerkiksi koskien pilvipalvelujärjestelyn kohteena olevan ohjelmiston tai järjestelmän konfigurointia ja räätälöintiä, ovat kirjattavissa taseeseen vain silloin, kun pilvipalvelujärjestelystä syntyy taseeseen kirjattava aineeton hyödyke. Pilvipalvelujärjestely ei tyypillisesti täytä aineettoman hyödykkeen kriteereitä, koska sopimus ei synnytä ostajalle IAS 38.13-16 edellyttämää määräysvaltaa.
 
  Pilvipalvelujärjestelyistä aiheutuvien käyttöönottokustannusten kirjanpitokäsittelyä ohjaa johtopäätös siitä, ovatko palvelut erotettavissa pääsystä järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon ja syntyykö välittömistä käyttöönottokustannuksista erillinen aineeton hyödyke.
 
  Käyttöönottokustannukset kirjataan menoksi ajanjaksolle, jolla Sp-Kiinnitysluottopankilla on pääsy järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon, jos palvelut ovat erotettavissa pääsystä järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon eikä aineettomien hyödykkeiden kirjaamiskriteerit täyty.
 
  Palveluiden voidaan katsoa olevan erillinen ohjelmistoon pääsystä, jos Sp-Kiinnitysluottopankki tuottaa palvelut sisäisillä resursseillaan tai Säästöpankkiryhmä ostaa palvelut kolmannelta osapuolelta, joka on riippumaton SaaS-palvelun myyjästä. Mikäli palvelun tuottaa SaaS-palvelun myyjä tai myyjä ostaa palvelut alihankintana kolmannelta osapuolelta, palvelu on erotettavissa, jos sen kykenisi toimittamaan jokin muu palvelutarjoaja ilman, että se samalla antaa pääsyn järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon.
 
  Mikäli palvelun kykenee tuottamaan vain pilvipalvelun myyjä, palvelu ei ole erotettavissa järjestelmään pääsystä. Tällöin palvelusta maksettu käyttöönottoon liittyvä kulu kirjataan menoksi ajanjaksolle, jolla Säästöpankkiryhmällä on pääsy järjestelyn kohteena olevaan ohjelmistoon.
 
  Menot, jotka aiheutuvat liittymien ja rajapintojen rakentamisesta Sp-Kiinnitysluottopankin määräysvallassa olevien taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi kirjattujen ja pilvipalvelun kautta käytettävän ohjelmistojen välille, voivat täyttää aineettoman hyödykkeen kriteerit.
 
  5. Verot
 
  Tuloveroihin kirjataan tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi silloin, jos ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin.
 
  Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista väliaikaisista eroista. Laskennallinen vero arvostetaan IAS 12 -standardin perusteella ja niillä tilinpäätöspäivänä voimassa olevilla verokannoilla, joita sovelletaan silloin, kun laskennallisen veron odotetaan muuttuvan tuloveroksi. Verokantojen muutoksesta johtuva laskennallisen veron muutos kirjataan tuloslaskelmaan tai laajan tuloksen eriin, jos vero oli kirjattu sinne aikaisemmilla tilikausilla.
 
  Käyttämättömiin verotuksessa vahvistettuihin tappioihin perustuvat verosaamiset kirjataan, mikäli verotettavan tulon kertyminen on todennäköistä ja saaminen voidaan hyödyntää. 
 
  6. Tuloutusperiaatteet
 
  Korkotuotot ja -kulut
 
  Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Tällä menetelmällä instrumentin tuotot ja kulut jaksotetaan suhteessa taseessa jäljellä olevaan saamisen ja velan määrään eräpäivään saakka. 
 
  Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa ja korko lasketaan arvonalennuksella vähennetylle lainan saldolle.
 
  Palkkiotuotot ja -kulut
 
  Säästöpankeille palautetaan Sp-Kiinnitysluottopankin hallinnoimista luotoista välityssopimuksessa sovittu osuus tuotoista. Palkkiokulut koostuvat pääosin luotonannosta perittyjen tuottojen maksamisesta säästöpankeille.
 
  Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Toimenpiteen tai palvelun suorittamisesta ansaitut palkkiot tuloutetaan, kun toimenpide tai palvelu on suoritettu. Useaa vuotta koskevista palkkioista tuloutetaan tilikaudelle kuuluva osuus. Palkkioita, joiden katsotaan olevan kiinteä osa rahoitusinstrumentin efektiivistä korkoa, käsitellään efektiivisen koron oikaisuina. 
 
  Kaupankäynnin nettotuotot
 
  Kaupankäynnin nettotuottoihin kirjataan käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot.
 
  7. Segmenttiraportointi
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin johto tarkastelee toimintaa yhtenä segmenttinä ja näin ollen erillistä IFRS 8 -standardin mukaista segmenttikohtaista tietoa ei esitetä. Sp-Kiinnitysluottopankin toiminta on osa ryhmän toimintaa, tilinpäätös yhdistetään ryhmän tilinpäätökseen ja esitetään ryhmän pankkisegmentissä, joten tätäkään varten Sp-Kiinnitysluottopankin toimintaa ei ole jaettu alasegmenttiin.
 
  8. Uudet IFRS-standardit ja tulkinnat 
 
  Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki on noudattanut vuoden 2021 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja:
 
  Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset 30.6.2021 jälkeen — Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset 
  (sovellettava 1.4.2021 alkaen tilikausiin, jotka alkavat viimeistään 1.1.2021 tai sen jälkeen)
 
  Muutos sallii vuokralleottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli helpotukset ovat covid-19-pandemian suora seuraus ja ne täyttävät tietyt ehdot. Standardimuutoksella ei ollut vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Viitekorkouudistus – Vaihe 2 – Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 4:ään Vakuutussopimukset ja IFRS 16:een Vuokrasopimukset 
  (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
 
  Muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuarvoasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä esittämään hyödyllistä tietoa uudistuksen voimaantulon aiheuttamista vaikutuksista tilinpäätöksiin. Standardimuutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Sp-Kiinnitysluottopankki ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muut kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
 
  * Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2021.
 
  Costs of Fulfilling a Contract – Muutokset IAS 37:ään Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat
  (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
 
  Muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2018–2020 
  (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
 
  Vuosittaiset parannukset -menettelyn (Annual Improvements) kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:
  -          IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Fees in the ’10 per cent’ test for derecognition of financial liabilities: Muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 %:n testiä palkkioiden osalta siten, että määritettäessä maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot.
  -          IFRS 16 Vuokrasopimukset – Lease incentives – esimerkki 13: Muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi kyseiset maksut eivät ole kannustin.
 
  Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Property, Plant and Equipment — Proceeds before Intended Use – Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 
  (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
 
  Muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus – Muutokset IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen
  (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
 
  Muutokset päivittävät IFRS 3:ssa olevan viittauksen ja sisältää viittauksen päivittämiseen liittyviä täsmennyksiä. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Classification of Liabilities as Current or Non-current – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen *
  (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
 
  Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemiseksi lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Disclosure of Accounting Policies – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements *
  (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
 
  Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin. Standardimuutokselle ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Definition of Accounting Estimates – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet * 
  (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
 
  Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja keskittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selventämiseen. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Deferred Tax related to Assets and Liabilities arising from a Single Transaction – Muutokset IAS 12:aan Tuloverot * 
  (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
 
  Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.
 
  Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin * 
  (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)
 
  Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän. Standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätökseen.

 

 

  Liite 3. Merkittävimmät johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin sisältyvät keskeiset epävarmuustekijät
 
  IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen vaatii Sp-Kiinnitysluottopankin johdolta harkintaa sekä arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin kuten tuottojen ja kulujen määrään. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin keskeiset arviot koskevat rahoitusvarojen arvonalentumisten ja käypien arvojen määrittämistä. Tilinpäätöksen arvioiden keskeiset epävarmuustekijät liittyvät erityisesti talouden tulevaan kehitykseen.
 
  Tilinpäätöksessä 31.12.2021 merkittävin johdon arvioihin vaikuttava epävarmuustekijä on ollut vallitseva koronaviruspandemia (covid-19) -tilanne. Koronaviruspandemian taloudellisten vaikutusten arviontiin liittyy huomattavaa epävarmuutta, joka vaikuttaa erityisesti rahoitusvarojen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrittämiseen.
 
  Odotettavissa olevien luottotappioiden määritys
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallit sisältävät useita tekijöitä, jotka vaativat johdon harkintaa.
 
  - Laskennassa käytettävien mallien valinta niin, että ne kuvaavat sopimuskannan odotettavissa olevia luottotappioita mahdollisimman hyvin.

- Malleissa tehdyt oletukset ja asiantuntija-arviot.

- Luottoriskin merkittävän kasvun laadullisten ja määrällisten kriteerien määrittäminen.

- Laskennassa käytettävien talouden tulevaa kehitystä kuvaavien makroekonomisten tekijöiden valinta niin, että niiden muutokset korreloivat sopimusten maksukyvyttömyyden todennäköisyyden kanssa.

- Talouden ennusteiden laatiminen ja niiden toteutumisen todennäköisyyksien ennustaminen tulevaisuuteen. 
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki käyttää odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen malliperusteista laskentaa, mutta tarvittaessa mallien tuottamaa määrää muutetaan johdon arvioon perustuvalla oikaisulla. Oikaisun kirjaamisen perusteena on esimerkiksi sellainen saatavilla oleva uusi tieto tai tekijä, jota laskentamallissa käytettävät parametrit tai tiedot eivät sisällä. Tilikaudella jatkunut epävarmuus talouden tulevasta kehityksestä on lisännyt johdon harkinnan ja arvioiden merkityksellisyyttä.
 
  Tilinpäätöshetkellä johdon harkintaan perustuvat oikaisut ovat kohdentuneet erityisesti vaiheessa 3 oleviin saataviin ja oikaisujen tarpeen ja määrän arvioimisessa on kiinnitetty huomiota erityisesti seuraaviin odotettavissa olevan luottotappion määrään vaikuttaviin tekijöihin.
 
  -          Saatavaan kohdistettujen vakuuksien luonne ja arvo huomioiden alueellisen taloudellisen tilanteen vaikutus esimerkiksi asuinkiinteistöjen hintatasoon ja realisoitavuuteen. 
 
  -          Saatavien sopimuksenmukaisten rahavirtojen määrä ja ajoittuminen huomioiden saatavilla olevat vastapuolta koskevat tiedot, jotka eivät sisälly laskentamalliin. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi työllistymistä koskevat muutokset, haettujen lyhennysvapaiden määrä ja kesto sekä liiketoiminnan laajuudessa tai kannattavuudessa tapahtuneet muutokset.      
 
  -          Saatavan vastapuolen luottoriskin muutos, joka johtuu tekijöistä, kuten esimerkiksi liiketoimintaan tai työllisyyteen vaikuttavat pandemiasta johtuvat rajoitukset, jotka eivät sisälly laskentamalliin.
 
  Luottokannan analyysin perusteella Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole merkittäviä toimialakohtaisia riskikeskittymiä, joiden osalta mallien tuottamaa odotettavissa olevaa luottotappiota olisi tarpeen kasvattaa johdon harkintaan perustuvalla oikaisulla.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki on päivittänyt odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamallissa käytetyt talouden ennusteet ja skenaarioille asetetut painot lokakuussa. Tarkemmat tiedot koskien talouden ennusteissa käytettyjä keskeisiä makrotalouden muuttujia ja skenaarioille asetetuttuja painoja on esitetty liitetiedossa 13 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista.
 
  Käyvän arvon määrittäminen
 
  Käypiä arvoja määritettäessä johdon tulee arvioida, onko markkinoilta saatavissa hintatietoja, joita voidaan pitää luotettavana indikaationa rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta. Arvio perustuu näkemykseen markkinoiden toimivuudesta ja kaupankäynnin aktiivisuudesta yksittäisen rahoitusinstrumentin osalta. 
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit koostuvat tilinpäätöshetkellä pääosin noteeratuista rahoitusvaroista, joille on saatavissa julkinen hintanoteeraus tai rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon määrittämisessä hyödynnetään todennettavissa olevaa markkinainformaatiota, kuten korkotietoja. Sp-Kiinnitysluottopankin johto katsoo, että markkinoiden toimivuutta ja yksittäisten rahoitusinstrumenttien kaupankäynnin aktivisuutta koskevat edellytykset täyttyvät, jolloin markkinoilta saatavia hintatietoja voidaan pitää luotettavana indikaationa instrumenttien käyvästä arvosta.
 
  Johdon harkintaa edellytetään tilanteessa, jossa käypää arvoa koskevaa hintatietoa ei ole saatavissa markkinoilta, ja rahoitusinstrumentin käypä arvo on määritettävä arvostusmenetelmän avulla. Tällaisissa tilanteissa käypien arvojen määrittämisessä käytettävät arvostusmenetelmät ja niissä käytettävät syöttötiedot perustuvat johdon arvioon koskien kyseisten instrumenttien arvostamisessa käytettäviä markkinakäytänteitä.

 

 

  RISKIENHALLINNAN JA VAKAVARAISUUDENHALLINNAN PERIAATTEET
 
  LIITE 4. RISKIENHALLINNAN LIITETIEDOT
 
  Riskienhallinnan tavoite
 
  Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta.
 
  Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi
 
  Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. 
 
  Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle Sp-Kiinnitysluottopankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti ja pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä Sp-Kiinnitysluottopankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein.
 
  Riskienhallinta on osa Sp-Kiinnitysluottopankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa Sp-Kiinnitysluottopankin operatiivista toimintaa. 
 
  Sisäinen valvonta käsittää taloudellisen ja muun valvonnan. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johtamisen ja toiminnan sitä osaa, jolla pyritään varmistamaan: 
  ·       asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen
  ·       taloudelliset ja tehokkaat prosessit
  ·       toimintaan liittyvien riskien hallinta
  ·       taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus
  ·       säännösten noudattamisen valvonta (compliance)
  ·       toiminnan, tietojen sekä yhteisön omaisuuden ja asiakkaiden varojen riittävä turvaaminen, ja
  ·       riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensi sijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, riskienvalvonta, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin riskienhallinta perustuu hallituksen Sp-Kiinnitysluottopankin vahvistamaan liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä Sp-Kiinnitysluottopankin niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Sp-Kiinnitysluottopankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla.
 
  Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa Sp-Kiinnitysluottopankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus asettaa riskinhalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat eri riskilajeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon Sp-Kiinnitysluottopankin toiminnan luonteen ja laajuuden.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankilla on seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamassa tehokas ja kattava sisäinen valvonta:
  ·       riippumaton riskienvalvonta
  ·       säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance)
  ·       sisäisen tarkastuksen toiminto
 
  Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Riskienvalvontatoiminnon tehtävänä on avustaa pankin hallitusta ja toimivaa johtoa riittävän riskienhallinnan järjestämisessä sekä toimivuuden ja tehokkuuden valvonnassa. 
 
  Compliance-toiminto varmistaa, että Sp-Kiinnitysluottopankissa noudatetaan lainsäädäntöä, viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Compliance-toiminnon vastuulla on valvoa, että pankissa noudatetaan annettuja sisäisiä ohjeita, henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä muita rahoitusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. 
 
  Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden ja keskusyhteisön hallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja ja muu johto vastaavat sisäisen valvonnan operatiivisesta järjestämisestä lainsäädännön, viranomaisvaateiden sekä keskusyhteisön ja pankin oman hallituksen antamien tarkempien sisäisten toimintaohjeiden mukaisesti.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin riippumattomista toiminnoista vastaavat Säästöpankkiliitto osk:n liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot.
 
  Säästöpankkien yhteenliittymän riskienhallinnan menettelytapoja ylläpidetään ja kehitetään keskusyhteisön riippumattoman riskienvalvonnan toimesta, jotta varmistetaan että myös kaikki uudet, olennaiset, mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin.
 
  Merkittävät tai riskipitoiset sitoumukset tehdään kollegiaalisen päätöksentekomenettelyn mukaisesti ja valtuuksien käyttö on rajattu limiiteillä. Liiketoimintaa ja prosesseja ohjataan sisäisillä toimintaohjeilla, joiden noudattamista ja ajantasaisuutta valvotaan. Tehdyt päätökset ja merkittävät liiketoimet dokumentoidaan ja arkistoidaan. Olennainen osa riskienhallintaa suoritetaan päivittäisissä varmistuksissa. Tehtyjen päätösten toimeenpanoa seurataan hyväksymisillä, todentamisilla, varmistuksilla, täsmäytyksillä sekä seuranta- ja poikkeamisraporteilla.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki altistuu toiminnassaan luotto-, markkina- ja operatiivisille riskeille sekä liiketoiminta- ja likviditeettiriskeille.
 
  Luotto- ja vastapuoliriskit 
 
  Pankkitoiminnan merkittävin riski on luottoriski. Luottoriskin hallinnalla ja valvonnalla on suuri merkitys varmistettaessa pääomien riittävyyttä suhteessa liiketoiminnan riskeihin ja riskien toteutumisen aiheuttamiin tappioihin.  
 
  Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin ydinliiketoiminta on kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain määräykset täyttävien kiinteistövakuudellisten luottojen myöntäminen sekä asuntovakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskeminen. Sp-Kiinnitysluottopankista rahoitetaan ainoastaan vähittäisvastuina käsiteltäviä asiakkaita, joita ovat yksityisasiakkaat ja elinkeinonharjoittajat. Pankin pääasiallisena luottoasiakaskohderyhmänä on Säästöpankkiryhmän vahvistetun strategian mukaisesti aktiivi-iässä olevat kotitaloudet. Kyseiset asiakasryhmät muodostavat pankin luotonannon sekä luottoriskin kannalta keskeiset kohderyhmät. Sp-Kiinnitysluottopankin luottoja välittävässä Säästöpankissa noudatetaan ko. Säästöpankin luotonannolle vahvistamia asiakasryhmäkohtaisia tavoitteita.
 
  Luottoriskien hallinta
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus ohjaa luottoriskien hallintaa, siinä käytettäviä menetelmiä sekä niiden valvontaa ja raportointia vahvistamallaan luottoriskistrategialla, sen perusteella antamillaan luottoriskejä ja niiden hallintaa koskevilla ohjeilla sekä asettamillaan riskilimiiteillä ja muilla seurantarajoilla. Sp-Kiinnitysluottopankin riskienvalvonta valvoo, että Pankki noudattaa näitä periaatteita.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin liike­toiminta­strategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riski­keskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luotto­kelpoisuus­luokittain. Sp-Kiinnitysluottopankin välittäjinä toimivat Säästöpankit myöntävät luottoja ja takauksia ensisijaisesti omalle tosiasialliselle toimialueelleen. Tällä varmistetaan yhtenä luotonannon perusteena oleva paikallinen, riittävän perusteellinen asiakastuntemus.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki on ulkoistanut merkittävän osan luottoprosessistaan luottoja välittäville Säästöpankeille sekä taustatoimintoja hoitavalle Säästöpankkipalvelut Oy:lle.
 
  Luottoja välittävien Säästöpankkien ja Sp-Kiinnitysluottopankin välinen sopimus luottojen välitystoiminnasta säätelee Säästöpankkien oikeutta vastuullisena asiamiehenä lainata Sp-Kiinnitysluottopankin varoja yleisölle sekä hallinnoida ns. KLP-luottoja Sp-Kiinnitysluottopankin lukuun. Sopimuksen mukaan Säästöpankeilla on velvollisuus ja oikeus ostaa Sp-Kiinnitysluottopankista takaisin luotto, joka ei kelpaa kiinnitysluottopankin vakuuspooliin tai on muuttunut järjestämättömäksi.
 
  Säästöpankeissa pankkien hallitukset ovat delegoineet luottovaltuuksia pankin johdolle/johtoryhmälle/luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien Sp-Kiinnitysluottopankin luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Säästöpankkien hallitukset ovat vahvistaneet pankeilleen ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Vakuuden käyvän arvon arviointi perustuu aina tapauskohtaiseen arvioon.
 
  Luotonanto henkilöasiakkaille myönnetään turvaavaa asuntovakuutta vastaan. Sp-Kiinnitysluottopankissa olevan luoton on aina täytettävä kiinnitysluottopankkilaissa asetetut määräykset ja Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksen antamat erilliset ohjeet. Vakuuden on oltava parhaalla etusijalla oleva asuntovakuutus.
 
  Katetun joukkolainan vakuudeksi otettava edellä määritelty asuntovakuudellinen luotto ei saa ylittää vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön käypää arvoa. Katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärään lasketaan enintään 70 prosenttia kunkin asuntovakuudellisen luoton vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön käyvästä arvosta.
 
  Vakuuden arvon määrittelyssä noudatetaan Säästöpankkien yhteenliittymässä käytössä olevan luotto-ohjeistuksen periaatteita. Kaikista vakuudeksi tarjottavista tai vakuutena olevista kohteista on luottopäätöstä tehtäessä oltava riittävät tiedot, joiden perusteella kohteen käypä arvo voidaan luotettavasti määrittää. Vakuuden käypä arvo hyväksytään luottopäätöksellä, joka perustuu vakuuden arviointiin. Luottopäätös tehdään Säästöpankin luottopäätösvaltuuksien puitteissa.
 
  Vakuuden arvo määritetään hyvän kiinteistönarviointitavan mukaisesti. Vakuuden arvo päivitetään sellaisten merkittävien muutosten yhteydessä, jotka lisäävät pankin riskiä, esim. jos kanssavelallinen vapautetaan vastuusta. Vakuuden arvo päivitetään järjestelmään myös aina, jos pankin tietoon tulee, että yksittäisen vakuuskohteen arvo on oleellisesti laskenut.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankissa oleva asuntolainakanta oli 2 247 (2 146) miljoonaa euroa ja kasvoi 101 miljoonalla eurolla vuoden 2020 lopun tilanteesta. Taseessa olevista luotoista henkilöasiakkaiden osuus on 98 % ja elinkeinoharjoittajien 2 %.
 
 
  Luotot asiakasryhmittäin
  (1 000 euroa)
  Asiakasryhmä 31.12.2021 31.12.2020 muutos %  
  Yksityisasiakas 2 201 110 2 107 416 4 %  
  Elinkeinoharjoittaja 45 832 38 889 18 %  
  Yhteensä 2 246 942 2 146 305 5 %  
 
 
  Yksityisasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi perustuu paikallisen säästöpankin hyvään asiakastunte­mukseen sekä arvioon asiakkaan maksukyvystä. Luotonmyöntö perustuu ensisijaisesti asiakkaan riittävään luotonhoitokykyyn. Asiakkaan maksukyky, aiempi maksukäyttäytyminen, hakemuksen luottoluokitus ja vakuudet muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle.
 
  Luottokannan riskiluokkajakauma
  (1000 euroa) 31.12.2020   % kannasta
  Kuvaus 12 kk PD Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2020 31.12.2019
  1 Erinomainen luokka 0,0-0,3% 30 332 22   30 354 1 % 1 %
  2 Hyvä luokka 0,3-0,4% 319 986 635   320 621 15 % 15 %
  3 Hyvä luokka 0,4-1,0% 795 520 5 282   800 802 37 % 35 %
  4 Keskimääräinen luokka 1,0-1,9% 681 828 15 880 147 697 855 33 % 34 %
  5 Keskimääräinen luokka 1,9-3,7% 229 462 17 282 164 246 908 12 % 13 %
  6 Heikohko luokka 3,7-7,8% 25 642 8 231 100 33 973 2 % 2 %
  7 Viiveitä, mutta ei arvonalentunut 7,8-9,9% 5 934 8 995 77 15 006 1 % 1 %
  8 Viiveitä, mutta ei arvonalentunut 9,9-22,3% 155 425 88 668 0 % 0 %
  D Arvonalentunut 100,0 %   118 118 0 % 0 %
  Yhteensä 2 088 860 56 752 694 2 146 305 100 % 100 %
 
  Luottoriskiä arvioidaan ja mitataan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästymisiä, odotettavissa olevia luottotappioita, ongelmasaamisia ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti asiakasvastuista, maksuviiveistä, odotettavissa olevista luottotappiosta, ongelmasaamisista ja järjestämättömistä luotoista. Luottosalkun keskittymiä seurataan asiakkaittain ja toimialoittain ja raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen näiden lisäksi myös luottoluokittain.
 
  Ongelmasaamiset
 
  Ongelmasaamisia, viivästyneiden maksujen, lainahoitojoustoja ja järjestämättömiä saamisia seurataan säännöllisesti. Ongelmasaamisilla tarkoitetaan vastuita, joissa asiakas on luokiteltu maksukyvyttömäksi joko yli 90 päivää erääntyneiden merkittävien saamisten vuoksi tai muista syistä pidetään epätodennäköisenä, että asiakas selviäisi velvoitteistaan.
 
  Viivästyneillä maksuilla tarkoitetaan sitä, että asiakkaan saatavat ovat rästissä 1 - 3 kuukautta, samalla asiakas on jo ns. potentiaalinen ongelma-asiakas. Sp-Kiinnitysluottopankin viivästyneet saamiset olivat noin 0,16 prosenttia (0,19) luottokannasta.
 
  Järjestämättömäksi saamiseksi luokitellaan luotot, joilla vähintään yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: luotto on luokiteltu maksukyvyttömäksi, luotto on ECL vaiheessa 3, luotolla on järjestämätön lainanhoitojousto tai vastapuolen kaikista luotoista vähintään 20 % on luokiteltu järjestämättömäksi.  
 
  Sp-Kiinnitysluottopankissa järjestämättömien saamisten määrä oli vuoden 2021 lopussa 0,17 % (0,00) prosenttia luottokannasta. Järjestämättömien määrä pysyi vuonna 2021 kohtuullisella tasolla uuden laajemman maksukyvyttömyyden määritelmän käyttöönotosta huolimatta. Vuoden 2021 lopussa lyhennysvapaiden määrä oli palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolla.
 
  Lainanhoitojoustoina raportoidaan saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Tietyissä olosuhteissa velallisen joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin asiakkaalle annetaan myönnytys lainaehtoihin lyhennysvapaan tai luoton uudelleenjärjestelyn muodossa ja tällä tavalla pyritään turvaamaan asiakkaan maksukyky ja välttämään mahdollisia luottotappioita. Lainanhoitojoustojen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet ovat lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Pankin lainanhoitojoustollisia saamisia oli yhteensä 27 miljoonaa euroa (35 milj. euroa).
 
  Arvonalentuminen ja odotettavissa olevat luottotappiot on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
 
  Luotonannon keskittymäriskit
 
  Luotonannon riskikeskittymiä syntyy tai voi syntyä esimerkiksi silloin, kun luottosalkku sisältää suuria määriä luottoja ja muita vastuita seuraaville tahoille:
  ·       yksittäiselle vastapuolelle
  ·       ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä vastapuolista ja niihin sidoksissa olevista yhteisöistä
  ·       tietyille toimialoille
  ·       tiettyjä vakuuksia vastaan
  ·       joiden maturiteetti on sama tai
  ·       joissa tuote/instrumentti on sama.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin yhdelle asiakkaalle ja/tai asiakaskokonaisuudelle, myöntämien luottojen kokonaismäärä ei saa ylittää luottolaitoslaissa, muissa säädöksissä tai Finanssivalvonnan tai muun valvontaviranomaisen antamissa määräyksissä ja ohjeissa vahvistettuja enimmäismääriä. Yksittäisten vastapuolien aiheuttamia keskittymäriskejä on säännelty limiiteillä ja enimmäisasiakasvastuuta koskevilla toimintaohjeilla.
 
  Markkinariski
 
  Markkinariskillä tarkoitetaan yleisesti markkinahintojen muutoksen aiheuttamaa vaikutusta rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvoon. Sp-Kiinnitysluottopankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoimintana on laskea liikkeelle kiinnitysluottopankkilain alla euromääräisiä, asuntovakuudellisia joukkovelkakirjalainoja sekä myöntää kiinnitysluottopankkilaissa tarkoitettuja asuntoluottoja.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankilla ei määritellyn mukaisesti ole kaupankäyntivarastoa. Sp-Kiinnitysluottopankki voi hankkia väliaikaisena täytevakuutena tai likviditeettipuskurissa käytettäviä joukkovelkakirjoja, mutta muuten sillä ei tule olemaan sijoitussalkkua.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki ei ota osakeriskiä, hyödykeriskiä eikä valuuttariskiä. Sekä liikkeeseen laskettavat katetut joukkolainat että niiden vakuutena olevat asuntolainat ja mahdolliset väliaikaiset täytevakuudet sekä taseen ja taseen ulkopuoliset muut erät ovat kaikki euromääräisiä.
 
  Markkinariskien hallinta
 
  Markkinariskien mittaamiselle ja seurannalle on asetettu limiitit ja muut seurantarajat. Keskeinen rahoitustaseen sisältämien markkinariskien mittaamisen ja seurannan väline on vakavaraisuuden hallintaprosessi, jossa rahoitustaseeseen markkinariskeille varataan pääomaa sekä normaalissa että stressiskenaariossa.
 
  Rahoitustaseen korkoriski
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin merkittävin markkinariski on rahoitustaseen korkoriski, jota seurataan sekä nykyarvon että tuloriskin kautta.
 
  Korkoriskillä tarkoitetaan korkomuutosten haitallista vaikutusta pankin taseen ja taseen ulkopuolisten erien markkina-arvoon (nykyarvoriski) tai korkokatteeseen (tuloriski).
 
  Sp-Kiinnitysluottopankissa korkoriskiä syntyy luotonannon ja varainhankinnan korkoperusteiden eroavaisuuksista.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankissa johdannaissopimuksia tehdään vain riskien suojaamiseksi. Sp-Kiinnitysluottopankki hallitsee korkoriskiä kiinnittämällä molemmat puolet taseesta lyhyisiin markkinakorkoihin. Mahdolliset täytevakuudet tai likviditeettipuskurin joukkovelkakirjat suojataan lyhyisiin markkinakorkoihin. Tehtäviin suojauksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Kaikki suojaavat johdannaiset tehdään suoraan Sp-Kiinnitysluottopankista Säästöpankkiryhmän ulkopuolisen luottolaitoksen kanssa.
 
  Korkoriskejä mitataan sekä korkokatteen että taseen nykyarvon muutoksen kautta. Nykyarvomenetelmässä mitataan, kuinka paljon taseen käypä arvo muuttuu korkojen muuttuessa, kun kunkin tase-erän markkina-arvo lasketaan kyseisen instrumentin rahavirtojen nykyarvona. Tuloriskimallissa ennustetaan tulevaa korkokatetta vuoden horisontilla markkinakorkojen muuttuessa.
 
  Alla olevassa taulukossa esitetään korkokatteen herkkyys korkokäyrän 1 prosenttiyksikön paralleelin muutoksen yhteydessä.
 
  Korkoherkkyysanalyysi 1 % -yksikön paralleeli muutos korkokäyrään
  (1 000 euroa) Korkokatteen muutos
  31.12.2021 31.12.2020
  Aika Alas Ylös Alas Ylös  
  Muutos tulevaan 12 kuukauteen 6 154 -3 934 5 965 -2 304  
  Muutos 12-24 kuukauteen  11 771 -1 876 8 432 -3 270  
 
 
  Likviditeettiriski
 
  Likviditeettiriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että pankki ei pysty suoriutumaan nykyisistä tai tulevista odotetuista ja odottamattomista kassaulosvirtauksista ollenkaan tai vahingoittamatta merkittävästi pankin taloudellista asemaa.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki ei ota talletuksia yleisöltä. Sp-Kiinnitysluottopankilla on Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvan Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n kanssa sopimus likvidien varojen käytöstä. Sp-Kiinnitysluottopankin välittäjänä toimiva säästöpankki tai sitä edustava Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj jälleenrahoittavat Sp-Kiinnitysluottopankin varoista välittämänsä luotot määrällä, joka vastaa luottoluokituslaitoksen Sp-Kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemille katetuille joukkolainoille määräämää ylivakuusvaadetta. Sp-Kiinnitysluottopankin ylivakuustarve rahoitetaan Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n myöntämästä luottolimiitistä.
 
  Likviditeettireservi ja maksuvalmiusvaatimus
 
  Sp-Kiinnitysluottopankille on myönnetty poikkeuslupa vakavaraisuusasetuksessa maksuvalmiudelle asetetuista vaatimuksista. Sp-Kiinnitysluottopankilla on silti vapaiden likvidien varojen reservi likviditeettitilanteen nopean ja yllättävän heikentymisen varalle. Likviditeettireservin koko johdetaan edelleen maksuvalmiusvaatimuksesta. Likviditeettireservi koostuu maksuliiketilillä ja LCR-tilillä pidettävistä varoista. 
 
  Varat 31.12.2021 (1 000 euroa) Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 v > 5 v  
  Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 115 048 115 048  
  Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
  Lainat ja saamiset asiakkailta 2 246 942 36 820 109 913 573 071 1 527 138  
  Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla  
  Rahoitusvarat yhteensä 2 361 990 151 867 109 913 573 071 1 527 138  
 
  Velat 31.12.2021 (1 000 euroa) Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 v > 5 v  
  Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 701 400 29 400 28 000 523 500 120 500  
  Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
  Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 1 500 000   500 000 500 000 500 000  
  Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla  
  Rahoitusvelat yhteensä 2 201 400 29 400 528 000 1 023 500 620 500  
 
  Varat 31.12.2020 (1 000 euroa) Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 v > 5 v  
  Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 85 309 85 309  
  Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
  Lainat ja saamiset asiakkailta 2 146 305 33 970 105 367 560 763 1 446 206  
  Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla  
  Rahoitusvarat yhteensä 2 231 614 119 279 105 367 560 763 1 446 206  
 
  Velat 31.12.2020 (1 000 euroa) Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk 1-5 v > 5 v  
  Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 627 830 95 830 411 000 53 500 67 500  
  Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
  Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 1 500 000   500 000 500 000 500 000  
  Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla  
  Rahoitusvelat yhteensä 2 127 830 95 830 911 000 553 500 567 500  
 
  Operatiivinen riski
 
  Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset ja compliance-riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Lisäksi maineriskiä hallitaan osana operatiivisia riskejä. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Strategiset riskit on tässä rajattu operatiivisten riskien ulkopuolelle.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankissa noudatetaan voimassa olevia lain säännöksiä, viranomaisten antamia määräyksiä, Finanssiala ry:ssä vahvistettuja hyvän pankkitavan säännöksiä sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteita ja järjestämistä samoin kuin muita Sp-Kiinnitysluottopankin sisäisiä ohjeita.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksella on kokonaisvastuu pankin operatiivisesta riskistä, riskinottotason linjauksesta ja operatiivisten riskien hallintaan liittyvistä menettelytavoista, jotka liittyvät tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan sekä valvontaan. Pankin hallitus hyväksyy operatiivisten riskien hallinnan periaatteet ja keskeiset operatiiviset ohjeet. Riskienhallintaorganisaatio valvoo, että kaikissa säästöpankkiryhmään kuuluvissa yhtiöissä ja yksiköissä sovelletaan operatiivisten riskienhallintakehikkoa
 
  Merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit tunnistetaan. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi pankin jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin.
 
  Operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista.
 
  Oikeudelliset riskit
 
  Oikeudellisilla riskeillä tarkoitetaan pätemättömistä sopimuksista tai puutteellisesta dokumentaatiosta aiheutuvaa tappiota ja lain tai viranomaismääräysten rikkomisesta aiheutuvaa sanktioiden, korvausvelvollisuuden asiakasta kohtaan tai menetetyn liikearvon riskiä. Sp-Kiinnitysluottopankin toiminnassa noudatetaan pankkialan vakioehtoja. Muita kuin vakiomuotoisia sopimuksia laadittaessa käytetään lakiasiantuntijoita sekä tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
 
  Säännösten noudattamisesta ja koordinoinnista vastaa compliance-toiminto. Se varmistaa, että lainsäädäntöä, sekä viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Compliance-toiminnon vastuulla on myös valvoa, että annettuja sisäisiä ohjeita ja henkilöstöä sitovia eettisiä periaatteita sekä myös muita rahoitus- ja vakuutusmarkkinoilla vallitsevia ohjeita noudatetaan. Päämäärätavoitteena on välttää compliance-riskien toteutumista säästöpankkiryhmän toiminnassa.
 
  Liiketoimintariski
 
  Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
 
  Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta.

 

 

  LIITE 5. VAKAVARAISUUDEN HALLINTA
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Sp-Kiinnitysluottopankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan Sp-Kiinnitysluottopankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n mukaisiin pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissa Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot.
 
  Pankin hallituksella on kokonaisvastuu vakavaraisuudenhallinnasta. Pankin hallitus hyväksyy vakavaraisuuden hallinnan lähtökohdat, tavoitteet ja periaatteet. Lisäksi hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvien yhteisöjen vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan konsolidoidusti Yhteenliittymän tasolla. Keskusyhteisön hallitus on asettanut yhteenliittymän ja pankkien vakavaraisuudelle tavoitetasot, joita seurataan neljännesvuosittain.
 
  Stressitestit
 
  Osana vakavaraisuuden hallintaprosessia Sp-Kiinnitysluottopankki arvioi omaa riskiasemaansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä. Stressitestejä käytetään arvioitaessa miten erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa tuloksentekokykyyn, vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen. Stressitestien avulla pyritään tunnistamaan Sp-Kiinnitysluottopankin kannalta keskeisimmät riskit ja arvioimaan, miten haavoittuvainen pankin rakenne on näiden riskien toteutumisen suhteen. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa.
 
  Pääomanjatkuvuussuunnitelma
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin pääoman jatkuvuussuunnitelma on tehty ennalta arvaamattomien tapahtumien varalle, jotka saattavat vaarantaa pankin vakavaraisuuden. Osana pääoman jatkuvuussuunnitelmaa ovat pääoman määrälle ja laadulle hallituksen asettamat tavoitetasot ja seurantarajat, joita seurataan neljännesvuosittain. Pääoman jatkuvuussuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joihin toimiva johto ja hallitus voivat ryhtyä, jos vakavaraisuussuhdeluvulle asetettu seurantaraja rikkoutuu.
 
  Pilari I -pääomavaateet
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin suurimmat pääomavaateet muodostuvat kiinteistövakuudellisista saamisista. Pankin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä ja operatiivisen riskin pääomavaade perusmenetelmällä. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle, mikäli kokonaisnettovaluuttapositio on yli 2 prosenttia omien varojen yhteismäärästä. Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole kaupankäyntivarastoa ja Sp-Kiinnitysluottopankin liiketoimintaan ei kuulu hyödykeriskin ottaminen.
 
  Omat varat ja vakavaraisuus
 
  Tilikauden lopussa Sp-Kiinnitysluottopankin pääomarakenne oli vahva ja koostui ydinpääomasta (CET1). Omat varat yhteensä olivat 120 (112) miljoonaa euroa. Ydinpääoman (CET1) määrä oli 120 miljoonaa euroa (112). Riskipainotetut erät olivat 792 (785) miljoonaa euroa. Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuussuhde oli 15,2 (14,2) prosenttia ja ydinvakavaraisuussuhde oli 15,2 (14,2) prosenttia.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin pääomavaade on 83 (82) miljoonaa euroa ja vastaa 10,5 prosenttia riskipainotettujen erien määrästä. Pääomavaateen koostumus on säilynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Pääomavaatimus muodostuu seuraavista eristä:
  ·       Vakavaraisuusasetukseen (CRR) perustuva vähimmäisvaade vakavaraisuussuhdeluvulle (8 %) 
  ·       2,5 % luottolaitoslain mukainen kiinteä CET1-lisäpääomavaatimus, ja
  ·       Ulkomaisten vastuiden maakohtaiset muuttuvat CET1-lisäpääomavaatimukset.
 
  Finanssivalvonnan Säästöpankkien yhteenliittymälle asettama harkinnanvarainen Pilari II ‑pääomavaatimus on tällä hetkellä 1,25 prosenttia (1,25 %). Perustuen Finanssivalvonnan marraskuussa 2021 tekemään päätökseen Pilari II -pääomavaade nousee 1,5 prosenttiin alkaen 30.6.2022. Pilari II -pääomavaatimuksesta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ensisijaista pääomaa, josta vähintään kolme neljäsosaa on oltava ydinpääomaa. Suomessa makrovakauspoliittisesta päätöksenteosta vastaa Finanssivalvonnan johtokunta. Päätökset muuttuvasta lisäpääomavaateesta ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteesta tehdään neljännesvuosittain, kansallisesti merkittävistä luottolaitosten lisäpääomavaatimuksista (ns. O-SII-puskureista) vuosittain ja järjestelmäriskipuskureista vähintään joka toinen vuosi.
 
  Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 6.4.2020 järjestelmäriskipuskurin poistamisesta suomalaisilta luottolaitoksilta, jonka seurauksena Säästöpankkien yhteenliittymän pääomavaatimus aleni yhden prosenttiyksikön. Finanssivalvonnan päätöksen tavoitteena on lieventää koronaviruspandemian kielteisiä vaikutuksia finanssimarkkinoiden vakauteen sekä edistää luottolaitosten kykyä rahoittaa taloutta.
 
  Finanssivalvonnan johtokunta päätti kokouksessaan 29.6.2021 muuttaa enimmäisluototussuhdetta niin, että muiden kuin ensiasunnon ostajien enimmäisluototussuhdetta lasketaan 5 prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Muutos tuli voimaan 1.10.2021. Finanssivalvonta ei ole asettanut vuonna 2021 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, jonka suuruus voi vaihdella 0–2,5 % riskipainotettujen saamisten yhteismäärästä. Finanssivalvonta ei ole asettanut Säästöpankkien yhteenliittymälle ns. O-SII-lisäpääomavaatimusta.
 
  Suomessa makrovakauspoliittisesta päätöksenteosta vastaa Finanssivalvonnan johtokunta. Päätökset muuttuvasta lisäpääomavaateesta ja asuntolainojen enimmäisluototussuhteesta tehdään neljännesvuo­sittain, kansallisesti merkittävistä luottolaitosten li­säpääomavaatimuksista (ns. O-SII-puskureista) vuo­sittain ja järjestelmäriskipuskureista vähintään joka toinen vuosi.
 
  Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 %:n riskipainoa yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010).  
 
  Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Keskusyhteisölle myönnetty lupa kattaa myös 28.6.2021 voimaan tulleen NSFR-vaateen.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän vakavaraisuutta koskeviin tietoihin, jotka esitetään Säästöpankkiryhmän konsolidoidussa tilinpäätöksessä ja puolivuosikatsauksessa. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot erikseen tilinpäätöksen yhteydessä. Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksen jäljennös sekä Pilari III:n mukaiset tiedot ovat saatavissa www.saastopankki.fi-verkkopalvelussa.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuuslaskennan pääerät
  (1 000 euroa)
 
  Omat varat 31.12.2021 31.12.2020
  Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 120 384 111 646
  Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -272 -16
  Ydinpääoma (CET1) yhteensä 120 112 111 630
 
  Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 0 0
 
  Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 120 112 111 630
 
  Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 0 0
 
  Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 120 112 111 630
 
  Riskipainotetut erät yhteensä 791 647 784 525
     josta luottoriskin osuus 769 956 746 409
     josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 11 102 26 849
     josta markkinariskin osuus
     josta operatiivisen riskin osuus 10 588 11 268
 
  Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin % 15,2 % 14,2 %
  Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin % 15,2 % 14,2 %
  Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin % 15,2 % 14,2 %
 
  Pääomavaatimus 
  Omat varat yhteensä  120 112 111 630
  Pääomavaatimus yhteensä* 83 123 82 375
  Pääomapuskuri  36 989 29 255
 
  *Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista.
 
  Vähimmäisomavaraisuusaste
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 5,3 (4,9) prosenttia ylittäen selvästi 28.6.2021 voimaan tuleen sitovan 3 % vähimmäisvaateen. Vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) kuvaa luottolaitoksen velkaantumisastetta ja se lasketaan jakamalla ensisijainen pääoma vastuiden kokonaismäärällä. Vertailuajankohdan tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska niissä ei ole otettu huomioon tilikaudella voimaan tulleita vakavaraisuusasetuksen muutoksia.
 
  Vähimmäisomavaraisuusaste
  (1 000 euroa) 31.12.2021 31.12.2020
  Ensisijainen pääoma 120 112 111 630
  Vastuiden kokonaismäärä 2 265 694 2 266 774
  Vähimmäisomavaraisuusaste 5,3 % 4,9 %
   
  Kriisinratkaisusuunnitelma  
 
  Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä tuotiin kansallisesti voimaan 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1995/2014). Rahoitusvakausvirasto asetti huhtikuussa 2021 Säästöpankkien yhteenliittymälle sekä Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:lle omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL-vaade). Vaade tulee voimaan Säästöpankkien yhteenliittymän osalta täysimääräisenä 1.1.2022 alkaen ja Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n osalta siirtymäsäännöksin 1.1.2022 alkaen. Vaadetta ei kohdisteta jäsenluottolaitoksiin tai Sp-Keskuspankkiin. MREL-vaade on luonteeltaan Pilari II -tyyppinen minimivaade, joka on täytettävä jatkuvasti. Rahoitusvakausvirasto päätti, että Säästöpankkien yhteenliittymään sovellettava MREL-vaade on 19,49 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi. Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n MREL-vaatimus on täysimääräisenä 1.1.2024 alkaen 15,71 % kokonaisriskin määrästä tai 5,91 % vastuiden kokonaismäärästä, kumpi suurempi. Kokonaisriskin perusteella lasketun vaatimuksen lisäksi on jatkuvasti täytettävä laitoskohtainen kokonaislisäpääomavaatimus.

 

 

  6 Korkokate
  (1 000 euroa)
  1-12/2021 1-12/2020
  Korkotuotot
  Lainoista ja saamisista asiakkailta 21 185 20 688
  Saamistodistuksista -36  
  Johdannaissopimuksista
      Suojaavista johdannaisista 9 062 6 097
  Muista 154 58
  Yhteensä 30 365 26 843
 
  Korkokulut
  Veloista luottolaitoksille -2 384 -1 937
  Veloista asiakkaille -37  
  Johdannaissopimuksista
      Suojaavista johdannaisista -162  
  Liikkeeseenlasketuista velkakirjoista -2 386 -2 464
  Limiittikoroista -412 -510
  Muista -2 -78
  Yhteensä -5 384 -4 989
 
  Korkokate 24 981 21 854

 

 

  7 Palkkiotuotot ja -kulut, netto
 
  (1 000 euroa) 1-12/2021 1-12/2020
  Palkkiotuotot   
  Luotonannosta 805 752
  Yhteensä 805 752
 
  Palkkiokulut
  Luotoista* -21 324 -16 976
  Muista -20 -18
  Yhteensä -21 344 -16 994
 
  Palkkiotuotot ja -kulut, netto -20 539 -16 242
 
  * Koostuu pääosin välittäjäpankeille maksetuista palkkioista.

 

 

  8 Kaupankäynnin nettotuotot
 
  (1 000 euroa) 1-12/2021 1-12/2020
  Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot
  Saamistodistuksista
     Myyntivoitot ja -tappiot -72  
     Käyvän arvon rahastosta tilikaudelle siirretyt 33  
  Saamistodistuksista yhteensä -39  
  Suojauslaskennan nettotuotot
     Suojaavien instrumenttien käyvän arvon muutos -22 035 8 300
     Suojattavien kohteiden käyvän arvon muutos 21 229 -5 620
  Kaupankäynnin nettotuotot yhteensä -845 2 680

 

 

  9 Rahoitusinstrumenttien tuloserät
 
  (1 000 euroa) 1-12/2021 1-12/2020
  Korkotuotot
     Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista  21 339 20 746
  Korkotuotot yhteensä rahoitusvaroista, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti 21 339 20 746
  Rahoitustuotot 21 339 20 746
 
  Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -5 384 -4 989
  Arvonalentumistappiot lainasaamisista 404 -42
  Rahoituskulut -4 981 -5 031
 
  Tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitustuotot ja -kulut, netto 16 359 15 715

 

 

  10 Henkilöstökulut
 
  (1 000 euroa) 1-12/2021 1-12/2020
  Palkat ja palkkiot -34 -26
  Henkilöstökulut yhteensä -34 -26

 

 

  11 Liiketoiminnan muut kulut
 
  (1 000 euroa) 1-12/2021 1-12/2020
  Muut hallintokulut
  Toimistokulut -927 -888
  ICT-kulut -682 -466
  Yhteyskulut -8 -8
  Markkinointikulut -8 -7
  Muut hallinnon kulut -3  
  Yhteensä -1 628 -1 369
 
  Muut liiketoiminnan kulut
  Muut liiketoiminnan kulut* -371 -266
  Yhteensä -371 -266
 
  Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -2 000 -1 635
 
  *Tilintarkastuspalkkiot
  Lakisääteinen tilintarkastus -19 -15
  Muut palvelut -26  
  Yhteensä -45 -15

 

 

  12 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
 
  (1 000 euroa)
  1-12/2021 1-12/2020
  Poistot aineettomista hyödykkeistä -29
  Poistot yhteensä -29
 
  Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä yhteensä -29

 

 

  13 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki määrittää arvonalentumisen perustuen rahoitusvaran odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevia luottotappiota koskeva vähennyserä lasketaan ja kirjataan rahoitusvaroille, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä takaussopimuksille ja taseen ulkopuolisille luottositoumuksille. 
 
  Odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä sovelletaan kolmivaiheista mallia, jossa laskentaan vaikuttava vaihe määräytyy rahoitusvaran taseeseen kirjaamishetken ja raportointipäivän välillä tapahtuneen luottoriskin muutoksen perusteella.
- Vaiheeseen 1 kuuluvat rahoitusvarat, joiden luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi taseeseen kirjaamispäivän ja raportointipäivän välillä. Vaiheessa 1 olevien rahoitusvarojen odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu todennäköisyyteen, että luottotappio toteutuu raportointipäivästä seuraavan 12 kuukauden kuluessa.
- Vaiheeseen 2 kuuluvat rahoitusvarat, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi taseeseen kirjaamishetken jälkeen. Vaiheessa 2 olevien rahoitusvarojen odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu todennäköisyyteen, että luottotappio toteutuu rahoitusvaran jäljellä olevana voimassaoloaikana.
- Vaiheeseen 3 kuuluvat rahoitusvarat, joiden katsotaan olevan arvoltaan alentuneita. Vaiheessa 3 olevien rahoitusvarojen odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu todennäköisyyteen, että luottotappio toteutuu rahoitusvaran jäljellä olevana voimassaoloaikana.
 
  Alla olevassa taulukossa on esitetty odotettavissa olevien luottotappoiden laskennan piiriin kuuluvat rahoitusvarat arvonalentumisvaiheittan jaoteltuna sijoitusomaisuuteen, lainoihin ja saamisiin ja taseen ulkopuolisiin eriin.
 
  Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan piiriin kuuluvat rahoitusvarat arvonalentumisvaiheittain
 
  (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä
  Rahoitusvarat 31.12.2021
  Taseen ulkopuoliset erät 8 643 7   8 650
  Yhteensä 2 147 527 106 497 1 568 2 255 592
 
  (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä
  Rahoitusvarat 31.12.2020
  Lainat ja saamiset 2 056 022 89 590 694 2 146 305
  Taseen ulkopuoliset erät 6 025   6 025
  Yhteensä 2 062 046 89 590 694 2 152 330
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki käyttää luottoriskin muutoksen merkityksellisyyden arvioimiseen muun muassa seuraavia laadullisia ja määrällisiä tietoja.
- Maksuviive: rahoitusvaran luottoriskin katsotaan kasvaneen merkittävästi ja sopimus siirtyy vaiheesta 1 vaiheeseen 2, kun maksuviive ylittää 30 päivää. Kun kynnysarvot ylittävä maksuviive ylittää 90 päivää, rahoitusvaran katsotaan olevan arvoltaan alentunut ja se siirtyy vaiheesta 2 vaiheeseen 3.
- Luottoluokan heikkeneminen: rahoitusvaran luottoriskin katsotaan kasvaneen merkittävästi ja sopimus siirtyy vaiheesta 1 vaiheeseen 2, jos sopimusksen luottoluokitus heikkenee vähintään neljä luottoluokkaa.
- Lainanhoitojousto: jos saatava ei ole järjestämätön, lainanhoitojoustomerkintä tulkitaan merkittäväksi luottoriskin kasvuksi ja saatava siirtyy vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Jos lainanhoitojousto tehdään sopimukseen, joka on järjestämätön tai jos sopimuksella on hakemushetkellä kirjattu lainanhoitojousto, sopimuksen katsotaan olevan arvoltaan alentunut ja se siirtyy vaiheeseen 3.
- Maksukyvyttömyysmerkintä: Jos asiakas on todettu maksukyvyttömäksi, rahoitusvaran katsotaan olevan arvoltaan alentunut ja siirtyy vaiheeseen 3
 
  Rahoitusvara voi palautua vaiheesta 2 tai 3 kun sen luottoriski on parantunut merkittävästi ja se on täyttänyt edellisen vaiheen kriteerit yhtäjaksoisesti siirtymälle määritetyn tarkkailujakson ajan. Siirryttäessä vaiheesta 2 vaiheeseen 1, tarkkailujakson pituus on 3 kuukautta ja siirryttäessä vaiheesta 3 vaiheeseen 2, tarkkailujakso on 3 kuukautta.  
 
  Alla olevissa taulukoissa on esitetty odotettavissa olevien luottotappioiden kehitys tilikauden alusta.
 
  Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL), lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä
  (1 000 euroa) 12 kk ECL Koko voimassaoloajan ECL Koko voimassaoloajan ECL  
  Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.2021 664 219 10 893
  Siirto vaiheeseen 1 92 -313 -58 -279
  Siirto vaiheeseen 2 -138 1 350 -30 1 182
  Siirto vaiheeseen 3 -2 -4 49 43
  Uuden saamiset (uusluotonmyöntö) 204 8   212
  Erääntymiset ja lyhennykset -106 -198 -46 -350
  Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta -403 -529 1 310 378
  ECL-mallin muutokset -126 -279 -1 185 -1 590
  ECL:n nettomuutos -404
  Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2021 184 255 50 489
 
 
  Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL), lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä
  (1 000 euroa) 12 kk ECL Koko voimassaoloajan ECL Koko voimassaoloajan ECL  
  Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.2020 497 350 4 851
  Siirto vaiheeseen 1 23 -160   -138
  Siirto vaiheeseen 2 -12 77 -2 62
  Siirto vaiheeseen 3
  Uuden saamiset (uusluotonmyöntö) 164 43 3 210
  Erääntymiset ja lyhennykset -72 -59   -131
  Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot)
  Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta -65 -15   -81
  ECL-mallin muutokset 130 -17 6 119
  ECL:n nettomuutos 42
  Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.2020 664 219 10 893
 
  ELC-laskennassa käytettävät menetelmät ja parametrit
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki käyttää lainojen ja saamisten sekä taseen ulkopuolisten erien odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan pääsääntöisesti maksukyvyttömyyden todennäköisyys / tappio-osuus (PD*LGD*EAD) -mallia. Vähäriskisille luotoille, joita ovat luotot julkiselle sektorille tai rahoituslaitokselle ja valtion takaamat opintolainat, laskenta tehdään Loss Rate -mallilla (Loss Rate*LGD*EAD). Laskenta tehdään sopimuskohtaisesti ja se perustuu seuraaviin parametreihin:
- PD % (vain PD/LGD-malli): maksukyvyttömyyden todennäköisyys, joka perustuu ulkoisiin ja sisäisiin luottoluokituksiin.
- Loss Rate % (vain Loss Rate -malli): vastapuolelle vakioitu prosentti, joka määräytyy vastapuolen sektorikoodin perusteella.
- LGD %: arvioitu tappion määrä maksukyvyttömyyshetkellä, huomioi sopimuksen käytettävissä olevat vakuudet.
- EAD: vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä on vuositason keskiarvo, jossa huomioidaan sopimus- ja vuositasolle lasketut pääoman lyhennykset ja ennenaikaiset takaisinmaksut niille tuotteille, joille se on mallinnettu. Taseen ulkopuolisten erien katsotaan pysyvän vakiona sopimuksen elinkaaren loppuun asti. Luoton nostamaton osuus huomioidaan laskelmissa täysimääräisenä.

Laskennassa huomioidaan rahan aika-arvo diskonttaamalla sopimukselle laskettu odotettavissa oleva luottotappio. Efektiivisenä korkona käytetään sopimuksen korkoa ja se lasketaan vaiheissa 1 ja 2 bruttokirjanpitoarvolle ja vaiheessa 3 alentuneelle kirjatulle arvolle.
 
  Luottokannan (lainat ja saamiset asiakkailta ja taseen ulkopuoliset erät) odotettavissa olevan luottotappion laskentaan sisällytetään tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa käyttämällä laskennassa kolmea eri talouden skenaariota, jotka perustuvat Säästöpankkiryhmän pääekonomistin laatimiin makrotalouden ennusteisiin. Makrotalouden ennusteiden muutosvaikutukset on mallinnettu ECL-laskennassa käytettävään PD-parametriin. Laskennassa käytettävät skenaariot ja niille asetetut painot ovat: optimistinen 20 %, perus 60 % ja pessimistinen 20 %. ECL-laskennassa käytettävien talouden skenaarioiden ennustehorisontti on kolme vuotta, jonka jälkeisinä vuosina makrotalouden tekijöiden arvojen oletetaan pysyvän vakaina ja vastaavan ennustejakson kolmannen vuoden arvoja. Skenaariot on päivitetty lokakuussa 2021. Alla on esitetty keskeiset makrotalouden tekijät ja niiden ennustetut arvot seuraavalle kolmelle vuodelle (arvojen vaihteluväli eri skenaarioiden välillä).
 
  2022 2023 2024  
  - EuropeStoxx muutos-% 4% / 10% 6 % 6 %  
  - BKT muutos 1% / 4% 1,2% / 1,6% 1,20 %  
  - Investoinnit 1% / 4,0% 2,5% / 2,5% 1,5% / 1,5%  
 
  ECL mallin muutokset ja parametrien kalibrointi
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki on ottanut tilikauden alussa käyttöön EBA ohjeistuksen mukaisen maksukyvyttömyyden määritelmän sekä uuden henkilöasiakkaiden luottoluokitusmallin. Henkilöasiakkaiden ECL laskennassa käytettävät maksukuvyttömömyyden toteutumisen todennäköisyyttä kuvastavat PD parametrit on kalibroitu muutetuille luottoluokille uuden maksukyvyttömyyden määritelmän mukaisiksi. Yritysasiakkaiden PD-parametrit on kalibroitu uuden maksukyvyttömyyden määritelmän mukaisiksi. 
 
  Lainojen ja saamisten odotettavissa olevien luottotappoiden laskennan vaiheen 3 kriteerit on yhdenmukaistettu katsauskauden alussa käyttöönotetun EBA-ohjeistuksen mukaisen maksukyvyttömyyden määritelmän kanssa. Sopimus siirtyy vaiheeseen 3, jos yksikin seuraavista kriteereistä täyttyy:
- raja-arvot ylittävä yli 90 päivän maksuviive,
- vakava ulkoinen häiriö; tai
- epävarma takaisinmaksu.
Muutoksen jälkeen odotettavissa olevien luottoappioiden laskennassa sovellettava maksukyvyttömyyden määritelmä vastaa sisäisessä riskienhallinnassa käytössä olevaa määritelmää.
 
  Lainojen ja saamisten odotettavissa olevien luottotappioiden laskennan vaiheen 2 kriteeriä muutettiin uuden henkilöasaikkaiden luottoluokitusmallin käyttöönoton seurauksena. Vaiheen 2 kriteeriä muutettiin korvaamalla 3 luottoluokan heikkeneminen 4 luottoluokan heikkenemisellä. Sp-Kiinnitysluottopankki tulee kalibroimaan vaiheen 2 kriteerit tilikauden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla.
 
  Talouden tulevaa kehitystä koskevien ennusteiden huomioiminen luottokannan odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa on uudelleenmallinnettu. Uudessa mallissa käytettävät kolme skenaariota ovat perus, pessimistinen ja optimistinen ja ne perustuvat Säästöpankkiryhmän pääekonomistin laatimiin makrotalouden ennusteisiin. Uuden mallin mukaiset keskeiset makrotalouden muuttujat ovat EuropeStoxx, BKT ja investoinnit. Skenaariolle määritetyt painot perustuvat Säästöpankkiryhmän pääekonomistin ja johdon näkemykseen niiden toteutumisen todennäköisyydestä.
 
  Muutoksista aiheutuneet vaikutukset odotettavissa olevien luottotappoiden määrään on esitetty virtalaskelmassa rivillä "ECL-mallin parametrien muutokset".

 

 

  14 Tuloverot
 
  (1 000 euroa) 1-12/2021 1-12/2020
  Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -394 -1 312
  Tuloverot -394 -1 312
  Tuloverot yhteensä -394 -1 312
 
  Voimassaolevan verokannan mukaan laskettujen verojen täsmäytys tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin
  Verokantatäsmäytys
  Kirjanpidon liikevoitto 1 968 6 561
  Kirjanpidon ja verotuksen tuloksen erot
  Verotettava tulos 1 968 6 561
  Tilikauden liikevoittoon perustuvat verot yksikön verokannalla -394 -1 312
  Aikaisempien tilikausien verot
  Ylläolevan erittelyn mukainen verokulu -394 -1 312
 
  Yhteisön tuloveroprosentti 20 % 20 %

 

 

  15 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 
 
  (1 000 euroa)
  31.12.2021 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Yhteensä 
  Käteiset varat
  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
  Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 115 048   115 048
  Lainat ja saamiset asiakkailta 2 246 459   2 246 459
  Johdannaiset 4 066 4 066
    suojaavat johdannaiset 4 066 4 066
      josta rahavirran suojausta
      josta käyvän arvo suojausta 4 066 4 066
  Varat yhteensä 2 361 507 4 066 2 365 573
 
 
  Velat luottolaitoksille 701 400   701 400
  Liikkeeseenlasketut velkakirjat 1 544 537   1 544 537
  Velat yhteensä 2 245 937   2 245 937
 
 
  31.12.2020 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Yhteensä 
  Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 85 309   85 309
  Lainat ja saamiset asiakkailta 2 145 433   2 145 433
  Johdannaiset 20 712 20 712
    suojaavat johdannaiset 20 712  
      josta käyvän arvo suojausta 20 712  
  Varat yhteensä 2 230 742 20 712 2 251 454
 
 
  Velat luottolaitoksille 627 830   627 830
  Liikkeeseenlasketut velkakirjat 1 511 782   1 511 782
  Velat yhteensä 2 139 612   2 139 612

 

 

  16 Lainat ja saamiset
 
  31.12.2021 Ei arvonalennettu (brutto) Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) Tasearvo
  (1 000 euroa)
  Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
  Talletukset* 115 048   115 048
  Luotot ja muut saamiset
  Yhteensä 115 048   115 048
 
  *josta Talletukset Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluviin luottolaitoksiin 115 046 tuhatta euroa.
 
  Lainat ja saamiset asiakkailta
  Lainat 2 246 942 -483 2 246 459
  Yhteensä 2 246 942 -483 2 246 459
 
  Lainat ja saamiset yhteensä 2 361 990 -483 2 361 507
 
 
  31.12.2020 Ei arvonalennettu (brutto) Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL) Tasearvo
  (1 000 euroa)
  Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
  Talletukset* 85 309   85 309
  Yhteensä 85 309   85 309
 
  *josta Talletukset Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluviin luottolaitoksiin 85 309 tuhatta euroa.
 
  Lainat ja saamiset asiakkailta
 
  Lainat 2 146 305 -872 2 145 433
  Yhteensä 2 146 305 -872 2 145 433
 
  Lainat ja saamiset yhteensä 2 231 614 -872 2 230 742

 

 

  17 Johdannaiset ja suojauslaskenta
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa suojaussuhteisiin suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen liikkeelle laskettu joukkolaina. 
 
  Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmassa erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään ”Kaupankäynnin nettotuotot”. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkotuottoina ja –kuluina niiden luonteen mukaisesti.
 
       
  (1 000 euroa) Nimellisarvo/jäljellä oleva juoksuaika Käyvät arvot
  31.12.2021 alle 1 vuosi 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Varat Velat
  Suojaavat johdannaissopimukset
  Käyvän arvon suojaus 500 000 500 000 500 000 1 500 000 4 066 -5 362
    Korkojohdannaiset 500 000 500 000 500 000 1 500 000 4 066 -5 362
  Yhteensä 500 000 500 000 500 000 1 500 000 4 066 -5 362
 
  Johdannaiset yhteensä -1 296
 
       
  (1 000 euroa) Nimellisarvo/jäljellä oleva juoksuaika Käyvät arvot
  31.12.2020 alle 1 vuosi 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Varat Velat
  Suojaavat johdannaissopimukset
  Käyvän arvon suojaus 500 000 500 000 500 000 1 500 000 20 712  
     Korkojohdannaiset 500 000 500 000 500 000 1 500 000 20 712  
  Yhteensä 500 000 500 000 500 000 1 500 000 20 712  
 
  Johdannaiset yhteensä 20 712  
 
 
  Käyvän arvon suojauksen kohteena olevat kiinteäkorkoiset liikkeelle laskettujen katettujen joukkolainojen nimellisarvo oli tilinpäätöshetkellä 1 500 000 000 euroa ja kirjanpitoarvo 1 500 137 175 euroa. Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot vastaavat suojauskohteiden nimellisarvoja.

 

 

  18 Aineettomat hyödykkeet
 
  (1 000 euroa) 31.12.2021 31.12.2020
  Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 260  
  Aineettomat hyödykkeet yhteensä   260 0
 
  Aineettomat hyödykkeet muodostuvat merkittäviltä osin ulkoisilta toimijoilta hankituista tietojärjestelmistä.
 
  2021
  (1 000 euroa)
  Aineettomien hyödykkeiden muutokset Aineettomat hyödykkeet Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Yhteensä
  Hankintameno 1.1 260 260
  Siirrot erien välillä
  Hankintameno 31.12. 260 260
  Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
  Tilikauden poistot
  Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
  Kirjanpitoarvo 31.12. 260 260
 
  2020
  (1 000 euroa)
  Aineettomien hyödykkeiden muutokset Aineettomat hyödykkeet Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Yhteensä
  Hankintameno 1.1 752   752
  Siirrot erien välillä
    752   752
  Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -723   -723
  Tilikauden poistot -29   -29
  Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -752   -752
  Kirjanpitoarvo 31.12. 0   0

 

 

  19 Muut varat
 
  (1 000 euroa) 31.12.2021 31.12.2020
  Siirtosaamiset
    Korot 4 360 3 367
    Muut siirtosaamiset 4 951 673
  Muut varat yhteensä 9 310 4 040

 

 

  20 Velat luottolaitoksille 
  (1 000 euroa)
  31.12.2021 31.12.2020
  Velat luottolaitoksille
  Muut kuin vaadittaessa maksettavat* 701 400 627 830
  Velat luottolaitoksille yhteensä 701 400 627 830
 
  *josta Velat Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluviin luottolaitoksiin 699 200 (608 500) tuhatta euroa.

 

 

  21 Liikkeeseenlasketut velkakirjat
  31.12.2021 31.12.2020  
  (1 000 euroa) Nimellis-
arvo		 Kirjanpito-
arvo		 Nimellis-
arvo		 Kirjanpito-
arvo		  
  Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
  Muut joukkovelkakirjalainat 50 000 50 000  
  Katetut joukkolainat 1 500 000 1 500 137 1 500 000 1 496 153  
  Katettujen joukkolainojen käyvän arvon arvostus -5 600   15 629  
  Liikkeeseenlasketut velkakirjat yhteensä 1 550 000 1 544 537 1 500 000 1 511 782  
 
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n liikkeeseenlasketut katetut joukkolainat
  (1 000 euroa) Nimellis-
arvo		 Kirjanpito-
arvo		 Maturiteetti Korko-
sidonnaisuus		 Nimellis-
korko		 Eräpäivä
  Sp-Kiinnitysluottopankki 2017 500 000 499 200 5 v Kiinteä 0,125 % 24.10.2022
  Sp-Kiinnitysluottopankki 2019 500 000 498 131 7 v Kiinteä 0,050 % 19.6.2026
  Sp-Kiinnitysluottopankki 2021 500 000 502 806 7 v Kiinteä 0,010 % 28.9.2028
  Yhteensä 1 500 000 1 500 137  
 
 
  Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole ollut mitään viivästyksiä ja laiminlyöntejä liittyen sen liikkeeseenlaskemiin velkakirjoihin.

 

 

  22 Varaukset ja muut velat
 
  (1 000 euroa) 31.12.2021 31.12.2020
  Muut velat
    Maksujenvälitysvelat 564 179
    Odotettavissa olevat luottotappiot (ECL), taseen ulkopuoliset erät 6 21
  Muut velat yhteensä 570 200
 
  Siirtovelat
    Korkovelat 1 025 1 366
    Saadut korkoennakot 4 4
    Muut siirtovelat 1 863 2 667
  Siirtovelat yhteensä 2 891 4 036
 
  Varaukset ja muut velat yhteensä 3 461 4 236

 

 

  23 Oma pääoma
 
  (1 000 euroa) 31.12.2021 31.12.2020
  Osakepääoma 72 051 67 273
  Rahastot
    Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 35 972 33 586
  Kertyneet voittovarat
    Edellisten tilikausien voitto (tappio) 10 787 5 538
    Tilikauden voitto (tappio) 1 574 5 249
  Oma pääoma yhteensä 120 384 111 646
   
  Osakepääoma
  Erään kirjataan maksettu osakepääoma. Mikäli osakepääoma on kokonaan tai osittain merkitsemättä kaupparekisteriin, kaupparekisteriin merkitsemätön osuus on ilmoitettava taseessa omana eränään tämän erän alaeränä.
 
  Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
  Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.
 
  Kertyneet voittovarat
  Erään kirjataan tuloslaskelman osoittama tilikauden tulos sekä tulos edellisiltä tilikausilta siltä osin, kuin sitä ei ole siirretty muihin oman pääoman eriin tai jaettu voitonjakona.

 

 

  24 Vakuudet
 
  (1 000 euroa) 31.12.2021 31.12.2020
  Annetut vakuudet  
  Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut
    Luotot 2 198 310 2 059 487
  Annetut vakuudet yhteensä 2 198 310 2 059 487
 
  Saadut vakuudet
  Kiinteistövakuudet 2 246 484 2 146 126
  Muut 2 618 19 509
  Saadut vakuudet yhteensä 2 249 102 2 165 635

 

 

  25 Taseen ulkopuoliset sitoumukset
 
  (1 000 euroa) 31.12.2021 31.12.2020
  Luottolupaukset 10 187 7 668
  Rahamarkkinatalletus* 90 500 20 000
  Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 100 687 27 668
 
  * Koostuu Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj:n kanssa sovituista rahoitussopimuksista, joissa kauppapäivä on vasta katsauskauden päättymisen jälkeen.

 

 

  26 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettoutus
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin johdannaissopimuksiin sovelletaan joko ISDA:n tai Finanssiala ry:n johdannaisyleissopimusta. Näiden sopimusten perusteella johdannaisten maksuja voidaan netottaa transaktiokohtaisesti maksupäivittäin ja vastapuolen maksukyvyttömyys- ja konkurssitilanteissa. Sopimusehdoissa voidaan lisäksi vastapuolikohtaisesti sopia vakuuksista. Nämä johdannaiset esitetään taseessa bruttoperusteisesti.
 
  31.12.2021 Määrät, joita ei ole netotettu, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin ja vastaaviin
  (1 000 euroa) Kirjatut rahoitusvarat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvo taseessa, netto Vakuudeksi saatujen rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvo taseessa, netto Tasearvo Vakuudeksi saatu käteinen Nettosumma
  Varat
  Johdannaissopimukset 4 066   4 066 2 200 1 866
 
  Velat
  Johdannaissopimukset 5 362   5 362   5 362
  Yhteensä 5 362   5 362   5 362
 
 
 
 
  31.12.2020 Määrät, joita ei ole netotettu, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin ja vastaaviin
  (1 000 euroa) Kirjatut rahoitusvarat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvo taseessa, netto Vakuudeksi saatujen rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvo taseessa, netto Tasearvo Vakuudeksi saatu käteinen Nettosumma
  Varat
  Johdannaissopimukset 20 712   20 712 19 330 1 382
  Yhteensä 20 712   20 712 19 330 1 382
 
  Velat
  Johdannaissopimukset
  Yhteensä

 

 

  27 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti
 
  Käypään arvoon arvostus
 
  Rahoitusinstrumentit esitetään Sp-Kiinnitysluottopankin taseessa jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon johdannaisten osalta. Sp-Kiinnitysluottopankin tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa (liite 2) kuvataan rahoitusvarojen ja –velkojen luokittelu arvostustavan mukaan sekä perusteet arvostamistavoille ja käyvän arvon määrittämiselle.
 
  Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot määritetään ensisijaisesti käyttämällä noteerauksia julkisesti noteeratuilta markkinoilta tai kolmansilta osapuolilta saatuja markkinahintoja. Mikäli markkinanoteerausta ei ole saatavilla, on tase-erät arvostettu diskonttaamalla tulevat kassavirrat raportointipäivän markkinakorkojen avulla. Käteisvarojen osalta käypänä arvona käytetään nimellisarvoa. Myös vaadittaessa maksettavien talletusten osalta katsotaan nimellisarvon vastaavan käypää arvoa.
 
  Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole kertaluontoisesti käypään arvoon arvostettuja varoja.
 
  Käyvän arvon hierarkiat
 
  Taso 1 sisältää rahoitusvarat, joiden arvo määräytyy likvideiltä markkinoilta saatavien noteerausten perusteella. Likvidiksi katsotaan markkina, jossa hinnat ovat saatavilla helposti ja riittävän säännöllisesti. Tasoon 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joille noteerataan julkisesti hinta. 
 
  Taso 2 sisältää rahoitusvarat, joille ei ole saatavissa noteerausta suoraan toimivilta markkinoilta ja joiden käypä arvo arvioidaan käyttäen arvostusmenetelmiä tai –malleja. Nämä perustuvat oletuksiin, joita tukevat todennettavissa oleva markkinainformaatio, kuten vastaavanlaisten instrumenttien noteerattuja korkoja tai hintoja. Tähän ryhmään kuuluvat mm. asiakkaille myönnetyt lainat sekä yritys- ja sijoitustodistukset.
 
  Taso 3 sisältää rahoitusvarat, joiden käypää arvoa ei saada julkisesta markkinanoteerauksesta tai todennettavissa olevaan markkinainformaatioon perustuvien arvostusmenetelmien tai –mallien avulla. Tasoon 3 luetaan arvopaperit, joille ei tällä hetkellä ole saatavissa sitovaa markkinanoteerausta. Usein tason 3 käypä arvo perustuu kolmannelta osapuolelta saatavaan hintatietoon. Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole raportointipäivänä sijoituksia, jotka olisi arvostettu tason 3 mukaan.
 
  Siirrot tasojen välillä
 
  Siirrot käyvän arvon hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä.
 
  Siirtoja tasojen 2 ja 3 välillä ei ollut kauden 1.1.-31.12.2021 aikana.
 
  Rahoitusvarat 31.12.2021 Kirjanpito-
arvo		 Käypä arvo
hierarkiatasoittain		 Käypä arvo
  (1 000 euroa) Taso1 Taso2 Taso3 Yhteensä
  Käypään arvoon arvostettavat
    Johdannaiset 4 066   4 066   4 066
  Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
    Lainat ja saamiset 2 361 507   2 610 580   2 610 580
  Rahoitusvarat yhteensä 2 365 573   2 614 646   2 614 646
 
 
  Rahoitusvelat 31.12.2021 Kirjanpito-
arvo		 Käypä arvo
hierarkiatasoittain		 Käypä arvo
   (1 000 euroa) Taso1 Taso2 Taso3 Yhteensä
 
  Käypään arvoon arvostettavat
    Johdannaissopimukset 5 362   5 362   5 362
 
  Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
    Velat luottolaitoksille 701 400   710 720   710 720
    Liikkeeseenlasketut velkakirjat* 1 544 537 1 505 525 55 699   1 561 224
  Rahoitusvelat yhteensä 2 251 299 1 505 525 771 781   2 277 306
 
  * Kirjanpitoarvo sisältää suojauslaskennan soveltamisesta aiheutuvaa oikaisua -5,6 miljoonaa euroa.
 
 
  Rahoitusvarat 31.12.2020 Kirjanpito-
arvo		 Käypä arvo
hierarkiatasoittain		 Käypä arvo
  (1 000 euroa) Taso1 Taso2 Taso3 Yhteensä
  Käypään arvoon arvostettavat
    Johdannaiset 20 712   20 712   20 712
  Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
    Lainat ja saamiset 2 230 742   2 486 172   2 486 172
  Rahoitusvarat yhteensä 2 251 454   2 506 884 0 2 506 884
 
 
  Rahoitusvelat 31.12.2020 Kirjanpito-
arvo		 Käypä arvo
hierarkiatasoittain		 Käypä arvo
   (1 000 euroa) Taso1 Taso2 Taso3 Yhteensä
  Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
    Velat luottolaitoksille 627 830   641 301   641 301
    Liikkeeseenlasketut velkakirjat* 1 511 782 1 518 100   1 518 100
  Rahoitusvelat yhteensä 2 139 612 1 518 100 641 301   2 159 401
 
  * Kirjanpitoarvo sisältää suojauslaskennan soveltamisesta aiheutuvaa oikaisua 15,6 miljoonaa euroa.

 

 

  28 Lähipiiritiedot
 
  Sp-Kiinnitysluottopankin hallitus on määritellyt Sp-Kiinnitysluottopankin lähipiiriin kuuluvat tahot. Sp-Kiinnitysluottopankin lähipiiriin kuuluu johtoon kuuluvat avainhenkilöt sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Lisäksi lähipiiriin kuuluu yhteisöt, joissa johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ja/tai heidän läheisillä perheenjäsenillään on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta. Sp-Kiinnitysluottopankin johtoon kuuluviin avainhenkilöihin luetaan Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet.
   
  Sp-Kiinnitysluottopankilla ei ole omaa henkilöstöä, vaan se ostaa kaikki tarvittavat toiminnot ja tukipalvelut Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvilta yhtiöiltä tai Yhteenliittymälle palveluja tarjoavilta yhtiöiltä.
   
  Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kompensaatio* 2021 2020
  (1 000 euroa)
  Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 34 26
  Yhteensä 34 26
 
  *Avainhenkilöiden kompensaatio
  2021 Palkat ja palkkiot
  Mangs Monika 9
  Niuro Jouni  6
  Siviranta Petri  5
  Toivonen Anne  7
  Öhman Ossi  6
  Hakala Jussi  1
  Syvänen Hannu  2
  Yhteensä 34
 
  2020 Palkat ja palkkiot
  Ahonen Pirkko 1
  Hakala Jussi 5
  Syvänen Hannu 8
  Siviranta Petri 1
  Mangs Monika 6
  Toivonen Anne 6
  Yhteensä 26

 

 

  29 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
 
  Säästöpankkiryhmä ja Cognizant tiedottivat 1.2.2022 purkavansa vuonna 2019 allekirjoitetun peruspankkijärjestelmän uudistamiseen liittyvän sopimuksen. Cognizant maksaa Säästöpankkiryhmälle korvauksen sopimuksen purusta. Sopimuksen purkamisella on positiivinen vaikutus Säästöpankkiryhmän vuoden 2022 liikevoittoon, mutta sillä ei ole kuitenkaan vaikutusta Sp-Kiinnitysluottopankin vuoden 2022 liikevoittoon. Säästöpankkiryhmä jatkaa määrätietoisesti peruspankkijärjestelmän kehitystyötä. Sopimuksen purkamisella ei ole vaikutusta Säästöpankkiryhmän asiakkaiden palveluihin.

Sp-Kiinnitysluottopankin hallituksen tiedossa ei ole muita seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat Sp-Kiinnitysluottopankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta.

 

 

  30 Pilari III -liitetiedot
 
  Sp-Kiinnitysluottopankki kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Sp-Kiinnitysluottopankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkien yhteenliittymän vakavaraisuutta koskeviin tietoihin, jotka esitetään Säästöpankkiryhmän konsolidoidussa tilinpäätöksessä. Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot erikseen tilinpäätöksen yhteydessä. Finanssivalvonta on myötänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen laitoksen tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myötänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksen jäljennös on saatavissa internetosoitteesta www.saastopankki.fi tai Säästöpankkiliiton toimitiloista käyntiosoitteesta Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinki.
 
 
   
 
 
Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj Suomi 7437001BISR7R2A9KX89 2020-01-012020-12-31